Judo

Judo on maailman suosituin kamppailulaji. Kansainvälisessä Judoliitossa (IJF) on jäsenenä 187 kansallista judoliittoa edustaen samaa määrää valtiota. Olympialajina tunnettu judo tuli Suomeen 1950-luvulla ja Suomen Judoliitto perustettiin vuonna 1958. Suomessa judoseuroja on yli 100.

Sanassa JU-DO ”Ju” tarkoittaa joustamista tai lempeyttä ja ”Do” merkitsee periaatetta, tietä, elämäntapaa. Judossa voimaa ei vastusteta voimalla vaan käännetään se käyttäjäänsä vastaan.

Lajin perustaja kasvatustieteiden tohtorin Jigoro Kano jakoi judon päämäärät fyysisiin ja henkisiin. Fyysisenä päämääränä on saavuttaa hyvä fyysinen kunto. Henkisinä päämäärinä ovat kilpailutaito (suppea päämäärä) ja henkinen kasvu (laaja päämäärä). Kanon mielestä mieltä ja kehoa pitää harjoittaa tasapuolisesti ja judossa niitä voi harjoittaa samanaikaisesti.

Judon harjoittelussa noudatetaan Kanon luomia periaatteita "maksimaalinen teho" ja "yhteinen hyvä". Edellinen tähtää kaikessa tekemisessä päättäväisyytteen, keskittymiseen ja parhaansa yrittämiseen. Jälkimmäinen näkyy harjoituksissa yhteistyönä ja keskinäisenä kunnioituksena - judoa ei voi harjoitella yksin. Judoon kuuluu keskeisenä myös tasa-arvo. Kaiken ikäiset voivat harjoitella keskenään ja oppia toisiltaan. Naiset ja miehet, tytöt sekä pojat voivat harjoitella yhdessä ongelmitta. Judo tatamilla ei ole arvonimiä eikä titteleitä ja kaikki judokat ovat sinuja keskenään. Judokoiden suuri keskinäinen luottamus on sekä seuraus että edellytys harjoittelussa. Judon tekniikoiden heittojen, käsilukkojen ja kuristusten harjoittelu ei ole mahdollista, jollei harjoituskumppaaniin synny lujaa luottamusta.

Judo on totta. Judossa kaikki tekniikat voidaan suorittaa tehokkaasti mutta turvallisesti harjoituskumppania vahingoittamatta. Yhteisiä pelinsääntöjä harjoitellaan jo heti peruskurssilla. Itsensä suojelemista opetellaan pehmeästä kaatumisesta käsilukkoon tai kuristukseen antautumiseen.

Judoon tutustuminen ja harrastuksen aloittaminen tapahtuu peruskurssien avulla. Kurssilla opetellaan perusasioita turvallisesta kaatumisesta, kehon ja mielen hallinnasta sekä kamppailutaidosta judo-tekniikoiden ja muiden fyysisten harjoitteiden avulla. Valtaosa harjoitteista tehdään yhteistyössä parin kanssa. Peruskurssille tuleminen ja lajin harrastamisen aloittaminen ei vaadi mitään erityisominaisuuksia. Lajissa edistyminen tapahtuu yksilöllisesti omaan tahtiin. Judossa kaikki harjoitukset ovat ohjattuja.

Judo Holjutai:ssa

Kilpailu on osa judoa mutta Holjutain toiminnallisesti tärkein osa-alue on lasten ja nuorten judo. Ohjaajiemme motto on "judo on tapa kasvaa ihmisenä". Seuramme vapaehtoisilla ohjaajilla on vuosien kokemus lajin harjoittelusta ja opettamisesta. He ovat koulutettuja ohjaus- ja valmennustehtäviinsä mm. SVUL:n, P-HLU:n ja judoliiton järjestämillä kursseilla.

Holjutaissa on myös korkeampaa osaamista valmennuksessa. Seuramme ykkösvalmentaja Mika Mukkula on suorittanut Arttu Laitisen (LOT) kanssa kamppailulajien huippuvalmentajatutkinnon (III-taso) ja valmentaa nykyisin myös Suomen Judoliiton naisten edustusryhmää yhdessä Lahden Judoseuran Seppo Aaltosen kanssa. Seura- ja aluetasolla toimiva Samu Laitinen suoritti II-tason valmentajatutkinnon v. 2004.

Holjutai on hyvin edustetuna valtakunnallisestikin. Arttu Laitinen on Suomen Judoliiton ja Suomen Dan-Kollegion hallituksen jäsen. Samu Laitinen on kansallinen A-tuomari ja toimii Suomen Dan-Kollegion valtuuttamana Kaakkois-Suomen alueen kouluttajana ja alue-graduoijana. Alue-graduoija voi myöntää vyöarvokorotukset keltaisesta mustaan (1.dan) asti.

Seuramme judokat ovat menestyneet kilpailuissa sekä kotimaassa että kansainvalisillä tatameilla. Lukuisia mitaleja on voitettu SM- ja PM-kisoista sekä kansallisista kipailuista. Holjutain judoka, nykyisin Mäntyharjussa asuva, Arto Raekorpi oli mm. olympiaehdokkaana Moskovan olympialaisiin.

Tämän hetken Holjutain valovoimaisin kilpajudoka on Johanna Ylinen. Vuoden alusta Holjutaita edustaneen Johannan meriitteihin tältä vuodelta lukeutuvat Ateenan esiolympialaisten 2. sija, Varsovan A-turnauksen 9. sija, British Judo Open Champioship kisojen 3. tila, Suomenmestaruus ja Finlandia Cupin kaksi 2. sijaa. Johannan saavutukset ovat erityisen merkittäviä siksi, että hän ottelee ensimmäistä vuottaan aikuisten sarjassa.

Nuorille ja aikuisille harrastajille tarkoitettuja tekniikkaharjoituksia ohjaa Suomen parhaimpiin kata-opettajiin lukeutuva Mikko Tuominen. Mikon oppiin hakeudutaan kauempaakin viimeistelemään teknistä osaamista varsinkin korkeamman tason vyökokeiden lähestyessä.

Judossa vyön väri osoittaa saavutetun taitotason.

Takaisin pääsivulle