© Texterri
Iiris-tyttö jäi sitten kotiin, tarkoituksella tällä kertaa:-)
Iiris on kyllä mainio persoona, erittäin ystävällinen
kaikille ihmisille ja koirille kokoon ja rotuun katsomatta.


© Texterri
Iiris on luonteeltaan kiltti ja iloinen sekä energinen.
Äitinsä kanssa on mukava leikkiä ja painia, mutta
Keiko on Iiriksen mielestä kuitenkin se idoli:-)
Iiriksen hauskin leikki on purra Keikoa tassuista
tai roikkua sen kaulakarvoista tai muuten vain hyppiä
Keikoa vasten. Onneksi tässä ei mitään ongelmaa ole
kun Keiko tykkää myös Iiriksestä kuin "hullu puurosta".


Keikon ansiosta Iiris ei siis todellakaan pelkää
isokokoisia koiria lainkaan, tervettä
itsesuojeluvaistoa siltä onneksi löytyy eikä se
vieraiden koirien luo ryntäile itsekseen.
Toinen suosittuja leikkejä on Keikon
paimentaminen yhdessä Helgan kanssa, siinä
kyllä vauhtia piisaa...
Sisällä Iiris on yllättävän rauhallinen, ei ihan
hirveästi riehu vaikka toisinaan kyllä tulee
äitinsä kanssa painiottelu johon Keikokin
yleensä liittyy.
Iiriksen huonoihin puoliin kuuluu haukkuherkkyys,
onneksi asumme maaseudulla niin tuokaan ei
mikään hirvittävä ongelma ole.

© Texterri
Iiris on kiintynyt minuun älyttömän paljon, sen
pitäisi aina päästä mukaan jos olen pihalle
menossa vaikka vain 5 minuutiksi. Myös lenkeillä
ollessamme se aina toistuvasti vilkaisee ylös päin
kuin kysyäkseen mitäs nyt? Jollen kiinnitä siihen
huomiota, se hyppää jalkojani vasten. Tekee tätä
myös silloin vaikka Helga ja Keikokin olisivat
mukanamme. Iiris, kuten Helga ja Keikokin,
nukkuu vieressäni öisin. Kaikkein paras paikka
sen mielestä on viereinen tyyny:-)
Häpeäkseni täytyy myöntää, että Iiris on melkeinpä
saanut "vapaan kasvatuksen". Onneksi se on
erittäin kiltti tyttö. Emme ole harrastaneet muuta
kuin perustottelevaisuutta kotona sekä näyttelyitä.
Iiris on nyt jo siirtynyt kilpailemaan junnu luokkaan
ja muutamassa näyttelyssä olemmekin käyneet.
Uusimmat tulokset löydätte näyttelysivulta.
Nyt alkaa olemaan tuo kehässä liikkuminenkin
pikku hiljaa kunnossa, enää ei ihan niin paljon
hypitä vasten kuin pentuna.
Nyt pidämme näyttelyistä jonkin aikaa taukoa
ja kasvetaan vaan kotona rauhassa, katsellaan
sitten missä vaiheessa palataan kehään...