Ongelmanratkaisua

Nämä perustuvat sitten täysin omiin kokemuksiin, en mene takuuseen että toimisivat (tai että toimisivat ollenkaan) muilla aaseilla. Palautetta saa lähettää sivun alalaidasta. Maalaisjärjen käyttö on edelleen sallittua.

Aasi ei syö heiniään
Ovatko heinät homeessa/pölyssä/todella ylivuotisia? Jos ovat, pöllytä heinät perusteellisesti pihalla ennen kuin annat ne aasille, homeisiahan ei saa aasille syöttää, mutta paaleihin eksyneet savipaakut saa pöllyttämällä pois. Reilusti ylivuotinen heinä maistuu mitä luultavimmin paperille aasinkin suussa.
Jos heinää on jatkuvasti tarjolla ja paljon, ei aasi tietenkään jaksa jatkuvasti sitä syödä.

Aasi ei juo vettä
Onko ämpäri puhdas, onko vesi vaihdettu, maistuuko vesi epämääräiselle? Suosittelen ämpärin puhdistusta aina, kun vesikin vaihdetaan. Siis tähän tarkoitetulla harjalla pyöräytetään muutaman kerran ämpärin seinämiä ja saadaan niihin tarttunut lima pois. Aasi ei juo seisottunutta vettä, joten se olisi vuotavaa vaihtaa kokonaan kerran päivässä.
Järvivesi saattaa maistua aasin mielestä epämääräiseltä.

Aasi juo kerralla puolikin ämpärillistä vettä
Täysin normaalia, (Velmu juo aina ämpärin puolilleen heti karsinaan tultuaan koska siinä oleva vesi on vielä silloin lämmintä). Aasit juovat aavikolla mahansa täyteen vettä kun sitä on saatavilla ja saattavat olla muutaman päivän juomatta mitään

Aasi ei liiku
Suhteellisen normaalia, mutta vedätkö jatkuvasti narusta jolloin aasi vain jumittaa paikallaan tai peräti peruuttaa? Usein aasi haluaisi jäädä syömään tai sitä ei huvita siirtyä karsinaan/laitumelle. Suosittelen tutustumaan Anna Alilan luonnollista hevostaitoa käsitteleville sivuille osoitteeseen http://www.student.oulu.fi/~aalila/nh/ ja lueskelemaan talutusharjoituksien tekstejä.
Jumittamiseen voi ottaa avuksi raipan ja läjäyttää sillä kerran ja käyttää muutenkin määrätietoisesti. Jatkuva naputtaminen ei auta mitään.
Olethan muistanut kiittää ja kehua aasiasi kun se on suostunut jatkamaan kävelemistä?

"Ja mähän en tästä lähde minnekään!"

Aasi ei nosta kavioitaan
Usein tähän on yksinkertaisesti syynä koulutuksen puute, sille ei ole varsana tätä opetettu. Aloita nostelemalla kavioita harjauksen yhteydessä ensin vain hetki kerrallaan ja siirry siitä pikkuhiljaa naputtelemaan kavioiden pohjia kaviokoukulla. Jos aasi panikoi, eli peruuttelee tai hyppii peräti pystyyn, pidä jalkaa vain ylhäällä ja laske vasta kun aasi seisoo edes pienen hetken paikallaan. Usein riehuminen loppuu, kun aasi huomaa ettet laskekaa kaviota.
Takasillaan potkiva aasi on vaarallisempi ja vaatii kärsivällisyyttä. Muistathan kehua aasia kun se pitää jalkaansa ylhäällä, edes pienen hetken, etkä anna sen laskea jalkaansa kun se haluaa, vaan kun se seisoo paikallaan.

Aasi ei anna laitumelta kiinni
Aasit tulevat usein ihmisten luokse, mutta saattavat myös juonikkaasti juoksennella laiduntaan ympäri. Aasi saattaa haluta leikkiä hippaa kanssasi, luultavasti ei halua lähteä kanssasi ajo/ratsastuslenkille. Makupalojen kanssa kannattaa olla kohtuullinen, sen voi antaa sitten kun olet saanut aasille riimun päähän.
Jos sinulla on laitumellasi villiaasi, joka ei todellakaan anna kiinni, ei välttämättä edes tule luokse, on tilanne toinen, sen saa ehkä napattua iltaruokinnan yhteydessä kun aasi syö iltasapuskojaan, sen voi saartaa aitauksen nurkkaan tai katokseen. Tällaisen aasin kanssa tulisi kuitenkin viettää enemmän aikaa, ei sitä voi joka kerta käydä lassoamassa kun se viedään talliin.

Aasi ei kulje talutuksessa
Eli ryöstää tai yrittää lähteä jatkuvasti omille teilleen. Suosittelen tähänkin Anna Alilan hevostaitosivuja. Irti ei pidä päästää, siitä aasi vain oppii että kiskaisemalla kunnolla se todellakin pääsee irti. (Velmun kanssa sain kiskomisen pois naruriimun avulla, eipä huvita kiskoa kun ohut naru painaa kipeästi turpaa.) Tähän auttaa pidemmän päälle pelkkä kouluttaminen, käy kävelyllä aasin kanssa ja kun se kävelee kauniisti vierelläsi, kehu sitä jatkuvasti ja jos se lähtee ryöstämään, nyi riimunnarusta tai ota riimusta turvan kohdalta kiinni. Pelkkä vetäminen ei auta ellei ruumiinrakenteesi muistuta painonnostajaa.
Jos aasi lähtee käsistä äkkiarvaamatta, juokse sen vierellä, mutta ensimmäisen puun tullessa vastaan, juokse itse eri puolelta kuin aasi. Matka katkeaa lyhyeen, mutta vain tavallisen riimun kanssa. Naruriimu saattaa satuttaa pahastikin.

Aasi näykkii
Onko aasi saanut liikaa makupaloja? Saako se makupalan kun se tökkää sinua turvallaan? Ensimmäiseksi lopetat makupalojen antamisen ja tyydyt silittämään aasia kun se on kiltti. Näykkäisystä kannattaa sanoa terävällä äänellä "NO". Lyömisellä saadaan aasi vein pelkäämään kättä eikä päähän pitäisi muutenkaan koskaan läpsäistä.
Jos aasi peräti puree, tai ottaa vaatekappaleita suuhunsa, kannattaa takin helma tietenkin nykäistä heti pois aasin suusta ja torua sitä. Näykkijä kannattaa myös jättää hetkeksi omiin oloihinsa. Näykkimisen voi myös jättää kokonaan huomioimatta jos aasi yrittää sillä hakea huomiota itselleen.

Aasi pureskelee kaikkea
Jos aasi pureskelee esim. tallissa karsinan seiniä, saattaa se olla tylsistynyt mutta sen mielestä puuosat voivat myös maistua hyvältä. Aaseillehan on laitumella ollessaan täysin normaalia jyrsiä puiden oksia tai puiden kuoria. Kuusen neulaset ovat varsinkin kovassa huudossa. Puiden lehdetkin uppoavat hyvin.
Jos karsinaa on kuitenkin joka aamu paikattava reikien takia, voi seiniin vedellä tervaa ja antaa aasille karsinaan jotakin muuta tekemistä, esimerkiksi kuusen oksia, jotain stressileluja tai seuralaisen.

Aasi kaataa aina vesiämpärinsä
Se on tylsistynyt ja haluaa leikkiä. Niittaa ämpäri seinään kiinni ja anna aasille ajanvietettä. Tyhjän ämpärin aasi kaataa protestiksi veden loppumisen vuoksi.

Aasi karkaa laitumeltaan
Onhan langassa sähkö ja onhan lauta-aita tarpeeksi tiheä ettei aasi mahdu välistä karkuun? Jos aasi toistuvasti lähtee omille teilleen, on se täysin tylsistynyt tarhassaan tai sillä ei ole ruokaa, onhan ruoho aina vihreämpää aidan toisella puolella.

Aasi on läheisriippuvainen
Aasi ei kestä olla erossa kaveristaan. Aina ei voi kuitenkaan olla yhdessä, joten aloita erilleen koulutus pienissä erissä, hae aasi ja kaveri eri aikaan sisälle, hae aasi kesken päivän laitumelta harjattavaksi ja käy sen kanssa kävelyllä. Aasi lähtee yleensä taluttajan kanssa kauemmaksikin, mutta alkaa heti hermoilla jos se jääkin yksin laitumelle tai karsinaan.
Muuta keinoa en ole keksinyt, kuin että aasi jätetään kylmästi sinne karsinaansa huutamaan, ensin kaveri viedään vain vähäksi aikaa ulos ja tuodaan melkein heti takaisin. Seuraaavalla kerralla aikaa pidennetään jne. Aasille voisi myös antaa karsinaan heinää jotta se pysyisi edes hieman rauhallisempana, tosin vaikka heinää olisi, voi kaveri olla silti tärkeämpi.

Aasi ei anna laittaa kuolaimia
Aasi siis puristaa suunsa tiukasti kiinni, sen saa auki tunkemalla peukalon aasin hammaslomaan. Aasi saattaa myös nostaa päänsä ylös kun näytät sille suitsia. Tähän auttaa vain se, että laitat suitset nopeasti ja sulavasti aasille, eli selvität suitset niin, ettei mikään remmi ole edessä, kuolaimet suun eteen, peukku hammaslomaan ja kuolaimet suuhun ja niskaremmi nopeasti korvien yli. (Itse myös pidennän aina poskihihnoja jotta saisin korvat kivuttomasti paikalleen.)

Aasi pyörii pois satulan alta
Aasi ei tykkää satulan laitosta, satula saattaa olla väärän kokoinen tai aasi arvaa jo että se joutuu töihin. Jos epäilee että satula ei sovi kunnolla, voi sen alle laittaa paksun huovan. Satulavyön kiristäminen saattaa myös olla aasin mielestä pirullinen operaatio, se kannattaakin kiristää vasta kun on nousemassa selkään.

Aasi pyörii pois ratsastajan alta
Yritä nousta selkään joltakin korokkeelta ettet tömähdä satulaan kuin säkki. Aasin voi myös antaa olla kiinni vielä sen aikaa kun nouset selkään, irrota riimu kaulalta vasta kun olet tukevasti selässä. Avustajakin on suotava, hän saa ainakin pidettyä aasin paikallaan. Oletko myös tarkastanut ettei aasin selkä ole kipeä (käveleekö se jäykästi kun istut selässä ja onhan satula oikealla paikallaan, ei liian takana)?

Aasi ei taaskaan liiku
Holtiton potkiminen ei ainakaan auta asiaa. Onhan aasi ylipäätään alunperin koulutettu ratsuksi? Jos ei, niin on aloitettava täysin alkeista ja talutella sitä ensin ilman ratsastajaa ja opettaa maiskutuksen merkitys. Raipan käyttäminen on suositeltavampaa kuin kylkiin potkiminen. Jos aasi ei halua lähteä tallinpihaa edemmäksi, kannattaa mukaan ottaa seuraeläin.

Aasi jumittaa
Eli se haluaa yleensä jäädä syömään. Jos kiskaiset ohjista pään ylös, jää aasi jumittamaan paikalleen. Syöminen lenkin aikana on kuitenkin mielestäni kiellettyä jos sen takia pitää pysähtyä kokonaan (Velmu osaakin napata lehtiä suuhunsa vauhdista). Seuraeläin olisi taas hyvä olla mukana tai joku taluttamassa aasia. Raipan käytöstä aasi saattaa lähteä liikkeelle kuin tykin suusta. Raippa on kuitenkin taas parempi kuin kylkien potkiminen. Kehu aasiasi kun se liikkuu. Jos aasi vain pysähtyy tielle, on tehokkaampaa odottaa että se jälleen liikkuu, kuin ruveta tappelemaan sen kanssa. Ei se loputtomiin jaksa paikallaan seisoa.

Aasi ryöstää pusikkoon
Pidätteet eivät useinkaan auta tässä tilanteessa, kannattaa ehkä vetää tien puoleisesta ohjasta ettei aasi saa otettua ruokaa suuhunsa. Voi myös kokeilla seuraavaa: jos aasi kerran haluaa mennä metsään, niin mennään sinne sitten kunnolla. Ratsasta metsässä käyntiä aasin kanssa, eiköhän sille jossain vaiheessa riitä oksien yli tarpominen.

Aasi pyörähtää sivuun kun laitat kärryjä
Aasi saattaa pelätä aisoja, varsinkin jos on ensikertalaisena kärryjen edessä. Avustaja voisi silitellä aasia kun sinä laitat nopeasti aisat silojen lenkkeihin. Aasi saattaa myös alkaa nojailla takapäätään aisoihin, jos se meinaa vapautua aisoista, pitää sitä vain rauhoitella.

Aasi ryöstää kärryjen edessä
Aasi pelkää takana kolisevia kärryjä, tämä ratkeaa helpoiten vain ajamalla aluksi lyhyitä lenkkejä. Ennen pitkää aasi luultavasti huomaa ettei kärryjä tarvitse pelätä. Muutenhan reipas vauhti on pelkästään positiivinen asia, jos sen vain saa tarvittaessa pysähtymään.

Aasi kävelee tien puolelta toiselle
Jos aasi tekee tätä erityisesti alamäissä, pelkää se että kärryt tulevat päälle. Kannattaa nousta pois kyydistä hetkeksi. Suoralla tiellä aasi pitää luonnollisesti ohjata kulkemaan suoraan, se ei sitä itse välttämättä tajua jos ohjat roikkuvat löysinä.

Aasi ei mene ympäri
Aasi ei mahdu menemään ympäri pienessä tilassa, olisikin etsittävä risteys jossa mahtuu menemään ympäri kivuttomasti. Kapeassa tilassa kannattaa nousta itse pois kyydistä ja käydä nostamassa kärryjä aasin takaa sitä mukaa kun se kääntyy. Aasi ei pidä yhtään kun aisa tökkää sitä käännöksessä kaulaan.

Aasin kaviot haisevat
Onhan kaviot putsattu ja vuoltu säännöllisesti? Eihän aasilla ole sädemätää? Varsinkin jos aasin laidun on mutainen, on erittäin tärkeää putsata kaviot säännöllisesti. Sädemädässä säde muuttuu pehmeäksi ja haisee selvästi. Puhdas terva tappaa bakteerit, jollei, on eläinlääkäri paikallaan. Soittaminenhan ei maksa muuta kuin puhelinkulut.

Aasi ontuu
Aasi voi ontua monestakin eri syystä, sillä voi olla liian pitkät kaviot, tarhakaveri on potkaissut sitä jalkaan tai sillä on kaviokuume. Kavioita ei saa missään nimessä päästää liian pitkiksi, kengittäjä olisi hyvä kutsua parin- kolmen kuukauden välein. Jos aasi ei anna vuolla kavioitaan, on eläinlääkäri kutsuttava paikalle pistämään aasiin rauhoittavaa. Kaviot on kuitenkin hoidettava vaikka aasi pistäisi kuinka paljon tahansa hanttiin!
Laidunkaverit leikkivät usein keskenään, mutta harvemmin ne potkivat niin kovasti että jotakuta sattuisi. Jos potkua on kuitenkin tullut olan takaa, voi mustelman löytää valuttamalla kättään aasin jalkaa myöten. Aasi kyllä pyöräyttää kiukkuisesti häntäänsä kun osut mustelman kohdalle.

Kaviokuume
Kaviokuume on pirullinen sairaus, ellei sitä huomata vuorokauden kuluttua puhkeamisesta, muuttuu se krooniseksi eikä siihen ole parannuskeinoa. Kaviokuumeen aiheuttaa aasille useimmiten liian rankka ruokinta, kauraahan se aasi ei tarvitse kuin korkeintaan kourallisen/ruokintakerta jos sitäkään (Velmulla kaura on aina korvattu porkkanalla, omenalla tai parilla kuivalla leivällä). Jos aasilla on kaviokuume, on kavioiden siisteyteen kiinnitettävä huomiota koska kaviokuumeisella aasilla on usein myös sädemätää tai jotakin muuta ongelmaa kavioissaan. Myös kavioiden vuolemisväliä on tihennettävä, mutta tämäkin riippuu siitä, kuinka nopeasti kaviot kasvavat.
Kavioista (yleensä etusista) kasvaa nopeasti ns. virsukaviot, pitkulaiset ja paksut. Kavion päälle kasvaa röpelöä. Etukaviot ovatkin usein aika kaukana näteistä ja pystyistä takakavioista. Kaviokuumeinen aasi alkaa nopeasti ontua jos kaviot ovat liian pitkät, ontuminen lakkaa parin päivän kuluessa kengittäjän käymisestä. Jos aasi ei enää halua liikkua ollenkaan, on eläinlääkärin kutsuminen paikallaan. Hän saattaa määrätä kipulääkkeitä mutta olisi myös mietittävä itse aasin tulevaisuutta, onko sille mukavaa syödä jatkuvasti kipulääkkeitä.
Velmulla on ollut kaviokuume ainakin viimeiset neljä vuotta, aluksi sen kavioita ei edes hoidettu mitenkään erityisesti eikä se antanut kengittäjän niihin koskea jolloin kutsuttiin eläinlääkäri piikittämään rauhoittavaa. Useimmiten se on pirteä ja kävelee reippaasti mutta vieläkin se saattaa joskus alkaa ontua. Ontuminen yleensä lakkaa sitten omia aikojaan.
Kaviokuumeen syy pitäisi heti selvittää, yleisempiä syitä ovat keväisellä vihreällä ruoholla herkuttelu, liiallinen kauran antaminen tai liialliset määrät kuivaa leipää. Liika valkuainen (jota on erityisesti kevätheinässä ja kaurassa) laukaisevat helposti kaviokuumeen, onhan aasi luonnollisissa elinolosuhteissaan tottunut elämään aavikon kulottuneilla heinänkorsilla. Kun syy on selvillä, poistetaan kuumeen aiheuttaja.

Velmun etukavio jossa näkyy selvästi kaviokuumeen aiheuttama muodonmuutos kavion päälliselle.


Velmun takakavio, joka on täysin normaali.

Aasi hinkuttaa häntäänsä ja harjaansa
Aasilla on mitä ilmeisimmin matoja, eli matolääkettä ostamaan apteekista. Hieman yli metrin korkea aasi painaa noin 300 kiloa, pieni yliannostus ei ole haitaksi mutta liian vähäinen määrä matolääkettä ei auta mitään.
Matolääke pitäisi antaa vähintään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ja jos aasi muuttaa toiseen talliin, olisi matolääke hyvä antaa kaksi viikkoa ennen muuttoa niin kaikki suolessa elävät madot ehtivät tulla ulos eikä aasi pääse tartuttamaan matoja uuden tallin eläimiin.
Jos aasi ei matolääkettä suostu tuubista ottamaan, on se helppo antaa omenoiden kera. Pilko omenat, koverra palojen sisään kuoppa johon ruuttaat läähettä ja laita reiän peitteeksi vielä se pala, jonka koversit siitä ensin pois. Omenan maun seasta aasi ei juuri matolääkettä maista ja nuolee vielä yleensä kupinkin puhtaaksi. Juotettavat lääkkeet saa alas kun lorauttaa veden ja lääkkeen sekaan omenamehua.

Aasilla on karvattomia läiskiä
Aasilla voi olla jokin sienitartunta, eläinlääkäri määrää tähän vaivaan useimmiten Imaverol- .merkkistä ainetta jolla aasia pestään muutaman kerran. Samalla myös sen harjat ja riimu olisi hyvä käsitellä aineella.
Jos aasissa on vain pari tällaista läiskää, paranevat ne myös itsestään esimerkiksi kevättalvella pakkasen ja auringon vaikutuksesta.

Haavat
Haavat ja muut verestävät haavat hoituvat Helosanilla ja erilaisilla haavavoiteilla, haavoja ei kannata peittää idealsiteillä kuin ehkä ensimmäisenä päivänä haavan syntymisestä, siteen alla haava vain hautuu eikä pääse rupeutumaan. Haavojen pesu on erittäin tärkeää ettei haavoihin jää hiekkaa tai jotakin muuta epämääräistä.
Verta vuotavien avohaavojen takia on tietenkin kutsuttava eläinlääkäri esimerkiksi ompelemaan haava kiinni.