Kotisivut

                    

Vieraskirja  
   
   
   
   


Tammikuu 2009

 


14.01.2009
kentällä häärimässä. Löysin kadoksissa olleen naksunkin ja otin taas käyttöön. Ensin Armas. Nausuttelin hyvästä seuraamisesta ja sehän oikein villitsi Armaksen. Intoa puhkuen tehtiin pk liikkeet hyppyä ja A-estettä lukuunottamatta. Tosi hyvää työtä.
Sitten viekä kaukojen maasta seisomaan nousuja parin metrin päästä lihapulla n. metrin Armaksen takana. Hyvin nousi eikä edennyt yhtään, naksautin ja annoin luvan hakea palkan. Sehän oli kauhean kummallista Armaksen mielestä ensin. Pian kuitenkin meni jakeluun ja saatiin monta erinomaisesti onnistunutta ylösnousua. Pallottelua lopuksi.
Adan vuoro. Seuraamista ja naksautin myös sille joka palkasta kun teki hyvin. Menikin hyvin. Sitten liikkeestä istumista, hiukan epävarma ja sen takia hidas, mutta teki. Liikkeestä maahanmenoja, meni nopeasti ja alas asti, taisi olla vaan vähän ruostunu tauon aikana. Lisää seuraamista, ensin ihan hyvää mutta sitten jostain syystä poikitti ja minä onneton astuin sen etutassulle. Siitähän sembalo tuli, hulluna mielisteli ja pyöri ympärilläni, voi tsiisus. No rauhtoin tilanteen ja jatkoin kuin ei mitään olisi tapahtunut. Taas sujui seuraaminen ihan hyvin, huh huh. Reaktio oli kyllä ihan odottamaton, mutta yli päästiin. Sitten vielä muutama noutokapulan otto kädestä. Se ei kauhean loisteliaasti sujunut, otti kyllä itse suuhunsa, mutta sylki valon nopeudella ulos. En viitsiny kauheasti puuttua siihen, kun vähän tuntui olevan vielä paineita. Leikittiin pallolla ja lystii oli.
Toivo pääsi vielä pallottelemaan ja puuhailemaan. Sitten Irja otti Roosalla juttuja.
 

Jospa sitä taas yrittäisi laittaa ylös näitä meidän touhuja. On hieman jäänyt tämä kirjoittaminen ja ei kyllä paljon ole ollu kirjoitettavaakaan, kun Adalla oli juoksut ja koko sakki oli enemmän ja vähemmän sekaisin.

No kuitenkin ihan ei laakereilla olla levätty.

13.01.2009
käytiin Irjan kanssa kentällä, se oli sulanut ja märkää hiekkaa olikin sitten vähän siellä sun täällä.
Armaksella tein ensin pk-kaaviot ja systeemit muut paitsi A-estettä ei voinut ottaa. Teki tosi hyvää työtä, jipii! Sitten alettiin metalinoutoa. Otti metalin suuhunsa kädestä ja lopulta jopa toi sitä ihan luovutukseen saakka, maasta ei kyllä halunnut ottaa, mutta viis siitä, ainakin alkuun päästiin.
Sitten Ada. Seuraamiset alkavat sujua aika mallikkaasti, toki vielä kehun ja vahvistan sanoilla, mutta hyvin meni. Maahanmeno olikin sitten takkua. Ei millään mennyt ensimmäisellä, paineistu aika tavalla. Eihän siinä auttanu kun ottaa namit käteen ja niillä auttaa se maahan, sekin oli nihkeää, ei millään ensimmäisellä käskyllä ja toista en kyllä anna. No, vihdoin onnistui ekalla ja sitten pidettiin pippalot. Paineistumiset lensivät tiehensä ja sitten toimi paikallaan ja liikkeestä ihan ensimmäisellä käskyllä ja kyllä me juhlittiin. Pari liikkeestä istumista ja vimmattu kehu, sitten sekaisin istumisia ja maahanmenoja ja kaikki toimi ja taas ilakoitiin. Paineet lensivät tuulen mukana ja loppu olikin yhtä juhlaa, täsmällistä seuraamista ja ilottelua. Sitten vielä muutama noutokapulan kädestä ottaminen. Sekin lutviintui ja taas pidettiin lystiä. Adalle tuntuu olevan ihan hirveän tärkeää mun riemullinen kehuminen, sehän ihan repeää liitoksistaan.
Sitten Toivo, ai kauheeta kun auton vieressä oli jäätä ja tää höyrypää ei ollenkaan siitä välittäny. Firestonet suti kun veteraani irrotteli. Sillä oli se ruskea möhkö mukana ja kyllä sillä pidettiin hauskaa. Tikkana oli vieressä tottelemassa ja luvalla kamala kaahaus sen ötökän kanssa. Oli papalla ainakin hauskaa, kuviot oli kyllä vähän niin ja näin, mutta lystiä oli.
Olipas kivaa reenata kun oli sula kenttä ja lämmin ilma.

11.01.2009
käytiin sitten sakilla piirin hallilla.
Armas oli ensin, muuten ihan ok, mutta kaivonkansi ja lakaisukone tuotti hämmästyksiä pitkästä aikaa. Vielä paikallaolo, missä menin ensimmäistä kertaa ulos hallista. Se oli kyllä nuuskuttelemisen arvoinen asia, mutta rentona miehenä Armas päätteli, ettei tässä nyt suurempia hätiä ole ja alkoi siivoilemaan jalkoväliään.
Ada ei hallia kummastellut, mutta siellä tuli paineita aina ihmisten luona, sitä täytyy harjoitella.

09.01.2009
perjantaina suunnattiin taas kentälle. Otin siellä hitusen muistinvirkistyksiä koirilla ja intoa oli kyllä enemmän kuin älyä, mutta kivaa oli. Sitten otettiinkin toinen kierros agilityhallissa Armaksen ja Adan kanssa. Muuten aika ok, mutta Armaksen putkiaivot ei millään ymmärtäny, että siellä otetaan tottista, vaan se tuijotti puolia ja putkea alussa ihan täysillä. No, alkihna se sitten jotenkuten sujumaan, mutta kyllä oli kankeaa.
Ada sen sijaan toimi oikeastaan paremmin kuin kentällä, jotenkin rennommin.
 

 

 

Blogi 2008