|
Tammikuu 2009
|
14.01.2009
kentällä häärimässä. Löysin kadoksissa olleen naksunkin ja otin taas
käyttöön. Ensin Armas. Nausuttelin hyvästä seuraamisesta ja sehän oikein
villitsi Armaksen. Intoa puhkuen tehtiin pk liikkeet hyppyä ja A-estettä
lukuunottamatta. Tosi hyvää työtä.
Sitten viekä kaukojen maasta seisomaan nousuja parin metrin päästä
lihapulla n. metrin Armaksen takana. Hyvin nousi eikä edennyt yhtään,
naksautin ja annoin luvan hakea palkan. Sehän oli kauhean kummallista
Armaksen mielestä ensin. Pian kuitenkin meni jakeluun ja saatiin monta
erinomaisesti onnistunutta ylösnousua. Pallottelua lopuksi.
Adan vuoro. Seuraamista ja naksautin myös sille joka palkasta kun teki
hyvin. Menikin hyvin. Sitten liikkeestä istumista, hiukan epävarma ja sen
takia hidas, mutta teki. Liikkeestä maahanmenoja, meni nopeasti ja alas
asti, taisi olla vaan vähän ruostunu tauon aikana. Lisää seuraamista,
ensin ihan hyvää mutta sitten jostain syystä poikitti ja minä onneton
astuin sen etutassulle. Siitähän sembalo tuli, hulluna mielisteli ja pyöri
ympärilläni, voi tsiisus. No rauhtoin tilanteen ja jatkoin kuin ei mitään
olisi tapahtunut. Taas sujui seuraaminen ihan hyvin, huh huh. Reaktio oli
kyllä ihan odottamaton, mutta yli päästiin. Sitten vielä muutama
noutokapulan otto kädestä. Se ei kauhean loisteliaasti sujunut, otti kyllä
itse suuhunsa, mutta sylki valon nopeudella ulos. En viitsiny kauheasti
puuttua siihen, kun vähän tuntui olevan vielä paineita. Leikittiin
pallolla ja lystii oli.
Toivo pääsi vielä pallottelemaan ja puuhailemaan. Sitten Irja otti
Roosalla juttuja.
Jospa sitä
taas yrittäisi laittaa ylös näitä meidän touhuja. On hieman jäänyt tämä
kirjoittaminen ja ei kyllä paljon ole ollu kirjoitettavaakaan, kun Adalla
oli juoksut ja koko sakki oli enemmän ja vähemmän sekaisin.
No kuitenkin ihan ei laakereilla olla
levätty.
13.01.2009
käytiin Irjan kanssa kentällä, se oli sulanut ja märkää hiekkaa olikin
sitten vähän siellä sun täällä.
Armaksella tein ensin pk-kaaviot ja systeemit muut paitsi A-estettä ei
voinut ottaa. Teki tosi hyvää työtä, jipii! Sitten alettiin metalinoutoa.
Otti metalin suuhunsa kädestä ja lopulta jopa toi sitä ihan luovutukseen
saakka, maasta ei kyllä halunnut ottaa, mutta viis siitä, ainakin alkuun
päästiin.
Sitten Ada. Seuraamiset alkavat sujua aika mallikkaasti, toki vielä kehun
ja vahvistan sanoilla, mutta hyvin meni. Maahanmeno olikin sitten takkua.
Ei millään mennyt ensimmäisellä, paineistu aika tavalla. Eihän siinä
auttanu kun ottaa namit käteen ja niillä auttaa se maahan, sekin oli
nihkeää, ei millään ensimmäisellä käskyllä ja toista en kyllä anna. No,
vihdoin onnistui ekalla ja sitten pidettiin pippalot. Paineistumiset
lensivät tiehensä ja sitten toimi paikallaan ja liikkeestä ihan
ensimmäisellä käskyllä ja kyllä me juhlittiin. Pari liikkeestä istumista
ja vimmattu kehu, sitten sekaisin istumisia ja maahanmenoja ja kaikki
toimi ja taas ilakoitiin. Paineet lensivät tuulen mukana ja loppu olikin
yhtä juhlaa, täsmällistä seuraamista ja ilottelua. Sitten vielä muutama
noutokapulan kädestä ottaminen. Sekin lutviintui ja taas pidettiin lystiä.
Adalle tuntuu olevan ihan hirveän tärkeää mun riemullinen kehuminen, sehän
ihan repeää liitoksistaan.
Sitten Toivo, ai kauheeta kun auton vieressä oli jäätä ja tää höyrypää ei
ollenkaan siitä välittäny. Firestonet suti kun veteraani irrotteli. Sillä
oli se ruskea möhkö mukana ja kyllä sillä pidettiin hauskaa. Tikkana oli
vieressä tottelemassa ja luvalla kamala kaahaus sen ötökän kanssa. Oli
papalla ainakin hauskaa, kuviot oli kyllä vähän niin ja näin, mutta lystiä
oli.
Olipas kivaa reenata kun oli sula kenttä ja lämmin ilma.
11.01.2009
käytiin sitten sakilla piirin hallilla.
Armas oli ensin, muuten ihan ok, mutta kaivonkansi ja lakaisukone tuotti
hämmästyksiä pitkästä aikaa. Vielä paikallaolo, missä menin ensimmäistä
kertaa ulos hallista. Se oli kyllä nuuskuttelemisen arvoinen asia, mutta
rentona miehenä Armas päätteli, ettei tässä nyt suurempia hätiä ole ja
alkoi siivoilemaan jalkoväliään.
Ada ei hallia kummastellut, mutta siellä tuli paineita aina ihmisten
luona, sitä täytyy harjoitella.
09.01.2009
perjantaina suunnattiin taas kentälle. Otin siellä hitusen
muistinvirkistyksiä koirilla ja intoa oli kyllä enemmän kuin älyä, mutta
kivaa oli. Sitten otettiinkin toinen kierros agilityhallissa Armaksen ja
Adan kanssa. Muuten aika ok, mutta Armaksen putkiaivot ei millään
ymmärtäny, että siellä otetaan tottista, vaan se tuijotti puolia ja putkea
alussa ihan täysillä. No, alkihna se sitten jotenkuten sujumaan, mutta
kyllä oli kankeaa.
Ada sen sijaan toimi oikeastaan paremmin kuin kentällä, jotenkin
rennommin.
|