Lentopäiväkirjaani aloin alunperin pitämään vuoden 2007 alussa osoittaakseni eräälle henkilölle, miten vähän loppujen lopuksi vietän aikaani lennokkien parissa ja varsinkin niitä lennättämässä. Varsin pian päiväkirjan luonne muuttui omien lennätyskokemusten kirjaamiseksi omaksi iloksi ja muiden kyseenalaiseksi hauskuudeksi. Kuudes vuosikerta on menossa ja tarina jatkuu entistä tarpeettomampana. Vastuu näiden merkintöjen lukemisen vaikutuksista on edelleen ja entistä korostuneemmin lukijalla...

+20°C

0 m/s

Valoisaa

Zoom4U 8x10min

Vuodenvaihde meni pahemmin lennokkeja ajtatelematta. Vasta tammikuun lopulla sain itsestäni irti niin paljon, että suuntasin kerhon sisälennätysvuorolle Pajulahteen. Vanha Nikula-halli oli vaihtunut uudempaan palloiluhalliin, jossa oli vähemmän pituutta, mutta enemmän leveyttä. Korkeutta oli myös riittävästi ja silmukan tekeminen ei vaatinut kovin kummoista keskittymistä. Katossa roikkui tulevaa Jämijärven valloitusta enteilevä merirosvolippu, johon illan mittaan törmäiltiin useamman kerran.

Ilmassa oli konetta enemmän kuin koskaan. Pääosa koneista oli erilaisia pienenpieniä ARFfeja, mutta oli joukossa pari Zoomiakin suurempaa kaksitasoa ja jokunen urhea kopteri. Suuremmilta vaurioilta vältyttiin vaikka osumaa välillä tulikin ja kaikilla oli kovasti mukavaa. Kerran jäi toinen Zoomeista katon rajaan kahden palkin väliin. Tennispallo ei ehtinyt osua, kun sain koneen pudotettua ohjainpintoja heiluttelemalla.

Kolmisen tuntia lennättelin ja sitten olivat akut tyhjät. Suuntasin kotiin Timon jäädessä etsimään kadonnutta siipeä...

---------------------