Intianvesitähdikki (Hygrophila polysperma) [Dwarf Hygrophila, Miramar Weed, Water Wisteria]

Kotoisin Kaakkois-Aasiasta, Intiasta. Kasvaa hyvin myös kylmävesiakvaariossa. Kielletty USA:ssa haitallisena rikkaruohona! Eli paikalliset akvaarioliikkeet siellä eivät saa myydä?

Pohja: pesty sora Valontarve: kohtalainen-suuri pH-arvo: ei kriittinen Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 18-30°C Korkeus: 50 cm Kasvu: 10 cm viikossa Istutus: keskelle, taustalle ja päätyihin isoiksi ryhmiksi Lisääminen: Lisätään katkaisemalla 15 cm pätkä kärjestä, vaikkakin lähtee kasvamaan jopa irtolehdestä!

Jättiläisvallisneria (Vallisneria americana gigantea) [Giant vallisneria]

Kotoisin Keski- ja Pohjois-Amerikasta, Kaakkois-Aasiasta, Japanista ja Oseaniasta. Nopeakasvuinen, sitoo hyvin typpiyhdisteitä. Pitää kovasta tai kohtalaisesta virtauksesta.

Pohja: pesty sora Valontarve: kohtalainen-suuri pH-arvo: 6,0 - 7,2 Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 18 - 28°C Korkeus: 1 - 2 m Kasvu: 2 - 3 lehteä ja 1 - 2 rönsytainta kuukaudessa Istutus: päätyihin ja taka-alalle väljäksi ryhmäksi Lisääminen: rönsyistä Hoito: melko vaatimaton

Afrikansaniainen (Bolbitis heudelotii) [Congo Water Fern]

Kotoisin trooppisesta Afrikasta.

Pohja: ei juurru pohjaan Valontarve: vähäinen pH-arvo: ei kriittinen Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 22 - 28°C Korkeus: 40 - 50 cm Kasvu: 1 - 2 kuukauden välein yksi lehti Istutus: esimerkiksi juurakkoon lähelle suodattimen ulostuloa, sillä pitää virtaavasta vedestä. Lisääminen: maavarresta katkaistaan pala, jossa vähintään kolme lehteä Hoito:

Isokriinumi (Crinum thaianum) [Thailand Onion Plant]

Pohja: pesty sora Valontarve: kohtalainen pH-arvo: ei kriittinen Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 22 - 30°C Korkeus: 1,5 - 2 m Kasvu: noin yksi lehti kuukaudessa Istutus: taustalle yksittäin tai ryhmään Lisääminen: lisääntyy tytärsipuleista. Tekee niitä vasta todella isona, eli ei akvaariossa? Hoito: sipulikasvi, varottava sipulin mädäntymistä esim. kolhun seurauksena. Pisintä juurta hyvä lyhentää istutuksen yhteydessä.

Konnanputki (Hydrocotyle leucocephala) [Brazilian Water Ivy, Water Pennywort]

Kotoisin Etelä-Amerikasta Brasiliasta. Kasvaa myös pinnalla hyvin, oikeastaan paremmin siellä. Konnanputkea käytetään tropiikissa yrttinä.

Pohja: pesty sora Valontarve: kohtalainen-suuri pH-arvo: 6,0 - 7,8 Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 22 - 28°C Korkeus: 60 cm Kasvu: 10 cm viikossa Istutus: keskelle ja taustalle ryhmiksi; karsitaan pari ensimmäistä lehteä ennen istutusta Lisääminen: latvapistokkaista; muodostaa helposti sivuhaaroja lehtihangoista Hoito:

Brasilian kääpiöruoho (Lilaeopsis brasiliensis) [Lilaeopsis]

Kotoisin Etelä-Brasiliasta, Argentiinasta ja Paraguaysta. Mahdollinen ostettaessa tuleva ruukkupaakku kannattaa jakaa. Itselläni tämä kääpiöruoho on hiukan levittäytynyt, mutta ei näytä kuitenkaan vielä menestyvän kehuttavasti.

Pohja: ravinnepitoinen hieno sora Valontarve: suuri pH-arvo: ei kriittinen Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 18 - 28°C Korkeus: 5 - 8 cm Kasvu: 1 - 2 lehteä viikossa kustakin rönsystä Istutus: etualalle väljäksi ryhmäksi Lisääminen: sivuversoista Hoito: melko vaatimaton, mutta tarvitsee paljon valoa, ravinteita pohjassa ja kirkasta vettä

Liuskavesisaniainen (Ceratopteris cornuta) [Indian Fern]

Kotoisin tropiikista. Erittäin nopeakasvuinen, tuottaa paljon tytärkasveja wanhemmista lehdistä. Kasvaa joko pohjalla tai pinnassa. Pinnalla hyvä varsinkin kirjoahvenakvaariossa.

Pohja: pesty sora, joskin pitää turvelisäyksestä Valontarve: kohtalainen-suuri pH-arvo: 5,5 - 7,5 Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 18 - 30°C Korkeus: 40 - 50 cm; halkaisija voi olla 50 cm ja juurien pituus 30 cm Kasvu: 1 - 2 lehteä kuukaudessa Istutus: keskiosiin siten, että juuren kärkiosat peittyvät soraan Lisääminen: lehtien reunoihin kasvavista tytäryksilöistä Hoito:

Pallopartalevä (Cladophora aegagropila) [Russische Mooskugel]

Sukua Itämeressäkin tavattavalle ahdinparralle. Tätä harmitonta levälajia on puhdistettava välillä varovasti kädessä puristellen. Kulkee pitkin akvaarion pohjaa virtausten ja ple*on vauhdittamana. Tulee ihan mieleen lännenfilmien aavikkopensaspallot, joita tuima tuuli preerialla kuljettaa. No - eihän nykyään enää tulekkaan noita westernejä vaan poliisisarjoja ;-P Tämä taitaa olla aika tuntematon kasvi/levä muualla maailmassa - eli hyvä liikeidea? Ei tunne Tropicankaan tietokanta?? Dennerlen tietokannasta löytyy leväosastolta. Kaikki akvaariokauppojen pallopartalevät alunperin Venäjältä kotoisin?

Pikkulimaska (Lemna minor) [Duck Weed]

Lähes maailmanlaajuinen kosmopoliitti pintakasvi, löytyy Suomestakin. Lisääntyy ihan kiitettävästi jakaantumalla. Hyvä rautaindikaattori - mikäli lehdet muuttuvat kellertäviksi se merkitsee raudan puutetta. Minun akvaariossani timanttitonkijat napsivat näitä pinnalta äänekkäästi suuhunsa.

Valontarve: suuri pH-arvo: ei kriittinen Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 10 - 30°C Korkeus: lehden pituus 3 - 4 mm; versosta lähtevä ainoa juuri voi olla 8 cm pitkä Kasvu: nopeaa Lisääminen: sivuversoista Hoito: vaatimaton ja hyvin mukautuva; aloittelijalle sopiva

Kurttumelalehti (Cryptocoryne crispatula var. balansae)

Kotoisin Kaakkois-Aasiasta Malesian niemimaalta, Thaimaasta ja Vietnamista. Ei pidä kovin happamasta vedestä. Lehdet punavihertävät runsaassa valossa.

Pohja: ravinnepitoinen sora Valontarve: kohtalainen-suuri pH-arvo: 6,5 - 7,5 Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 22 - 28°C Korkeus: 25 - 45 cm Kasvu: muutama lehti kuukaudessa Istutus: etualalle ja keskiosiin ryhmäksi Lisääminen: rönsyistä Hoito: melko vaativa, viihtyy parhaiten pehmeässä vedessä mutta sietää myös kovaa vettä

Punamelalehti (Cryptocoryne affinis) [Giant Cryp]

Lehtien yläpuolet oliivinvihreästä viininpunaiseen. Alapuolet syvän punaiset. Parhaimmillaan kun saa kasvaa vuosia samassa paikassa. Lisääntyy rönsyistä.

Pohja: Valontarve: pH-arvo: Kovuus: Lämpötila: Korkeus: Kasvu: Istutus: Lisääminen: Hoito:

Melalehti (Cryptocoryne beckettii Petchii) [Crypt]

????????? Tämän kasvin tunnistuksesta en ole varma. Tuota minulla näyttäisi olevan, lehdet eivät ole punertavat? Näistä melalehdista ei ota erkkikään selvää...

Pohja: Valontarve: pH-arvo: Kovuus: Lämpötila: Korkeus: Kasvu: Istutus: Lisääminen: Hoito:

Pantterimiekkakasvi (Echinodorus schlueteri var. "leopard") [Red Amazon]

Kotoisin Brasiliasta. Mitä enemmän tämä kasvimuoto saa valoa, sitä tiheämmin siinä on ruskeita "leopardi" laikkuja joita tällä kasvilla myös wanhemmissa lehdissä. Ollut aikoinaan arvoka$ uutuusmutaatio.

Pohja: puhdas sora Valontarve: kohtalainen-suuri pH-arvo: 6,2 - 7,2 Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 22 - 28°C Korkeus: 10 - 15 cm Kasvu: 1 - 2 lehteä kuukaudessa Lisääminen: adventtitaimista kukkavarresta tai rihmastoa jakamalla Hoito:

Miekkakasvi (Echinodorus osiris) [Red Amazon]

?????????? Epävarma tunnistus. Sellainen vihertävä... tästäkään ei ota erkki selvää.

Pohja: Valontarve: kohtalainen-suuri pH-arvo: Kovuus: Lämpötila: 20 - 28°C Korkeus: Kasvu: Istutus: keskelle ja taakse Lisääminen: Hoito:

Hapsuruoho (Mayaca fluviatilis)

Kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta osilta. Ei menesty minulla tämä kasvi, ei. Joku ryökäle syö siitä lehdet sitä mukaa kun uusia kasvaa %!$¤&#!¤#! Mutta minulla on epäilty tiedossa... Hi

Pohja: pesty sora Valontarve: suuri pH-arvo: 6,0 - 7,0 Kovuus: 2 - 8°dH Lämpötila: 22 - 28°C Korkeus: 30 cm Kasvu: 5 cm kuukaudessa Istutus: etualalle väljiin ryhmiin Lisääminen: latvapistokkaista; kasvattaa helposti sivuhaaroja Hoito: melko vaativa; haarovana muodostaa kauniita pensastoja; kapeat vuorottaiset lehdet kasvavat spiraalissa

Vedensuosikki (Limnophila sessiflora) [Dwarf Ambulia]

Tämäkin viehättävä kasvi on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Sitä tavataan Intiassa, Pakistanissa, Sri Lankassa, Indonesiassa ja Japanissa. Runsaassa valossa lehtisilmukkeiden väli pienempi. Kielletty USA:ssa haitallisena rikkakasvina! Eli paikalliset akvaarioliikkeet siellä eivät saa myydä?

Pohja: pesty sora Valontarve: suuri pH-arvo: ei kriittinen Kovuus: ei kriittinen Lämpötila: 22 - 28°C Korkeus: 50 cm Kasvu: 15 cm viikossa Istutus: taustalle ryhmiksi Lisääminen: latvapistokkaista ja sivuversoista

Papukaijalehti (Alternanthera reineckii "Roseafolia")

Papukaijalehti on peräisin tropiikista. Vaatii paljon valoa säilyttääkseen violetin värin. Käytetään myös yrttinä.

Pohja: pesty sora Valontarve: suuri-hyvin suuri pH-arvo: ei kriittinen Kovuus: 2 - 20°dH Lämpötila: 22 - 30°C Korkeus: 25 - 50 cm Kasvu: 10 - 15 cm kuukaudessa Istutus: keskelle ja taustalle Lisääminen: latvapistokkaista

Timanttitonkija (Satanoperca leucosticta) 6 kpl

Kuuluu kirjoahventen erikoisluokkaan, tonkijoihin. Eri lähteet antavat kalan kooksi 18 - 25 cm. Minimi akvaariokoko 150 L. Omat kuusi yksilöäni timanttitonkijoita ovat värityksestä päätellen brasilialaista kantaa. Jos sitä verrataan Satanoperca leucostictan kolumbialaiseen muotoon niin eroa hopeanhohtoisessa värityksessä on huomattavasti, vaikkakin mielestäni kyseessä on sama kala. Sitä vain on joutunut eri joenhaaroihin toisistaan erilleen ja muuntautuen aikojen saatossa. You know, evoluutio ja silleen...

Näitä 317 L:n akvaariossani olevia kaloja siis elelee luonnossa Etelä-Amerikassa Brasiliassa. Paikkoina mainitaan Amucu järvi ja samaan vesistöön (Amazon) kuuluvat Rio Essequibo, Corantijn ja Rio Brancon alajuoksu. Ehkäpä nämäkin yksilöt ovat juuri Rio Branco joen alajuoksulta mistä näitä paljon tuodaan?

Timanttitonkija on ehdottomasti säysein ja rauhallisin tonkijoista. Kalat möyhentävät perusluonteensa mukaisesti pohjaa - nokkien sitä aivan kuten kanat, mutta eivät vahingoita yleensä kasveja. Timanttitonkija jättää myös muut kalalajit ja lajikumppaninsa rauhaan - mikä on mielestäni suuri plussa tälle lajille. Ainoastaan ruokittaessa saattaa hetkellisesti ilmetä pientä keskinäistä nahistelua.

Laji on suuhautoja, joka muodostaa vanhempainperheen. Kutuaikana naaraan mädinasetinputki pyöreäpäisempi, koiraan maitiputki terävämpi. Varmaa tietoa siitä, ovatko koiraat vai naaraat kookkaampia en ole löytänyt. Siitä on ristiriitaista tietoa. Olettaisin koiraitten olevan isompia? Mäti lasketaan ensin esimerkiksi kivelle tai mieluummin jollekin siirrettävälle alustalle, kuten vaikkapa maatuneelle vaahteranlehdelle. Tästä naaras (ja ehkä uroskin) sitten poimii mädin suuhunsa vuorokauden kuluessa. Poikaset kuoriutuvat suussa ja kuoriutuneita poikasia pidetään myös suussa vaaratilanteissa, vaikka ne muuten uiskentelisivatkin vapaasti.

Jos tuota kalan latinankielistä nimeä yrittää tulkata niin se menisi jotakuinkin näin; Satano = paholainen perca = ahven leuco = valkoinen sticta = täplä. Timanttitonkijalla on pyrstön tyvessä ajoittain näkyvä vaaleareunuksinen tumma täplä. Tuo sana "satano" tullee siitä, että paikalliset brasilialaiset pitävät timanttitonkijoista sen "Satanoperca jurupari" muotoa Jurupari demonin suosikkikalana. Tästä juontaa juurensa myös englanninkielinen nimitys "Demon fish". Kaikkiin tonkijoihin viitataan myös nimellä "Earth eater". Kalan pää on edestäpäin katsottuna aivan hevosenpään muotoinen ja siitäpä myös nimitys "Horse-faced cichlids".

Aivan kuten monilla muillakin akvaariokaloilla tapahtuu värityksen vaihtelua, niin näin myös timanttitonkijoilla. Kiihtyneessä tilassa tulevat tummat pystyraidat ja yksi vaakaraita selvästi näkyviin. Värisuomujen kiilto ja värisävy vaihtelevat hologrammimaisesti valaistuksesta yms. johtuen.

Timanttitonkijat ovat hidaskasvuisia. Ruokana olen antanut Wardleyn uppoavia pellettejä (shrimp pellets, chiclid pellets ja cichlid ten medium), kotitekoista räkmixiä, Wardleys total color väriruokahiutaleita, pakastettuja hyttysentoukkia, lieroja omasta puutarhastani ja talvella olisi tarkoitus käyttää omaa viljelmää - saa nähdä toimiikö. Hiutaleruokaakin syövät jotenkuten pinnalta, mutta kyllä näille on selkeästi ominaisintä sapuskan tonkiminen ja seulominen pohjalta. Siksipä vaatimuksena onkin hieno hiekka pohjalla. Sitä otetaan suun täydeltä, seulotaan ruoka nieluun ja sylkäistään hiekka ulos. Osa hiekasta tulees ulos suusta ja osa kidusaukoista. Aikamoinen näky sinänsä! Hiekasta on turha yrittää kehittää mitään pinnanmuotoja kumpareineen, sillä tonkimisen seurauksena kaikki tasoittuu yllättävän nopeasti.

Lämpötilaksi tälle lajille annetaan kirjallisuudessa 24 - 28°C / 26 - 29°C. Omassa 317 litran akvaariossani se on siis se 27°C. Vesi saa olla pehmeää kH 3 - 7, hiukan happamasta hiukan emäksiseen pH 6 - 7. Timanttitonkijoiden sanotaan olevan herkkiä veden nitraatille. Arvo ei saisi olla >20-30 ppm. Itse vaihdan neljäsosan vedestä kerran, joskus jopa kaksikin kertaa viikossa.

Leväbarbi (Crossocheilus siamensis) [Siamese Algae Eater] 5 kpl

Tämä parvikala "levis" on kotoisin Thaimaasta ja Malakan niemimaalta. Kannattanee pitää ainakin kolmea kalaa, sillä yksinäinen leväbarbi saattaa innostua kiusaamaan akvaarion muita kaloja. Pituus 12 cm. Minimi akvaariokoko 60 L. Viisi leväbarbia ovat akvaarioni puhtaanapitopartio, syövät kaikkea mahdollista kuolleista kaloista tupsuleviin. Viihtyy mieluummin parvessa ja virtaavissa vesissä. Lämpötilavaatimus 24-26°C, pH 6-8 ja kovuus alle 20°dH. Ihan veikeitä otuksia valkoisine masuineen, olemukseltaan torpedomaisen kärppämäisiä. Vähän ihmetyttää miksi "pakollisiin" leväbarbeihin joskus suhtaudutaan väheksyvästi. Johtuisiko se niiden siivooja imagosta, mene ja tiedä?!

Leväbarbi käy kaikenlaisten levien kimppuun, mutta erityisesti sen rapsutusinto kohdistuu tupsumaisiin (Audouinnella) ja partamaisiin (Compsopogon) punaleviin. Nämä leväthän valtaavat helposti akvaariot, eikä niiden hävittämiseksi ole löytynyt muita tehokkaita keinoja. Toistaiseksi ei leväbarbia ole onnistuttu viljelemään kuin satunnaisesti, joten kaikki yksilöt pyydetään luonnosta.

Leväbarbien kutukäyttäytymistäkin on tullut nähtyä; pari pyörii väkkäränä ja kyljen juova himmenee. Saattavat kyllä säntäillä ihan minne sattuu siinä tilanteessa. Eräs huomionarvoinen seikka leväbarbeissa on, että uimarakko kaloilta taitaa puuttua tai olla surkastunut, sillä uimisen lopetettuaan ne vajoavat pohjaan tai löhöilevät esimerkiksi kasvin lehdellä.

Tietääkseni löytyy myös toinen punalevää syövä kalalaji - nimittäin Garrinae fish (Discognathus rossicus) joka on kotoisin Turkmenistanista, Keski-Aasiasta.

Ruokana olen antanut samaa mitä timanttitonkijoillekin.

Tunnaleväpleko (Liposarcus multiradiatus) [Common Pleco] 1 kpl

Tämän muiden akvaariokalalajien kanssa hyvin toimeentulevan fisun kotiseutuja ovat Paraquay, Peru, Bolivia ja Amazon. Minulla on yksi noin 30 cm pituinen yksilö näitä imumonneja (voi kai kasvaa jopa 40 cm pituiseksi ja 30-vuotiaaksi?). Minimi akvaariokoko 200 L. Lämpötila 22 - 25°C ja pH 7. Tummaleväpleko viettää luonnostaan erakkoelämää. Sen vaatima reviiri lajikumppaneiden suhteen on aika suuri. Ehkäpä jossain puutarhalammikossa voisi kesällä pitää pariskuntaa? Käsittääkseni kalayhdistelmä timanttitonkijat/tummaleväpleko käy vaikka biotooppiakvaariosta, sillä tonkijoiden luonnollista seuraa joenpohjalla ovat juuri isot plekot? Melkoinen persoonallisuus tämä kasvissyöjä imumonni. Olen ruokkinut Wardleyn spirulina kiekoilla, keitetyllä kesäkurpitsalla, tomaatilla, kiehautetulla perunalla, pinaatilla, keitetyllä kiinankaalilla ja katkarapupelleteillä. Pari juurakkoakin löytyy jyrsittäväksi. Kyllä se niitä välillä kaluaakin, mutta ei kovin paljoa. Olen kuullut, että pleko kaluaisi juurakoita saadakseen selluloosaa. Onkohan tuo ihan tieteellisesti tutkittu asia? Jos se jyrsii niitä vain teroittaakseen sarveisnystyjään niinkuin kissa kynsiään?-)))

Uimarakko tältä primitiivisen kankeahkolta (suomujen tilalla luulevyt), varsinkin yöaktiiviselta pohjakalalta puuttuu kokonaan tai on surkastunut. Käytössä on myös kiduksien lisäksi ns. suolihengitys - eli käy välillä imaisemassa pinnalta ilmaa suoleensa.

Silmissä on mielenkiintoinen omegan-mallinen iiris, jonka suojus supistuu pimeässä jolloin silmään pääsee enemmän valoa. Silmänräpäytystä vastaa silmän kääntö 90° sisäänpäin. Muita näyttäviä manöövereitä on uidessa selkäevän aaltoilu veitsikalan tyyliin ja rinta- sekä peräevien käyttö pohjalla "jalkoina" - myös peruuttaminen onnistuu onkaloista. Pleko saa välillä aikaan melkoisia hiekkamyrskyjä akvaariossa tunkiessaan kuonoaan juurakon onkaloihin ruuan haussa; kala pysyy paikoillaan, mutta pyrstö ottaa kierroksia kuin veneen perämoottori. Ehkäpä tässä on hommattava timanttitonkijoiden kasvaessa järeämpi sisäsuodatin joka kaappaa paremmin leijuvan irtomoskan. Suodattimen suihkunhan voi sitten kääntää seinään päin, niin ei tule liian voimakasta virtausta tankkiin.

Kasvissyöjänä kalan jätökset (joita tulee melkein rynnäkkökiväärin lippaallinen) ovat aika sulamatonta tavaraa vielä, joten timanttitonkijat pistelevät ne innolla poskeensa...

Kynsisammakko (Xenopus laevis) 1 kpl

Tämä kynsisammakko oli sellainen heräteostos paikallisesta lemmikkieläinliikeestä. Yllättävän hyvin on kyllä menestynyt. Mitkään kaloistani (ovat niin rauhallisia lajeja) eivät ahdistele sammakkoa, eikä pytyssä toisaalta ole niin pieniä kaloja, että sammakko osoittaisi kiinnostusta. Kasvanee sellaiseksi pikkulapsen nyrkin kokoiseksi. Sammakkoa ei saa haavia, sillä hennot sormet voivat vahingoittua (siis sammakon! Hi). Lempipaikkoja 317 L akvaariossani ovat köllöttely pintakasvillisuuden joukossa, sekä pohjalla jättiläisvallisneria tiheikön takana. Aika jännää, ettei tällä sammakkolajilla ole kieltä ollenkaan. Lempiruokaa näyttäisi olevan pakastetut hyttysentoukat. Niitä söisi vaikka mahansa palloksi.

Aikoinaan kynsisammakkoa on käytetty jopa raskaustestien tekemiseen, tietääkseni käytetään nykyään edelleenkin laboratorioeläimenä. Naaras kynsisammakko on huomattavasti kookkaampi. Naaraan tunnistaa peräpäässä olevasta pienestä häntämäisestä ulokkeesta. Tästä linkistä lisätietoa kynsisammakosta.