 |
|
Koirapirtti Kristiina Kerttu Toivo Rauha Matti Armas Ada Rakkaissa muistoissa Jälkikasvu Kuvia Kaverit Linkit Vieraskirja |
|
s. 10.07.1998 Kerttu tuli meille reilun 4 kk:n ikäisenä. Alun perin siitä piti tulla Sinin koira, minulla ei ollut aikomustakaan ottaa staffia, mutta se ehti kiintyä minuun ja toisiin koiriini niin vahvasti, että kun Sini muutti omiin oloihinsa, Kerttu jäi meille, ja on kyllä myönnettävä, että kiintymys on molemminpuolista. Jäämistä edisti myös se, että se söisi kissat, joten parhaimmaksi katsottiin tällainen järjestely.
Koulutettavana Kerttu on helppo, sillä on valon nopea sytytys ja motivaatiotakin riittää. Se on myös haka matkimaan toisia, Kertun motto on - jos muut, niin minäkin - . Se on omasta mielestään ainakin yhtä iso kuin olivat Onni ja Tarmo yhteensä, sillä on pohjaton itsetunto.
Agilityssäkin kävimme silloin tällöin. Se oli hupaisaa puuhaa, Kerttu ei vain oikein ymmärtänyt, että sen kuuluisi kuunnella minua mille esteelle pitäisi suunnistaa, se kerkisi kiertää esteet pariin kertaan ennen kuin minä pääsin edes liikkeelle. Ja parasta sen mielestä oli, kun se pääsee leuhkimaan pojille. Nyt ei enemmälti käydä missään, sillä se on ollut ns. sairaslomalla ja sittemmin eläkkeellä. Koska Kerttu on aina valmis myös tappelemaan, otteli se keväällä 2003, ollessaan juoksuhoidossa, niin pahoin, että enemmät touhut saivat jäädä. Saamme olla onnellisia, että se ylipäätään on hengissä. Tästä seurasi myös se, ettei sitä enää voi viedä näyttelyihinkään. Siltä puuttuu kolme etuhammasta ja kaikki sen kulmahampaat ovat poikki.
Kerttu on tullut kaksi kertaa äidiksikin, vaikkei ole suunnitelmissa ollutkaan. Se on ollut erinomainen äiti, paras mahdollinen. Myös lasten kanssa se on ehdottoman luotettava. Pienet lapset herättävät sen kaikki äidintunteet, ja se seuraa herkeämättä pienten perässä. Juha on se mielestä vierailija nro 1.
Se on myös kovin tarkka vahti, vaikkei ehkä uskoisi. Eihän se ole mikään palveluskoira, mutta jos se nostaa metelin, on varmasti jotain outoa tekeillä, turhia se ei hauku. Ja autoiluun sen mielestä on suhtauduttava asiaan kuuluvalla vakavuudella. Se on huvittava tärkeillessään nenä kiinni tuulilasissa, ( mikäli saa siihen mahdollisuuden ).
V. 2008 syyskuussa sille tuli märkäkohtu ja verenmyrkytys. Se meni nopeasti todella huonoon kuntoon ennen kuin sain sen leikkaukseen. Leikkauksessa sen sydän pysähtyi ja elvytysyrityksistä huolimatta se ei vironnut. Lääkäri oli jo heittämässä hanskoja tiskiin ja kaivamassa pussia, kun se kaikkien yllätykseksi alkoi haukkoa henkeä. Lääkäri leikkasi sen sitten ja vaikka toivoa ei juurikaan annettu se selvisi ihmeen kaupalla leikkauksesta ilman vaurioita. Meidän 10 vuotias lääketieteellinen ihme. Toivottavasti se porskuttaa vielä pitkään ilonamme kaikista kamaluuksista huolimatta.
Kerttu on suuri
koira pienissä raameissa. |
