Pieni

Sen sydän oli niin pieni
Ettei sinne mahtunut kovin suurta rakkautta

Tai sitten se pakahtui,
Laajeni ja pian siihen tukehtui.
Ja tahtoi siitä pois.
Vaikka se rikkoikin sen pienen sydämen

Eikä niihin sirpaleisiin mahtunut enää sitäkään vähää

Ja kun ne sirpaleetkin sitten särjettiin
Ei siihen pieneen ihmiseen mahtunut rakkautta lainkaan

Yksi kerrallaan ne sirpaleet kuihtui pois.
Jättivät jälkeensä vain tyhjän tunteen.

Ja niin pienen sydämen ettei sinne mahtunut kovin suurta rakkautta.

 

TAKAISIN
 
 
 


 

Kohta ei ole kuin kantoja, puita entisiä.
Täynnä muistoja metsistä.
Pian ei ole kuin patoja, koskilla entisillä.
Altaat täynnä muistoja kuohuista.
Kohta ei ole kuin ojitettuja soita, rämeitä entisiä.
Kuihtunut tupasvilla muistuttaa mättäistä.
Pian ei ole kuin teitä teiden perään, jänkhillä entisillä.
Vaivaiskoivu muistaa erämaan...

 
 

Juha Suokas