Alkuun   Kennel Eigen   Oma lauma   Kantanarttu   Pentuja   Kasvatit    Uroksia   Harrastus  Saksanpaimenkoira  Lapseni   Linkit    Vieraskirja

PENNUN KEHITYS

(Perustuu pääosin Saksanpaimenkoiraliiton kasvattajakoulutuksen 2002 materiaaliin)

-aika, jolloin emä odottaa pentujaan

- kasvattajan vastuulla huolehtia siitä, että emä on hyvin hoidettu (ruokittu, liikutettu, loiset häädetty..) ja ettei emä joudu suuren stressin kohteeksi (vaikuttaa pentujen kehitykseen negatiivisesti)

- pennut ovat sokeita ja kuuroja, haju- ja tuntoaisti kuitenkin toimivat heti syntymän jälkeen

-pennut pääasiassa syövät ja nukkuvat, mutta ihmisen rauhallinen koskettelu on hyväksi

- pennut alkavat nähdä ja kuulla sekä liikkua

- kaikki pennun saamat kokemukset ovat ensikokemuksia, joilla on tärkeä merkitys siihen miten pentu tulevaisuudessa suhtautuu tiettyihin asioihin. Kasvattajan tehtävänä on saada näistä kokemuksista myönteisiä

- erittäin tärkeä kausi koiran kehityksessä, nyt pentu sosiaalistuu ja leimautuu toisiin koiriin, ihmisiin ja ympäristöön (ääniin, hajuihin)

- pentujen kanssa seurustellaan paljon, niitä ei saa jättää pelkästään tarhaan tai pentuhuoneeseen yksin kasvamaan vaan pennut otetaan kodin touhuihin mukaan

- pennut leikkivät paljon keskenään, välillä hyvinkin rajusti, ne opettelevat "koirien kieltä" ja muodostavat arvojärjestystä

- tuleva omistaja voi tässä vaiheessa tutustua pentuunsa

- yleensä pentu muuttaa tässä iässä uuteen kotiin, pois kaikesta tutusta ja turvallisesta

- nyt uuden omistajan on korvattava pennun emä ja sisarukset, eli annettava pennulle turvallisuutta ja virikkeitä

- uuden omistajan kannattaa keskittyä pennun tulon jälkeen 2-3 viikkoa pentuun, eli ottaa töistä lomaa jne.

- pennun on hyvä antaa tutustua uuteen kotiinsa ja perheeseen rauhassa, ei ylimääräisiä vieraita

- pentu ei missään nimessä ole lasten lelu, aikuisten täytyy opettaa lapsille kuinka pentua voi kohdella. Pennulla on mm. oikeus nukkua ja syödä rauhassa

- pentu tutkii rajojaan ja oppii lauman tavoille, mitä ko. taloudessa saa ja mitä ei saa tehdä (omistajan täytyy päättää mitkä lauman säännöt ovat ja pitää niistä kiinni)

- oppii tunneoppimisen kautta; sanoille, eleille ja paikoille tulee merkitys

- pentu alistuu helposti, uuden lauman arvojärjestys alkaa muodostua

- pennun pitäisi myös tavata muita koiria ja saada kokemuksia kodin ulkopuolelta, vähän kerrallaan

- tämän kehityskauden aikana ratkeaa, tuleeko pennusta energinen, työhaluinen ja omistajaansa luottava yksilö

- pennulla on voimakas kamppailun ja telmimisen tarve, jota ei saa tukahduttaa!

- kamppailuleikit johtuvat siitä, että pennun saalisvietti kehittyy. Jos omistaja rankaisee ja estää pennun retuutusleikit (jotka voivat kohdistua vaikka mattoihin, verhoihin, housun lahkeisiin ja siivousmoppiin), niin vietti voi tukahtua ja samalla suhde pentuun kärsii (pentu ei ymmärrä saamaansa epäoikeudenmukaista kohtelua)

- kieltämisen sijaan omistajan kannattaa leikkiä pennun kanssa, sallituilla leluilla (myös kielletyn lelun voi vaihtaa sallittuun)

- leikkiminen toisen pennun kanssa on erittäin toivottavaa!

- pennun käyttäytyminen tasaantuu, repiminen ja taistelu vähenevät

- pentu haluaa miellyttää omistajaansa (jos luottamusta ei ole aiemmin tuhottu!) ja sitä on helppo kouluttaa

- pennulta ei kuitenkaan saa vielä vaatia liikaa, koulutuksenkin on oltava lyhytkestoista ja leikkiin pohjautuvaa

- monin tavoin epävakaata aikaa, pennun käyttäytyminen voi muuttua, aiemmin reippaasta ja rohkeasta tuleekin arka ja ujo

- anna pennun itse ratkaista erilaisia tilanteita, rohkaise, mutta älä missään nimessä pakota! (pentu voi vaikka pelätä mennä jonkun kannon luo tms.). Älä vahvista pennun ylireagointia, usein kannattaa olla huomioimatta ja jatkaa itse matkaa.

- pentu voi osoittaa aggressiota uhkaaviksi katsomissaan tilanteissa, älä salli räyhäämistä (tai hyökkäilyä) toisia koiria, ihmisiä tai muita eläimiä kohtaan. Sinä olet lauman pomo, joka päättää miten koira saa käyttäytyä

- koiran käytös tasaantuu, se alkaa muodostaa reviiriään, suojeluhalu kehittyy

- fyysinen sukukypsyys tulee paljon aiemmin kuin henkinen, yleensä koira on aikuinen 1,5 - 2 -vuotiaana, joskus vasta 3-vuotiaana

- nartuilla kiimakierron aiheuttamat hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa käytöksen ailahtelua

- koira on aika lailla tapojensa orja, sillä voi myös olla fyysisiä vaivoja (ainakin jäykkyyttä nivelissä, myös aistit rappeutuvat)

- myös vanhaa koiraa täytyy liikuttaa (koiran ehdoilla)

- ruuan täytyy olla vanhalle koiralle sopivaa, koira ei saa olla lihava!