22.6.2010
MIRTILLON BAYWATCH1 TAKANA,,, JA MEILLÄ KAIKILLA OLI NIIIIIIIIN
MUUUUKAAAAVAAA! Että seuraava, BAYWATCH2, järjestetään
jo loppukesästä. Kyseessä on siis kasvateilleni (ja
omistamilleni lansuille) järjestämämme vesipelastusleiri.
Omat kuvani ovat vielä kamerassa, lisäilen niitä myöhemmin.
Jaanan ottamia kuvia löytyy: www.ristinalus.fi. Tässä
vähän leiritarinaa. Historialliselle ensimmäiselle
kasvattileirilleni osallistuivat (kuvat ottanut Petra P.)
PEIVATSHIN PAMELAT
| Miina
(Mirtillon Miss Miljoona) |
Martta
(von der Burg Wettin) |
Tiki
(Mirtillon Masterplan Ivory) |
 |
 |
 |
PEIVATSHIN HASSELHOHVIT
| Romu
(Mirtillon Ma'Billy Idol) |
Urpo
(Icikarma's Pampas Paddington) |
 |
 |
| Vallu
(Mirtillon Miesten Mies) |
Huli
(Mirtillon Megadeath indeed) |
 |
 |
BAYWATCH1
alkoi siis perjantaina 18.6. Lämmittelimme mökkiä kylmän
rintaman jäljiltä ja paistoimme makkaraa takassa Samin kanssa
vierailevia tähtiä odotellen. Vihdoin odotus palkittiin
ja ensimmäiset kekarat Vallu, Martta ja Tiki saapuivat paikalle
illan hämärtyessä. Samalla iskivät hyttyset ja
voi saapas niitä oli PALJON!!! Pystytettiin leiriä ja otettiin
parit neuvoa antavat seuraavaa aamua suunnitellen, vähän
pliisu aloitus oli mutta perskuleen flunssa väänsi vastaan
herkeämättä.
Lauantaiaamu valkeni ihanan puolipilvisenä, mikäs sen parempi
vepeilysää. Joten ei muuta kun veneet vesille! Huli ja Romukin
saapuivat ja niin oli koko remmi koossa. Minä treenailin Miinan
kanssa ja Sami Urpon. Kaikkien muiden kanssa treenattiin alokasluokan
liikkeitä paitsi Vallu konkarina teki jotain ihan muuta - WAU
=)
Urpo oppi uimaan ja hyppäsi jopa veneestä - ihan rannassa
tosin. Hauska nähdä kuinka ihme tapahtuu ja kisoissa parin
viikon päästä se tekee 100 pisteen suorituksen... HAHHAHHAA!!!
Urpo-Upponalle on vielä liian vässykkä, sitä pelottaa
syvä vesi. Voi poikaa... Myös Tiki opetteli vielä ihan
syvällä uimisen alkeita, mutta kaiken kaikkiaan rekkulat
olivat yllättävän taitavia. Miina veti kaikki alokasluokan
liikkeet läpi eikä tosiaan olla koskaan treenattu ->
arvatkaa kuka vähän tuuletti =)
Huli ja Romu omaavat selkeästi synnynnäisen vaiston - ainoastaan
vienti tökkii kun eivät laske esineestä irti, Huli
se veti veneen ihan kuivalle maalle asti kun ei tohtinut köydestä
irrottaa ja taas meillä oli hauskaa!! Antoisa treenipäivä
päättyi hukkuvan pelastamiseen, joka ikinen koira suoriutui,
joten kaikki me ihmisetkin päästiin illan viettoon!!!
Illalla kilpailuvietti viritettiin äärimmilleen uudemman
kerran, julistin hyttystentappokilpailun alkaneeksi! Hetken aikaa
mökin ympäristössä kuului taukoamaton läiske
ja pauke kunnes aika päättyi ja päästiin vertaamaan
tuloksia. Pakko kehaista, että kotiedun turvin voitin reippaasti,
mutta virallinen voitto meni Rebekkalle ja taas oli syytä tuulettaa
sekä ryypätä kuohuvaa! Kesken kosteiden voitonjuhlien
Sami tuli maaliin ja hyttyskuppinsa olikin täynnä KANTARELLEJA
!!! Sitten olikin miesten sauna ja naisten sauna ja takki kaikilla
jokseenkin tyhjä nimittäin Rantalanmäki hiljeni jo
puolilta öin ja sellaista ihmettä ei olekaan tainnut tämän
mökin historiassa ennen tapahtua!!
Sunnuntaina sää senkun parani! Aamulla avattiin silmät
ja raajat notkeiksi hakutreeneillä, taaskin kaikki metsään
eksyneet löytyivät ja päästiin jatkamaan vesiteeman
pariin. Mikko ja Sami aloittivat venemiesvastuunsa ja kas perkuletta,
hetkeksi kun silmäni välttivät ja taas päätäni
nostin niin isännän käsissä oli KUHA ! No siinä
kantarelleille kyytipoikaa, mutta mitenihmeessäsetuonkinteki???
Jääköön loppu mystiseksi salaisuudeksi...Sami
se on sellainen mun rakas supermies, joka päivä saan yllättyä
positiivisesti <3
Sunnuntain treenit alkoivat sujua kuin liukuhihnalta, koirat olivat
hoksanneet mitä varten tänne oli tultu ja niin me vaan juostiin
mäkeä ylös alas koiria ees taas niin että maanantaiaamuna
tuntui jaloissa ihan kuin olis oikeestikin urheillut. Ja se perkuleen
flunssa ei parantunut yhtään vaan tietty paheni niin että
eipä tarvinnut töihin lähtemisestä edes haaveilla.
Oli aivan mahtava leiri ja niinpä päätimme järjestää
seuraavan loppukesästä. Kysyntää oli heti sen
verran, että varsinaisia leiripaikkoja ei ehkä ole tarjolla,
mutta jos muitakin kasvattejani olisi halukkaita vepeilyä kokeilemaan
niin voisimme järjestää tutustumispäivän
erikseen. Kuulostellaan ja ilmoittelen heti kun ajankohta varmistuu.
Seuraavana ohjelmassa onkin sitten ne Valkealan kisat joiden päätavoite
täyttyy kun Urpo ja Miina pääsevät lähtölinjalle.
Sen jälkeinen toiminta on kaikki pelkkää plussaa!!
Hauskaa jussia! |
8.6.2010 Huh että on menoa ja meininkiä... Koirat on aiheuttaneet
hirmuisia sydämentykytyksiä - nyt siellä eläinlääkärissä
on sitten rampattu oikein kahdesti viikon sisällä. Töissäkin
pitää käydä ja - juu, kuka käski - potkupalloa
pökkimässä. Salille en ole sitten ehtinytkään,
opiskelut on "kesälomalla" ja heikolta näyttää
toi pallon potkiminenkin, ainakin eka peli jää näkemättä
ja kokematta =(
Ai niin ja pennuntuoksuakin on ilmassa! Ensi sunnuntaina pitäisi
lähteä etelä-Helsinkiin Justiinaa katsomaan! Justiina
muuttaa Tampereen taakse asumaan, mutta vahvistaa tätä meikäläisen
ML -tiimiä olemalla mahtollisesti tulevaisuuden toivo.
Miinan pennuista Enzo kävi tänään pallinpoistossa
ja samalla humautuksella otettiin sitten röntgenkuviakin, jätkä
kun on levon jälkeen joskus liikkunut hieman "oudosti"
takaa. Silmät oli terveet mitä nyt hiukka lörpöttävät
alaluomet, kyynärät 0/1 ja lonkat C/D. Nivelrikkoa ei löytynyt
- - tässäkö on nyt sitten se ikinä ihan ensimmäinen
C/D -lonkkainen landseer joka OIREILEE kun aina väitetään
että ei vikaa huomaa eikä koira siitä kärsi...
Kyllä sen näköjään huomaa jos koiraa kunnolla
liikutetaan, ehkä ne sohvaperunat kestävätkin sitten
niitä sököjä lonkkia paremmin. Tai ehkä omistaja
vaan ei huomaa koska ei rasita koiraa oikeasti. Tai ehkä kasvattaja
ei halua myöntää, että C, D ja E lonkat ovat ihan
oikeasti sairaat?? Joten tästä lisää vakuuttuneena
- aion jatkossakin jalostaa myös niitä terveitä lonkkia
tavoitteena terveet kasvatit, puhukoot muut mitä puhuu. UGH.
(Oireilu on kurissa lääkityksellä, eli Enzon elämänlaatua
se haittaa vain ajoittain)
Manta tosiaan joutui lääkäriin ja kipulääkekuurille,
ehkä lopuksi ikäänsä. Ilmeisesti välilevyn
pullistuma ja koska muori ei itse ikäänsä ymmärrä
niin riehumisesta seuraa melkoisen hankalan näköistä
liikkumista. Voi mummu-parkaa =(
Ja yllättäen Miukuliinaliukumiina se parhaat hepulit järkkäsi,
samperit vieköön. Leikkasin siltä kynsiä ja roplailin
siinä läpi koko rakin - hemmetti miten isot olikaan tissit!!
Selkäkin on levinnyt! Ja maha kasvanut... Haukkasin pari kertaa
happea, totesin että juoksuista on kuusi viikkoa, pentujen isä
olisi insesti-iskä Tauno! No siinäpä vilisi silmissä
menetetyt vepeviikonloppu, vepekisat, BH -kurssi, ensi syksyn pennut...
ja mun HERMOT !!! LOS PANIIKKOS! Kuulin kohtalotoverista, joka oli
järkännyt pentujen synnyttyä isännälle laatikon
kaljaa ja kepukan pentujen lopettamistarpeiksi. Huh, että riipoi,
mutta minkäs teet jos noin mojova vahinko on sattunut - minä
en nähnyt muuta vastuullista vaihtoehtoa kuin pentujen lopetus.
No siinä oli sitten miettimistä työviikonlopuksi kun
vasta maanantaille sain äitiysneuvolaan ajan Miinalle, joka oli
mielestäni siinä vaiheessa jo TODELLA tiine. No, raskaustestin
tulos oli varsin positiivinen =)
Miinalla on ensimmäistä kertaa elämässään
valeraskaus. Ja se on lihava! (Siis varmaan sellainen normi). Taashan
on jotain opittu, ai mitäkö, no että ei niitä
pentuja läskistä synny HAHHAHHAHHAHHAAAAA
Urpo ei vieläkään ui, siis on kyllä järvessä
vaikka heela daagen mutta kun jalat ei osu enää pohjaan
niin nokka kohti rantaa. Kiva että on vepekisat neljän viikon
päästä =D Mennään vähä näyttämään
vepevalioille mallia.
Nyt me lähetään Miinan kanssa kouluun, lämmintä
kesän alkua!!
31.5.2010 Huli eli MIRTILLON MEGADEATH INDEED oli rokkilapsista ekana
isoa kehää kiertämässä! Pihallehan sieltä
mokoma vuotikas villiori lennätettiin ennenku pyttyjä jakamaan
alettiin, mutta pääasia että koiran emäntä
sai liikuntaahahhahhaaaa!!
Joojensuussa oli siis paritkin missimittelöt ja voisikohan sanoa,
että laidasta laitaan arviointia... No, ne alahampaat kun ovat
vähän niinkun sinne päin, niin mitäpä muuta
sitä voi odottaa kuin vaihtelevaa menestystä... =D
JOENSUU 29.5. JUDGE STEFAN SINKO
13 months old, nice type male with good head. Unfortunately the bite
is reverse. Good upperline. Nice coat type. Good hindquarters. Good
coat condition. Moves good. JUN T
JOENSUU INT 30.5. JUDGE JOSE GABRAL
Typical jun. dog with very well boned nice head. Correct muzzle.
Correct topline. Must improve the front. Open little in elbows. He
moves well for the age. JUN ERI1 SERT ROP
27.5.2010 Ensimmäiset viisi Miinan pennuista on nyt siis kuvattu
ja lisäksi Urpo sekä Sulo. Tikin tuloksethan ovat jo viralliset
kun se kuvattiin aikaisemmin lääkärikäynnin yhteydessä,
nyt kuvatut lähtivät Pärnäsen terve -arvioilla
kennelliittoon lausuttavaksi. Silmätkin olivat kaikilla terveet,
ainoastaan Urpolla oli ylimääräisiä luomikarvoja
eli distichiasis. Jännityksellä odotellaan sitten niitä
ihan lopullisia kirjaimia ja numeroita... Ja taas tuuletetaan!!!!!!!!!!!!
24.5.2010 OLI MAHTAVA LEIRI!!!! Superkiitokset kaikille mukana olleille
sekä erityisesti valmentaja-Sarille kärsivällisyydestä.
Taas se tuli ulkopuolisen asiantuntijan taholta: olemme Samin kanssa
surkeita koiranohjaajia. (viimeksihän meitä kehui näyttelytuomari).
Onneksi meillä on upeat koirat pilattavina... =)
Siis leirin tarkoitushan on nimenomaan opettaa ohjaajia, landseerit
kyllä osaavat hakea, jäljestää ja vaikka sun mitä,
kunhan ohjaaja osaa koiralle kertoa mitä milloinkin siltä
haluaa. Pitää myös osata olla häiritsemättä
koiraa vaikkapa siellä jäljellä - eli ei näin:
meikäläinen polki Miinalle jäljen ja koska oli niin
helppo maasto niin en merkannut sitä, no heh, enhän mä
perkules sitä muistanutkaan enää (no en tietenkään)
ja NOOTTIA tuli. Sama paukapää ensin kelasi liinaa ees taas
välillä koiran niskaan puhkuen, välillä niin kaukana
että se takertui oksiin, kiljuin Miinalle esineellä niin
notta mettä raikasi jne... Onneksi Sari osaa neuvoa LOISTAVASTI
ja kolmannella jäljellä huomasin omat virheeni jo itse ja
ehkäpä seuraavalla jäljellä virheet jo jäävät
pikkuhiljaa pois... Ja opin lukemaan koiraani!
Jäljen jälkeen oli vepeilyä, Miina hyppäsi veneestä
ja haki veneen. Urpon kanssa veneestä hyppy eteni alkeisiin asti,
eli niin pitkälle että se hyppäsi kaikki neljä
kinttua veteen eikä kuivalle maalle. Vesipelastusvalioainesta
=D
Hakuilua treenattiin peräänajosysteemillä, meidän
piskien kanssa sitä ei oltukaan koskaan kokeiltu, mutta jos joku
vie metsään lihapullia nenän edestä niin onhan
ne pentele sieltä pois haettava!!! Sunnuntai oli hakupäivä
ja sade alkoi hieman haitata. No eipä muuten, mutta meikäläisellä
kun ei ole sadeasua niin alkoi olla kosteaa paidan välissä.
Mutta siitä viis, onneksi mökissä oli lämmin.
Leiristä jäi mahtava fiilis, onneksi on tulossa lisää
koiratoimintaviikonloppuja, seuraava jo heti kesäkuussa vesipelastusteemalla.
18.5.2010 Tikin (Mirtillon Masterplan Ivory) virallinen lausuntohan
oli juurikin sitä mitä kuvannut lääkäri antoi
ymmärtää, me ei vaan heti tajuttu sitä...: lonkat
C ja kyynärät 0. Joten iloisin mielin jatketaan kohti seuraavia
kuvauksia!! Kevyt kasvattajatuuletus on jo suoritettu - katsotaan
huipentuuko se aikanaan voltin heittoon =D
Tapahtui niinä päivinä niin notta kävin peräkammarinpoikakatselmuksella
Itä-Suomen ja Savon mailla. Miinalle on löytynyt kaksi sulhasehdokasta,
jotka molemmat on kuvattuja A/A ja 0/0 ja erityisesti minua miellyttävällä
käytöksellä varustettuja. Lisäksi odotellaan Urpon
kuvauksia ja kehitystä, ehkäpä kylän omakin kolli
nousee loppukahinoissa vanhemman kaartin rinnalle... Katselmusreissullani
hurmaannuin myöskin metsästyskoirista, iloinen pohjanpystykorva
Hilma ja vielä iloisempi emäntänsä viihdyttivät
minua aamuyön pikkutunneille! Tulihan siinä jokunen siiderikin
nautiskeltua sivistyneesti saunan lauteilla - KRÖHMM. Kiitos
yösijasta!!!
Metsästyskipinä tahtoo ottaa tulta alleen ja on tässä
jonkun aikaa ollut pohdinnassa josko lansuille metsäkaveriksi
joku joka osaakin ne hommat... Sen tiimoilta kävin reissullani
tutustumassa myös ihaniin seisojiin, joista yksi tyttönen
saattaisi olla tulevaisuudessa meidän oman lerppakorvan emä.
Katsotaanpa mitä tuleva talvi tuo tullessaan...
Raksalla on rappuset! Nyt minäkin pääsen yläkertaan
=D
Loppusuoralla ollaan, ihanaa kun joka päivä tulee näkyvää
jälkeä.
Lansuleiri on ensi viikonloppuna, onneksi helteiden on luvattu loppuvan
niin saadaan koiria oikein rääkättyä metsässä
=) On tulossa ihana leiri, mahtavia ihmisiä ja hienoja koiria!
Vielä olisi muutamalle tilaa jos joku miettii miten viikonloppuna
aikaansa tappaisi.
28.4.2010 Yskää yskää yskää... Manta-teräsmuori
on ainoa tuhve joka ei meillä ole vielä potenut hirmuisen
kammottavaa yskää, joka siis mitä ilmeisimmin rantautui
tänne Urpon mukana erkkarista. Voi että kun käy sääliksi
isot hauvat kun sairastavat. No on niitä ny hoijettu ja paijattu,
että kait ne moisen huomion siivittämänä herkkuja
mahat pullollaan yskivät seuraavan vuoden ellei pidempäänkin
=D
Erkkarissa havaitun ontumisen vuoksi Tiki kävi tänään
lääkärissä. Kipupiste löytyy vasemmasta olkavarresta,
mutta röntgenillä mitään vikaa ei löytynyt
kyynäristä eikä olkapäistä. Hoitona Cartrophen
pistokset neljä kertaa viikon välein ja sen jälkeen
ihmetellään notta auttoiko. Samalla humautuksella otettiin
myös viralliset lonkka- ja kyynärkuvat. Lonkat olivat jotain
ei aivan priimaa - ei ihan huonoimmatkaan -väliltä ja niissä
kyynärissä tosiaan ei mitään näkynyt. Sen
tarkempaa arviota kuvannut eläinlääkäri ei ollut
halunnut sanoa, joten odotellaan Kennelliiton lausuntoa. Pärnäsen
korjaamolle -molle -molle on aika varattuna toukokuun lopussa kuudelle
lansulle. Aiheena lonkka-, kyynär-, ja silmätutkimukset.
Huppelista pääsevät nauttimaan Sulo, Urpo ja neljä
Miinan pentua sieltä kehittyneimmästä päästä.
Asianosaisille on infottu. Romuluisemmat pennut saavat vielä
muutaman kuukauden kasvaa ennen kuin kuvataan sitten loputkin kekarat.
Joten jos kutsu ei vielä käynyt niin maltti on valttia =)
Siispä jännittäviä aikoja eletään kasvattajan
näkökulmasta, koirat itse tuskin niistä kirjaimistaan
ja numeroistaan paljon piittaavat!
26.4. Takki tyhjä, rankka viikonloppu =)
Aivan loistavaa oppia oli tarjolla kahtena päivänä
luonnetestissä, ei voi muuta sanoa kuin että suosittelen
kaikille koiran korvien välistä kiinnostuneille! Landseereja
testissä oli yhteensä 15 ja laajaa kirjoa oli tarjolla.
Pari urosta jäi erityisen positiivisena mieleen, kunhan pojat
saavat viralliset kuvaustulokset niin varmasti on hyvää
jalostusmateriaalia tarjolla. Ulkoisen komeuden lisäksi myös
sisäistä kauneutta siis löytyi! Lansujen lisäksi
oli testissä ihan oikeitakin palveluskoiria, joista yksi oli
aivan IIIHHHANA hollanninpaimenkoiratyttö! Oih, mikä lihaskimppu,
sporttinen terveys ja elämänvoima suorastaan tihkui siitä
koirasta. Erehdyin ääneen sanomaankin siinä ihastuksissani,
että näkisipä tuollaisen lansun - se herätti tuomareissa
hilpeyttä että he eivät sitten ainakaan sellaista ala
testaamaan, eihän sen kanssa enää edes pysty ryynätä
=)
No se on kyllä totta, siinä neidissä oli niin paljon
vauhtia ja meininkiä, että jos lansunarttu kiihdyttäisi
kaikki 60 kiloaan moiseen vauhtiin niin johan siinä alkaisi tukkimetsää
kaatua! Mielenkiintoista oli myös nähdä miltä
se näyttää kun koiran hermot prakaa pahasti ja koira
menee kertakaikkiaan sekaisin. Siinä annettiin tuomarille kyytiä
hampaat edellä. Onneksi tämäkään koira ei
ollut landseer!!!
Sitten HUOMIO HUOMIO uutisia:
Vallu, eli Mirtillon Miesten Mies on
VUODEN 2009 TOKOLANDSEER 2 (jaettu sija) !!! Suurensuuret
onnittelut Jaanalle ja Vallulle sekä kasvattajan nöyrä
kiitos ja kumarrus aktiiviselle koiranomistajalle. Tästäkin
hyvästä otetaan kuohuvaa VIIMEISTÄÄN kevätleirillä
=D
Lisää uutisia ja aktiivisia koiranomistajia:
Mirtillon Megadeath Indeed eli Huli oli Lahti KV näyttelyssä.
Olemme ERINOMAISEN tyytyväisiä Harry Tastilta saatuun JUN-H
arvosteluun:
Kookas yksivuotias uros. Tässä
vaiheessa seisoo ja liikkuu takakorkeana. Raajakorkeutta pitäisi
olla enemmän. Syvä kallo. Kuono vielä kevyt. Käännetty
saksipurenta. Isot korvat. Hyvä karvanlaatu ja väritys.
Liikkeet vielä kovin epävakaat.
24.4.2010 Eka päivä lansujen luonnetestejä takana,
otsa punottaa ja kurkku on kipeä, olihan melkoisia äärikeliolosuhteita,
huhhuh! Miina oli testissä ja onnistui heti alkuvaiheessa tekemään
niin sulavaliikkeisen kierroksen ympärilläni, että
jäätävän tuulen hyhmettämät selkälihakset
huusivat hoosiannaa hetken aikaa. Nooh, siitä ne sitten vanhankin
diesel-lihakset lämpenivät ja loppua kohti nauru senkun
hersyi ja hersyi... Ihana otus tuo meidän Miina, tottavie. Sielultaan
hippi, peacemaker, rauhanrinsessa ja kukkahattu. Miinan ruusunpunaisessa
maailmassa kukaan ihminen ei ole paha. Tuomareiden mukaan Miinalta
kertakaikkiaan puuttuu ominaisuus, joka saisi sen ikinä käyttäytymään
epäasiallisesti ketään ihmistä kohtaan. Puolustushalusta
siis miinusta, samoin taisteluhalusta. Muutoin se rämpi testin
läpi varsin hienosti, teki lansujen päivän parhaan
pimeän huoneen työskentelyn ja handlasi muutkin ökkömönkiäiset
komiasti kotiin. Ainoa yllättävä tekijä oli kuinka
se laski temperamentin vilkkaasta, jopa ajoittain häiritsevän
vilkkaasta kohtuulliseksi kun sitä kuormitettiin. Testin jälkeen
löytyi taas se normaali (yli)vilkkaus. Muilta osin sen suoritukset
noudattivat odotuksiani aika lailla. Testipöytäkirjan sisältö
löytyy kokonaisuudessaan tuolta Landseer -sivulta.
Huomenna jatketaan testien seuraamisella heela daagen, kyllä
voi olla mojova happimyrkytys hankittuna sen jälkeen. Mutta kyllä
on mielenkiintoista tämmöiselle luonnesalatieteilijäfriikille
=)
Niin ja juu, raksalla tapahtuu. Jylhäkalliota on taas kaivettu
esiin, tällä kertaa autotallin alta. Siis tulevan sellaisen.
Samin appiukko kun harjoittelee eläkkeelläoloa niin valjastimmepa
vaarin tallintekoon! Muuttopäiväkin lähenee... ja tupariviikonloppu
on lyöty lukkoon. Silloin Jylhäkallio muuttuu muutaman päivän
ajaksi (ehkä viikoksikin...) kaljakallioksi, paljukallioksi ja
kiljukallioksi!!
21.4.2010 Urpolla on yskä. Jos se tuli erkkarista niin eipä
todellakaan innosta jatkaa huikeaa ( hehe) kauneuskilpailu-uraa. Ja
Miinalla juoksu jatkuu, kokeilin juuri ja komiasti, oih niin komiasti,
häntä kaartuu sivuun Urpolle. Taunolle Miina antaa hammasta,
sentään tajuaa että kyseessä olisi melkoinen sukurutsainsestihärdelli.
Tauno ei tajua mitään, se on rakastunut tyttäreensä.
Insesti-iskä.
Sami on kotiutumassa tämän päivän aikana pikku
Eurooppaturneelta. Kyseessä ei ollut lomamatka, vaan täyttä
puurtamista: autolla Tallinnaan ja aina Puolaan asti
Kysymys: mikä kaupunki?
Vastaus: Puola.
-Mikä KAUPUNKI?
-P U O L A vittumetiietäjokusaatananrautatieasemajumalanseläntakanahyväettäollaanhengissä.
Puolan PUOLAN rautatieasemalta poka kyytiin ja takasin Suomeen. Syy:
se ettei Islanti voinut sulkea ilmatilaansa ennen kuin ne tuhkat karkasivat
sieltä pitkin juurooppaa =D
Huhtikuussa juhlitaan Mirtillon lansujen synttäreitä. Ensimmäinen
pentueeni täyttää neljä vuotta ja toiselle tulee
huomenna ensimmäinen vuosi täyteen! Aika suinpäin ryntäilee...
16.04.2010 Erikoisnäyttelyn koettelemuksista selvitty pikkuhiljaa...
Miinan juoksu on jo hyvässä vaiheessa, joten mepä taidamme
todellakin päästä sinne luonnetestiin muutenkin kuin
turisteina! Näitten narttujen kanssa on joskus niin hemmetin
vaikeaa, tämähän ei ole suinkaan ensimmäinen kerta
kun juoksun takia meikäläinen ei pääsisi koiraa
testaamaan... ÄRRRkele. Viikonlopun testiin onkin tulossa ennätysmäärä
landseereja, 18 kpl!!! Aivan loistavaa.
Olen soitellut Pärnäsen korjaamolle ja odottelen nyt tietoa
koska saisin ensimmäisen joukkion Miinan pentuja virallisiin
terveystutkimuksiin, tuntuvat nuo ajat olevan hieman kortilla. Toukokuulle
on kova yritys, joten olkaahan erityisesti tyttöjen omistajat
kuulolla. Ilmoittelen heti kun aika varmistuu.
11.4.2010 plaahhh... ei hullun polla koko päivää kestä
=)
Jouduttiin siis poistumaan erkkarista kesken päivän kun
ei jaksa ei. Suuret onnittelut kaikille osallistuneille!!!
Tässä meidän klaanin arvostelut sanasta sanaan ja kirjain
kirjaimelta (mahdollisine virheineen):
JUDGE ROGER VANHOENACKER, BELGIUM.
JUNIOR CLASS, MALE: VERY GOOD.
"URPO" ICIKARMA'S PAMPAS PADDINGTON
14 MONTHS. STRONG, MASCULINE HEAD WITH GOOD EYE AND EAR. LITTLE BIT
HEAVY LIPS. GOOD TOPLINE. CHEST STILL HAS TO DEVELOPE. COAT OF GOOD
LENGTH, COULD HAVE A LITTLE BIT MORE BLACK. GOOD BONE. GOOD ANGULATION.
TAIL OF GOOD LENGTH. MOVES FLUENTLY BUT EXTREMELY GAY TAIL.
Urpolla on siis homppelihäntä =D
JUNIOR CLASS, MALE: VERY GOOD
"UOLEVI" MIRTILLON MAIDEN IRON
11 MONTHS. A LITTLE BIT LOW ON LEGS. VERY DARK EYES WITH GOOD EXPRESSION.
GOOD SCULL AND MUZZLE. VERY DEEP STOP. A LITTLE BIT HEAVY IN UPPER
LIPS. GOOD TOP- AND UNDERLINE. GOOD BONE. GOOD ANGULATION IN FRONT,
SUFFICENT IN BEHIND. TAIL OF GOOD LENGTH. GOOD COAT QUALITY. MOVES
FLUENTLY.
JUNIOR CLASS, FEMALE: CANNOT BE JUDGED
"TIKI" MIRTILLON MASTERPLAN IVORY
LITTLE BIT LOW ON LEGS. EYES COULD BE A LITTLE BIT DARKER. FEMALE
HAS A LITTLE BIT TOO MUCH SUBSTANCE AT THE MOMENT. GOOD TOPLINE AND
CHEST. SUFFICIENT IN BONE. GOOD ANGULATION. SHOWS A LITTLE BIT TOO
MUCH THICKING. TIME TO TIME SHE IS CLIMBING.
Tarkoittaa siis suomeksi, että Tiki ontui ajoittain etujalkaa
ja oli ollut liian hyvässä keittiössä, ihan tuomarin
omin sanoin ilmaistuna =D
JUNIOR CLASS, FEMALE: VERY GOOD
"MANTA" MIRTILLON MISERY INC
STRONG FEMALE WITH GOOD HEAD. SUFFICIENTLY DARK EYE. GOOD TOPLINE
AND CHEST. EXCELLENT BONE AND ANGULATION. GOOD COAT QUALITY BUT COLOUR
COULD BE MORE PURE. MOVES FLUENTLY BUT NARROW IN BEHIND.
JUNIOR CLASS, FEMALE: VERY GOOD
"KUKKA" MIRTILLON MYGIRL INUNIFORM
11 MONTHS. VERY BIG FEMALE. LOOKS A LITTLE BIT MASCULIN. WELL PROPORTED
HEAD. SUFFICENTLY DARK EYE. VERY STRONG TOPLINE. GOOD CHEST. GOOD
ANGULATION IN SHOULDERS BUT A LITTLE STAIGHT IN UPPER ARM. GOOD ANGULATION
BEHIND. GOOD COAT QUALITY, SHOWS A LITTLE BIT THICKING. MOVES FLUENTLY
BUT STILL A BIT LOOSE.
Elikkäs siis aivan mahtavan hienot arvostelut kaikille. Minä
ja Sami saatiin tuomarin moitteet (huumorinsävyiset!) että
emme osaa esittää koiria. No selvähän se, Sami
oli ensimmäistä kertaa ikinä ja minäkin muutaman
vuoden tauon jälkeen enkä ole aikaisemminkaan moista taitoa
opetellut. Koiratkin kiikutettiin kehään suoraan pystymettästä
=D
Tuomarilla oli useita hauskoja kommentteja, arvostelussa hän
taisi olla aika tiukka, mutta esimerkiksi Mantan syliin kiipeäminen
ja meidän muut kehämokailut häntä vain naurattivat.
Siis hyvä mieli jäi vaikka päivä oli aivan liian
rankka meikäläisten makuun. Seisoskelua, seisoskelua, istuskelua,
seisoskelua.............. NOUP. Että ehkä ensi vuonna seuraavan
kerran tai mahtollisesti joskus myöhemmin =D
Parin viikon päästä onkin mielenkiintoisemmat lansukarkelot
tiedossa kun menen kahdeksi päiväksi kyttäämään
luonnetestejä. Miinakin siis on ilmoitettu, juoksut tietenkin
alkoivat tällä viikolla, että en tiedä kuinka
sen kanssa käy. Ottaakupoliinottaakupoliin.
30.3.2010 Huhhuh, että on opiskelut pitäneet kiireisenä...
Edelleen kuitenkin sitä ensimmäistä hylsyä ja
ikuista arpea sieluuni odottelen, eli hyvin on mennyt. Urheilut on
jääneet aika vähälle, mutta kisoihin olen siitä
huolimatta huomenna menossa, katsotaan kuinka muijan käy. Paino
on onneksi aika hyvin kohdillaan, sellanen puolen kilon varmuusvähennys
täytyy tän päivän aikana tehdä ja sehän
on helppoa kun jättää iltapalaviinipullon juomatta
=)
Koiratapahtumia on tiedossa, erikoisnäyttelyyn reilun viikon
päästä ja siitä parin viikon päästä
luonnetestiin Miinan kanssa, mikäli arvon rouva nyt viitsisi
pidätellä juoksun alkua testipäivän ohi. Toukokuussa
on lansujen kevätleiri jonne myös ollaan menossa. Miinan
viimekeväisiä pentuja olen nähnyt kivasti ja olen siinä
määrin tyytyväinen, että olen alkanut alustavasti
pohdiskella sen astuttamista tänä vuonna uudelleen. Muutamaa
sulhasehdokastakin olen jo lähestynyt takavasemmalta ja katsotaan
nyt johtaako tämä mihinkään... =D
17.3. Hyviä ja huonoja uutisia! Martta on terve, mutta ei kyllä
ole niitä pentujakaan, vaan erittäin tukevat valeraskausoireet.
Palaamme tähän suunnitelmaan seuraavasta juoksusta jota
odotellaan öpaut lokakuussa. Astutukset taisivat vaan olla liian
aikaisin ja minä hätähousu vein Martan kotiinsa ennen
aikojaan kun sen vuotokin oli vielä aika punaista. Mahtaakohan
olla niin rietas typykkä, että antaa astua itteään
mennen tullen vaikkei tärppipäivistä olis tietookaan...
Seuraavalla kerralla varaudutaan kuukauden mittaiseen seksilomaan
ja eiköhän Taunon spermakin joudu suurennuslasin alle ennen
sitä... Josko se luovutti viimeisen siittiönsä Nooralle
viime kesänä, sen mistä sitten syntyi Tiarnian Kaaleppi
Kepponen. =D
16.3.2010 Nää pentujen odottamishommat ei oo mun juttu.
Joo, ihan mainiosti maltan ensimmäiset viikot odotella ressaamatta.
MUTTA. Mitäs sit kun tuntuu että aina joku menee pieleen
loppusuoralla. Martalla on ollut kaikki tiineyden merkit ja vähän
enemmänkin, mutta nyt ei olekaan tapahtunut enää mitään
edistymistä. Stetoskoopilla ja ultrassa on havaittu sydänääniä
- vai onko sittenkään...? Nyt ei auta kuin röntgenkuvata,
tutkia ja hutkia. Kyseessä voi olla tiineyden ja kohtutulehduksen
välillä ihan mikä vaan "ylläri".
Kivaa on se, että kevät alkaa olla parhaimmillaan ja sen
kunniaksi kuvailimme vähän koiruuksia ulkona. Osa kuvista
tässä, osa photogalleryssä.
ENSIMMÄISENÄ MANTA-MUMMU ELI "TIARNIAN BRISE".
IKÄÄ 7,5 VUOTTA EIKÄ TUNNU MISSÄÄN!!!

SITTEN TAUNO-VAARI "GRANDEUR VOM DEISTERTAL" 5,5 VUOTTA.
IKÄ ON VAIN NUMERO....
MANTAN JA TAUNON TYTÄR MIINA "MIRTILLON MISS MILJOONA"
4 V. ELÄMÄNILOA TIRSKAHTELEVA SÄHKÖJÄNIS!
NORSKI-POIKA, VILLAVA PULLA URPO "ICIKARMA'S PAMPAS PADDINGTON",
MEIDÄN VAAVI 1 VEE.

TÄSSÄ PARI EPÄMUODOLLISEMPAA OTOSTA, ENSIMMÄISENÄ
FOSTERS -MAINOS =)
URPO ON KUKKULAN KUNINGAS!

6.3.2010 Ajankohtaisia tiedotuksia lisätty.
Koirapitoista ohjelmaa piisaa lähikuukaudet; Martan pentuja odotellaan
parin viikon päästä, pentutreffit kolmen viikon päästä,
siitä kaksi viikkoa niin Miina menee luonnetestiin, sitten taas
pari viikkoa ja ohjelmassa on lansuerkkari... Kevätleiri toukokuussa
ja kasvattajapäivä - se epävirallinen - kesäkuussa.
Kesäkuussa on myös VEPE-kisavalmennusviikonloppu johon otetaan
max. 7 Mirtillon Landseeria, kaksi paikkaa vapaana. Olemme myös
ilmoittautuneet VEPE-leirille sekä Valkealan kisoihin. Kohta
on kesä buukattu täyteen.... Ai niin, mun piti myös
alkaa pelaamaan futista sarjassa, kai ne pelit on sit vaan arkisin...
=D Kenellepitääsoittaajoshaluaakokokesänlomaa???????????
Tässä vinkki viikon
ekoteoksi: kauppareissu koirakyydillä! Vauhdin hurmasta nauttii
Jaana, kuvan otti Mikko R. Vetureina toimivat muonamoottoreilla varustetut
Martta v d Burg Wettin "Martta" sekä Mirtillon Miesten
Mies "Vallu".
- - ------- - -
26.2. Päivitin sivustoa vähän ajan tasalle sieltä
täältä. Myös Tiki on ilmoitettu erikoisnäyttelyyn,
joten tiedossa on ainakin neljä Miinan pentua jotka ovat sinne
menossa. Martta paisuu ja mun pitäis alkaa ohentua kun on kisat
tulossa. Tää on tätä pelkkää penaa ja
palaa vaihteeks kun polvi sano ensin poks ja sitten PAM ja RÄKS
ja kai tässä nyt raajarikkona loppuikä laahustetaan...
nyyhnyyh, ei vaiskaan, koitetaan kuntouttaa. Niin että sotilaspenkkikisat
pelkästään tiedossa 31.3. ku voimanostoo ei voi treenata
PRKL.
22.2.2010 Historiankirjat on laitettava uusiks nyt! Minä olen
ilmottanut koiria näyttelyyn! Ihmeiden aika ei ole ohi =)
Tässä vähän Miinan pentujen kuulumisia: Huli kävi
junnuluokassa esittäytymässä Tanya Ahlman-Stockmarille
ja sai EH, sekä erittäin hyvän arvostelun, jonka viimeinen
lause kuului, että "Erittäin lupaava juniori".
Samaisessa näyttelyssä oli muuten pentujen isä Rokkikin.
Huli on myös käynyt koulua ja aloittanee vepeilyn keväällä.
Joten tästä miehestä kuullaan vielä. Sitten siskolikka
Peppi on täydessä vireessä, leikattu olkanivel ei haittaa
menoa tippaakaan, eli operaatio onnistui paremmin kuin hyvin. Tottelevaisuuskoululaisia
on muitakin ja ihan kivoja kuulumisia koulutusrintamalta. Murrosikä
tuntuu pulpahtelevan pintaan yhdellä jos toisellakin... Se saattaa
joskus vähän hermoja koetella kun koira esittää
täysin kuuroa kouluttamatonta villikkoa... Noooh, sellaisia nämä
lansut tuppaavat olemaan. Juu, kokemusta todellakin on =) Alapurenta
taitaa löytyä lähes jokaisen suusta, kai näissä
pennuissa virtaa vähän isompikin ripaus bulldogin verta
=D
Lansujen erikoisnäyttelyyn on ilmoitettu ainakin Urpo, pikku-Manta,
Uolevi ja Kukka. Ja minäkin aion lähteä, joo että
saa kansa nauraa kun plondiini viilettää ympäri kehää
väärään suuntaan ja väärän koiran
kanssa =) on ehkä noi säännöt hiukka unohtuneet
muutaman vuoden tauon aikana.
Talvitapaaminen on siirtynyt talven takia =)
Täällä on niin paljon lunta ja niin halavatun kylmä,
että odotellaan seuraavia treffejä keväämmälle,
toivottavasti maaliskuussa olisi jo kiva hankikanto ja lämpöisemmät
päivät!
1.2.2010 Uppiksen synttärit on tänään, kyllä
aika on taas rientänyt... Meidän vaavi on siis jo vuoden
ikäinen.
----------------
17.1.2010 Lainaan itseäni parin päivän takaa: "ehkäpä
tässä vielä toistamiseenkin astutus onnistuu".
Ai miksikö - - no voi halavattu, meillä on nyt viilaten
ja höyläten rietasteltu neljänä päivänä
nii että Samikin on jo Taunolle kateellinen. Ja minä kun
olen nykyään vedonnut (päänsärky ei enää
mene läpi) aina siihen, että ei nyt kun ei Taunokaan saa
ettei sille tule paha mieli... Pakko kotiuttaa tuo antelias arjalainen
huomenna, ei tätä kestä kattella =)
Marttaa on kovasti käyty pällistelemässä ja pentuja
nyt ihan tosissaan odotellaan siellä sun täällä
kun ei se mokoma syönytkään ketään (vielä).
Tilauksessa siis on ne seissemä sauna(seinä)hullua, katotaan
ny kuinka tulos vastaa odotuksia...
Samin anoppi toi lokki-lampulle kaverin, olisikohan se sitten vaikkapa
harakka (siis se härpäke, ei Samin anoppi). Lokki ja harakka
odottavat pääsyä uuden kodin kattoon roikkumaan. Tarttis
kai ensin tehdä se katto...
15.1.2010 Heitin kirveeni kaivoon kun Martta oli astunut Taunoa kolme
päivää, että ei siitä jumalauta mitään
noin päin tule. Ja on se nyt sissossaatana jos ei aikuiset koirat
osaa pentuja tehdä niin olkoot minun puolestani tekemättä.
Noh, eilen olin töissä ja juuri ostanut itselleni kahvipaikasta
lohdutukseksi ja pennunkorvikkeeksi lokki-lampun kun Sami soitti että
no nyt ne olis nalkissa oikein päin mitä tehdään
=)
Niin notta pentusia odotellaan ja ehkäpä tässä
vielä toistamiseenkin astutus onnistuu... Viikolle 11 mennee
synnytys jos tästä nyt tulee lapsia eikä paskaa.
Urheillu oon itteni kipeeks, mut pakkohan se on kun täs on kaikenmaailman
tähtäimiä aina Islantia myöten... Opiskelut on
menny just niinku pitikin - hyvällä tuurilla kaikki tähänastiset
tentit läpi ymmärtämättä kysymyksiä
saati omia vastauksiaan =) Tällä viikolla oli eka tentti
jossa mielestäni osasin erittäin hyvin - siitä tulee
sit varmaan se eka hylsy.
Nytpä ei taida olla muita kuulumisia just ny.
4.1.2010 Martan juoksu alkoi, astutus lienee kahden viikon sisällä!
3.1.2020 UUSI VUOSI UUDET KUJEET!!! Vuodenvaihteen vietin työnantajaa
antaumuksella palvellen. Oli melko rauhallinen aatto, aika paljon
vähemmän pauketta kuin aikaisempina vuosina, lakiuudistus
taisi puraista ja siitä olen koiranomistajana erityisen tyytyväinen.
Noh, erään täällä päin sijaitsevan tallin
henkilökunta ei ehkä ollut tyytyväinen tähänkään
vähennykseen, sillä sieltä nelisti livohkaan kuusi
hevosta raketeista vauhkoontuneina... No mehän suurella joukolla
niitä sitten kiinni ottamaan. Tuli todettua, että koulussa
ei ollut riittävästi paneuduttu liikenteenohjaukseen kun
ohjattavana on järkyttynyt hevoslauma. Eikä liioin vanhemman
kolleegani yli 30 vuoden kokemus liikenteenvalvonnasta ja jokimaan
raviveikkauksista (jokunen voittokin lie rapsahtanut) tuonut apua
tilanteen hallintaan. Hevoset eivät totelleet pysäytysmerkkiä,
eivät kellistyneet ojaan kiilattuna, suorastaan pilkkasivat ptruu
polle-huutojamme sekä epätoivoisia ajoneuvolla pakkopysäytyksiämme
ja eihän sitä sitten itsekään oikeastaan voinut
enää kuin nauraa. Pikkuinen poni juoksi kärjessä
ja isot suokit laukkasivat perässä... (ravihevosia ne siis
eivät olleet =) )
Noooh, reilun kympin erittäin vaiherikkaan juoksun jälkeen
alkoi väsy painaa ja melkein meetvurstiksi päätyneet
löysivät tunnelin päästä valoa ja heinää
sekä kauroja. Oli siinä valtatie ylitetty ja asuinalueen
poikki hölkötelty ilman vahinkoja, kuinka ihmeessä
löysivätkin juuri sen talon pihaan, jossa oli talli ja hevosihmisiä
kotona!! HUOH! Minäkin sain sitten kunnian pitää yhden
hipposkaakkimuksen riimun päästä kiinni omistajia odotellessa.
Sen pienimmän. Mutta oli siinäkin työtä kerrakseen...
Minusta tulee isona hevoskuiskaaja. (no onhan tässä kymmenisen
vuotta ollut friisiläinen harkinnassa...) Niin, että vaikka
sitä tuleekin joskus valitettua että onpa tyhmää
lähteä töihin, niin voi se työpäivä
tuoda tullessaan myös huippuhauskaa ja JOTAIN IHAN MUUTA.
Martta on nyt kylässä, molemmat pojat ovat siitä kiinnostuneita,
mutta varsinainen juoksu ei taida ihan vielä olla päällä.
Joten odotellaan rauhassa ja mainitaan samaan hengenvetoon, että
parempi myöhään kuin aikaisemmin, sillä kokemuksesta
voin todeta, että maalis- huhtikuussa syntyvät pennut ovat
etuasemassa talvipentuihin nähden ulkoilun suhteen. Manta sen
sijaan aloitti juoksut, että on tässä vähän
hulabaloota erotella tyttöjä ja poikia ja varoa niitä
vahinkoja... =)
En tiedä mikä vahinko kuitenkin sattui,
mutta tänään iltaruuan jälkeen Martta ja Tauno
näyttivät tältä. Olen kyllä aina miettinyt,
että onkohan tässä talossa radonia.... :
Sitten ne alkoivat laulamaan:
28.12.2009 Ressipäivät ohi, huoh! Nyt ihmiset voivat taas
olla ihan normaaleja, kiitos siitä. Meillä ei siivottu,
ei lähetelty kortteja, ei paistettu kinkkua, ei ostettu lahjoja,
ei lähetetty niitä halvatun tekstarikiertohärdellioperaattorillehelppoarahaa
-jouluntoivotuksia. MEILLÄ EI RESSATTU! Sen verran käytiin
appivanhemmilla, että Urpo näki elämänsä
ensimmäistä kertaa joulupukin. Ensin vähän jännitti,
mutta sitten pukki antoi ihanan lahjan ja niinhän sitä komeasti
poseerattiin pukin kanssa oikein salamavalojen räiskeessä.
Joo, siis koko sakki. Kuvia ei otettu mun kameralla joten en koe velvollisuudekseni
tännekään yhtään pukki ja perhepotretti -kuvaa
laittaa...
Martta tulee meille uudenvuoden aattona ja lomailee täällä
muutaman viikon kosiomatkallansa. Arvon neidin saapumista onkin siellä
täällä kovasti odotettu, nyt voin jakaa faneille tapaamisvuoroja
=) Myös Taunon kassit on jo halkeamispisteessä kun on näin
kauan joutunut odottamaan jo marraskuussa luvattua morsiotaan...
Huli-hulperi-Hulda huoleton kävi kylässä ja voi sitä
riemua kun Urpo sai innokkaan leikkikaverin! Poikien painista on kyllä
kuvia, mutta ne ovat kamerassa vielä, laittelen tänne joku
päivä jos jaksan ja viitsin...
Joo, säästä sen verran taas että tulisi mainittua.
Mun puolesta ens sunnuntaina viimeistään voitais soittaa
taas kirkonkelloja ilmastonmuutoksen takia. Viimeks niitä soitettiin
lämpenemisen estämiseksi ja siitä lähtien on ollutkin
lähes 20 astetta pakkasta - muutamana päivänä
ylikin. Nyt vois aivan mainiosti kyllä kilkutella jo ilmaston
lämpenemisen puolesta että tarkenis olla pihalla ja vois
tehdä lumiukkoja ja lumilyhtyjä ja laskea mäkeä
!!!!!!!!!!!!!! NIH.
13.12.2009 Onneksi vihdoin tuli vähän lunta! Tänään
oli pentutapaaminen, kuvia treeneistä:
treenisivulla
Anne V. opetti tänään taas kivoja juttuja, päivän
temppuna oli peruuttaminen. Niinpä, koitahan saada landseer peruuttamaan
rappusia ylös, siinäpä hauska kotiläksy =)
Urpo oli Samin kanssa mukana pentukoulussa ja minä hääräsin
kameran kanssa ilman koiraa, valitettavasti suurin osa kuvista taasjälleenkerran
liian suttuisia. Se on tämä kaamos ja lisäksi lumisade...
Koulun jälkeen (ja vähän ennenkin) oli ohjelmassa pentupainia
ja sekös vasta ratkiriemukasta on!
Tässä pari otosta onnistuneemmasta päästä:
Manta ja Enzo leikkivät ja Ina ottaa isännästä
mittaa:

Pentujen isä, Rokki, voitti lauantaina Voittaja -09 tittelin.
Onnitteluni muillekin messarin näyttelyissä menestyneille!!
9.12.2009 Säästä taas pitää pari sanaa mainita
- lumia odotellessa =(
Voisiko opintovapaa parempaan saumaan sattua: kirkasvalolampun ääressä
istumisesta huolimatta nukun jokatalvista talviuntani, unentarpeeni
on vähintään 12, mieluiten 14, tuntia vuorokaudessa,
kokemuksen perusteella ainakin tammikuun puoleenväliin asti.
Kymppiuutisten jälkeen tutimaan ja puolilta päivin ylös
aamukahville. Iltapäivällä on sitten muutama tunti
aikaa lukea ja käydä koirain kanssa ulkoilemassa. Salille
en ole jaksanut sen jälkeen vääntäytyä kun
jäin pois vuoden viimeisistä kisoista - laiskuuttani kai.
Nyt pitäisi olla paljonpaljon lähempänä päiväntasaajaa!!!
Mietin muuten tässä eräänä päivänä,
että vaikuttaakohan valonpuute koiriin samalla tavalla kuin joihinkin
ihmisiin? Ainakin meidän karvakorvat nukkuvat ihan sikeästi
yhtä pitkään kuin emäntänsä. Tuumasin
jo, että pitäisiköhän niillekin joku kirkasvaloherätyslamppu
hankkia =)
Huonoja/hyviä uutisia Miinan pennuista: Peppi-Kerttuliinilla
ei ollutkaan panosteiittia vaan olkanivelen osteokondroosi. Vasemmalla
puolella oli jotain "pykämää" (irtopala?)
joka tähystyksessä poistettiin ja ontuminen loppui siihen
paikkaan. Hyviä uutisia on se, että samassa tutkimuksessa
selvisi, että kyynärnivelet ovat puhtaat. Olkanivelen kasvuhäiriö
on selkeästi perinnöllinen vika, joten sen korjaaminen kuuluu
kasvattajan korvausvelvollisuuden piiriin. Harmillista, että
tähänkin pentueeseeni tupsahti olkanivelvika, yksi tapaushan
oli myös ensimmäisessä pentueessani. Toisaalta, tätä
vikaa tuntuu olevan siellä sun täällä ja mieluiten
otan tämänlaatuisen kasvuhäiriön jos joku on kerran
pakko ottaa. Olkanivelen irtopala on siitä kiitollinen vika,
että pienellä korjauksella koira parantuu täysin. Saksassa
olkaniveliä tutkitaan landseereilta "rutiininomaisesti",
en tiedä olisiko Suomessakin aihetta? Tiedän, että
ainakin Suomessa on käytetty jalostukseen koiria, joilla tämä
vika on leikattu. Toisaalta, tieto lisää tuskaa... Olkanivelen
irtopala voi nimittäin olla myös piilevä, koira ontuu
kasvuaikanaan hetken, sitten pala kiinnittyy siten, että se ei
aiheuta enää kipua ja ontuminen lakkaa. Ja mitä sitten,
jos koira on kerran oireeton niin miksi olkanivelessä oleva kasvuhäiriö
pitäisi todeta röngenillä? Ai niin, kuvataanhan me
niitä kyynäriä ja lonkkiakin vaikka koirat ovat oireettomia...
HMMM.
Myös Huli-Halvarilta tuli terveisiä: Nyt se oli telonut
etujalan kannuksensa johonkin. Siinä on melkoinen sydämentykyttelijä-koira
hoiperteluineen, villisikahampaineen ja tapaturmineen. Ihmettelen,
jos tämä tapaus selviää eläkkeelle asti hengissä
ilman amputaatioita... =)
Niin ja Liisi-Pikkuliisi oli nautiskellut kulttuurista ihan koko rahalla!
Lainassa olleet DVD:t olivat joutuneet tarkempaan syyniin ja ilmeisimmin
tiukka kriitikko oli sitä mieltä, että (-rautaa vai
roskaa?) ROSKAA ja teki niistä sitten kerralla selvää...
Lisää kuulumisia tiedossa ensi sunnuntaina pentutapaamisen
yhteydessä!
Jep, Martan juoksu ei ole alkanut vielä(kään). Pentuja
odotetaan niin kovasti jo siellä sun täällä, että
Martta pyhää vittumaisuuttaan jättää varmasti
koko juoksun väliin. En ihmettelisi yhtään, on se sellaane
häjy. Ja niinhän minäkin tekisin. Ihan vittuillakseni
vaan =)
Miina on ilmoitettu landseeryhdistyksen luonnetestiin huhtikuussa.
Muita uutisia ei sitten taida ollakaan tänäpänä.
30.11.2009 Joulukuu alkaa huomenna, ulkona viisi astetta lämmintä
ja satelee vettä. Pari viikkoa sitten oli vähän aikaa
pakkasta, mutta siinäkö se sitten oli... Koirat on järkyttävän
kuraisia kun päivän temmeltävät pihamaalla. No,
aamulla tietää miksi imuri on olemassa!
Ensimmäinen ja vaikein (?) tentti meni läpi olin sittenkin
ymmärtänyt kysymyksen oikein vaikkakin aluksi toisin pelkäsin.
Joten tästä se koululaisen ura urkenee nousukiitoon, vain
taivas rajana =)
Uolevi, eli Mirtillon Maiden Iron, kävi ekoissa misterkisoissa!
Pentuluokan Peränpitäjäksi jäi ja kyllä meillä
oli sellaiset jälkipelit... Ei vaiskaan, tuomari oli huomannut
Uolevilla alapurennan, täytyykin tunkea kätöset sen
suuhun kun nähdään seuraavan kerran, että kuinka
vakavaa se on. Uolevi kun on mun suosikki ja jotenkin siitä ihan
tulee Tauno mieleen, niin sille on kylläkin tilattu täydellinen
terveys, ulkonäkö ja luonne, että saan jatkettua tätä
"omaa linjaani". Niin että jos hampaat on vinksallaan
niin pitää mennä hammaslääkäriin hakemaan
sille raudat, että se ei periytä tuleviin pentuihinsa purentavikaa.
Vai mitensenytmeni.
Periyttämisestä puheen ollen: Landseerien lonkka- ja kyynärtilastot
ovat puhuttaneet keskustelupalstoilla ja puhelinlangoilla. Minä
tahtoisin uskoa tilastolliseen vääryyteen, tällä
hetkellä nimittäin puolen vuoden sisällä kuvatuista
yli 70% on sairaita. Ennen lukema on ollut toisinpäin ja sairaat
ovat olleet enemmänkin poikkeuksia. No, minulla on ollut onni
matkassa siinä mielessä, että tätä ongelmaa
en ole kohdannut, omat suosikkikoirani ovat olleet terveitä ja
siksi en ole joutunut jalostusmielessä tekemään kompromisseja
tai luopumaan jostain ajatuksestani. Tai no, olkoon kompromissini
se, että Miinan sulhasen kyynäristä toinen on 1, eli
siinä on muutoksia. Onneni on, että esimerkiksi "ihannelandseerini"
Martta ja Tauno (jotka tekevät toivottavasti pian pentuja) ovat
molemmat näiltä osin 100% terveitä!
Olen saanut ihania terveisiä Miinan pennuilta:
Kukka voitti tällä kuvalla
Pirkan lemmikkivalokuvakilpailun ja sai rekka-autollisen palkintoja:
(Kuva: Anne J.)
Ja sitten tämmöinen viesti, joka piristää kaamosmasennuksen
keskellä. Vaikka olen äärimmäisen kiinnostunut
kasvattieni vioista, niin tätäkin ihan tottavie tarvitaan,
KIITOS!
"Kyllä olet hienon koiran
meille myynyt! En voi kuin ylpeänä omistaa tuon tyypin.
Tosin viime viikolla oli parina päivänä menossa turkistehtaalle,
kun oli kotona yksinään tuhonnut vaikka mitä ja miten
paljon! Se on onneksi vain terve merkki... Yritän sen muistaa
;-)
Tänään
olimme jälleen koirakoulussa opettelemassa uusia juttuja. Pentu
suhtautuu kaikkeen rohkean uteliaasti ja erittäin oppivaisesti.
Voi että se on makee!!!! Se on juuri sellainen kuin toivoimme.
Kokoa on jo reippaasti. Painaa reilu 40 kg ja korkeutta n. 70cm, huh!
Eipä muuta kuin halusin kehua ihanaa koiraamme!
Mukavaa viikkoa!
14.11. Anne V. oli pentukoulun opettajana tänään ja
vähän tuli läksyjäkin. Kotitehtävänä
on LEIKKIÄ koiran kanssa, aika helppo läksy vai mitä!!
MI -pentujen lisäksi oppilaana oli Urpo (ohjaajana Sami) ja myös
Miinaa käytin vähän paikallamakuussa häiriön
alla. Sen kanssa kun olisi se BH-koe tähtäimessä...
Ehkä keväällä =) Miina osaa muuten kaiken (?)
, mutta olen lepsuillut seuraamisessa niin pahasti, että se on
TÄYSIN retuperällä. Neljän viikon päästä
on seuraava pentutapaaminen, myös silloin Anne tulee meitä
opettamaan!!!
7.11. Kolmas kerta toden sanoi ja Marttakin pääsi vihdoin
kallonkutistuskokeeseen. Tsygoloogien arviohan on, notta hullu ku
pullosta tullu =) Mutta senhän se on perinyt minulta, no hehheh
vaan hellurei ja hellät tunteet... Luonnetestin tuloksesta lisää
kunhan saan pöytäkirjan käsiini, itse en valitettavasti
päässyt paikalle kun olin tota oppivelvollisuuttani suorittamassa.
Nyt sitten odotellaan Martalle juoksuja, että päästäisiin
jännittämään seuraavaa vaihetta!
Muuten tässä nyt ei ihmeempiä, syyslomalla olen ja
kovasti yritän lukea tenttiin. Vähän treenaillakin
kun vielä yhdet kisat olisi tänä vuonna - vaan enpä
oikein ole pysynyt ruodussa ja kunto on suoraan sanottuna syvältä.
Urpo poseeraa 9kk ikäisenä:

Meidän ÄIJÄT:
18.10. Tänään oli pentutreffit ja vähän alakouluakin!
Oli ihana nähdä pentusia ja niiden perheitä!!! Kiitos
kaikille ja nähdään pian taas!
Tässä muutama kuva:
TIKI JA LIISI, HUOMATKAA LIISIN SYDÄN
!!
MELEKOONE HÄRDELLI...
URPO JA TYTÖT

ELÄMÄ ON JOSKUS KOVIN MUSTAVALKOISTA....
KUKKA JA KONTAKTI.
ENZO NÄYTTÄÄ SEURAAMISEN MALLIA.
Sitten niitä
vittuperkelesaatanauutisiakin olisi taas. Meinaan tuli jo toinen huti
Martan luonnetestille. Tällä kertaa kyse ei ollut juoksuajasta
vaan siitä että minä saatananURPO en tajunnut toimittaa
papereita mukaan testiin kun en yllättäen itse päässytkään
mukaan. Martta sitten ajelutti porukoitaan Kotkasta Maaningalle vain
toteamaan, että hupsis ei saada osallistua... Joo että ei
tässä enää mikään perusdementia tunnu
missään, tuulitunneli ujeltaa tyhjää korvien välissä
perkele.
No sitten taas iloisia uutisia ja PAKOLLINEN PALAKUVA. Erittäin
ansaitusti juhlin sotilaspenkkipunnerruksen SM-pronssia pari viikkoa
sitten! Jouduin nostamaan alipainoisena ylisuurella painolla, 42,5kg
x 23 toistoa. Olen äärimmäisen tyytyväinen. Treenipäivyristäni
voi kurkata lyhyen "kisaraportin".
VÄHÄKS YLPIÄ TYTTÖ
JA SEN PYTTY =)
3.10. Ei vieläkään kuvia... On niitä kamera ja
tuo toinen kone täynnänsä, mutta odottelen niitä
rospuuttokelejä ja sitten alan päiväkausien nörtteilyn
kuvien parissa. Huli-Hulperi-Halvari kävi eilen kylässä
ja voi miten ihana hujoppijalka siitäkin on tullut, vaikka oli
NIIIIIN paksua niskaa vauvana. Seuraava pentupäivä onkin
parin viikon päästä, ihanaa nähdä taas (lähes)
koko sakki!!
Huomenna mulla on kisat Lahdessa, harmi kun iski kunnon syysflunssan
päälle, ehkä en ihan kaikkea saa irti. Tilastollisesti
on mahdollisuus SM-pronssiin, mutta katsotaan nyt kuinka käy.
Taas pari kiloa pitää tankata aamulla painoa lisää
kun joudun alipainoisena vahvojen tyttöjen sarjassa kisaamaan
=(
Minusta on nyt tullut koululainen!! Ostin koulukalenterinkin, sellaisen
pääkallokuvioisen... Kunhan aikani lakipykäliä
pyörittelen niin ehkä musta tulee sitten isona joku hiivatin
HorTonoMi.
Hulin äippä ja muutama muu sisäpiiriläinen tietää
tämän hortonomiviittauksen varsin hyvin - kiitos vaan loistavasta
tuutoroinnista!!!
Käyn edelleen töissä ja harrastan edelleen kaikkea
sitäsuntätä, joten älkää ystävät
hyvät ihmetelkö jos en vastaa sähköposteihin tai
puheluihin useaan päivään - olen silti ehkä edelleen
hengissä, olen vain jumittuneena yliopiston kirjaston hämähäkinseitteihin
=D
Martta ja Vallu kävivät erikoisnäyttelyssä; tässä
arvioinnit sanasta sanaan ja kirjain kirjaimelta kirjoitusvirheineen
kaikkineen:
Vallu, eli Mirtillon Miesten Mies
3 year old male of nice type but over built. Good head medium round
eye partly undershotbite. Very good bone. Good angulations, body and
coat. He has a kink on the end of the tail. Good colour little bit
ticking the place is just one site. Moves quite well but very loose
in front. AVO T.
Martta von der Burg Wettin
Bich of very nice type. Nice head. Mediumbrown eyes, good bite, topline,
angulations and bone. Front legs are not straight. Pity she can hardly
be touched. She is very affraid. Moves resenbly well. Because of the
temperament good. AVO H.
Martta on menossa luonnetestiin parin viikon päästä,
saa nähdä miten se siellä ihmisuhan ottaa. Edellisessä
näyttelyssä se sai sertin ja oli ihan ok, mutta erkkarin
takahampaiden laskemiset olivat jo aivan liikaa. Siksiköhän
pidän sitä niin täydellisenä koirana kun se muistuttaa
kaikin tavoin minua: Loistava vainu, hemmetin utelias, urheilullinen
luonne, tuttujen kesken johtajatyyppi, vieraassa porukassa sivuun
vetäytyvä tarkkailija, hammaslääkäripelko,
laaja intimiteettireviiri, vittumaisen omapäinen... Martta vaan
on ollut siitä asti kun sen ensimmäisen kerran näin
The BITCH of my life ja tässä tapauksessa NARTTU - sanalla
on ihan kaikki merkityksensä. Kuten myös minun kohdallani.
Martan mahdollinen tuleva pentue tuleekin olemaan varsinainen seitsemän
seinähullua, hullun kasvattajan kaksi hullua koiraa tekevät
vauvoja. No sehän on selvä mikä on lopputulos =D
Pennut myydään vain ihmisille jotka tunnistavat itsessään
sisäistä kapinaa ja luovaa sekopäisyyttä. Huumorilla
höystettyä itseironiaa ja viimeiseen päivään
kestävää kärsivällisyyttä. Tosikot älkööt
vaivautuko =D
Sieniä on syöty, sen varmaan jutuista huomaa! Kiittää
voin vain ja ainoastaan Tiarnian-Suvia, jonka kanssa tämä
hulluus pääsi irti ja valloilleen. Suvin täältä
lähdettyä minusta on tullut varsinainen keski-iän kauan
sitten ohittanut MARTTA. On tässä ollut teini-ikäisellä
aviomiehellä melkoinen kestäminen, mutta niin vaan sienestysinto
tarttui siihenkin varteen.
Kantarelleja kerättiin ihan myytäväksi asti. Pakkohan
se oli, kun metsä oli niitä väärällään
vielä viikko sitten. Nyt on ehkä jo pakkanen puraissut ja
tietenkin meikäläisen harrastama RIISTOsienestys on verottanut
metsän antimia. Koirat ovat toki ihastuneet uuteen harrastukseemme,
sehän tietää sitä, että vapaapäivät
kulutetaan metsässä! Samin anoppi se kerran metsään
eksyikin, mutta pelastajakoirat Tauno ja Miina johdattelivat helsinkiläiskulkurin
oikeille poluille ja niinpä Samin onnenpäivä loppui
lyhyeen...
KAUNISTA SYKSYN ALKUA KAIKILLE !!!!
16.9.2009 Kesälomani viimeinen päivä =(
Onhan tässä ehdittykin - - melkoista mitalisadetta; olen
poliisien jalkapallon suomenmestari, viranomaispenkissä olin
oman sarjani ykkönen, naisten kolmonen, sotilaspenkkikisojakin
on parit käyty ja paikka siellä SM-kisoissa varmistettu
!!! Niin notta Sami joutuu nyt askartelemaan mulle sitä palkintokaappia
niin että muutto siirtyy keväälle ja MARTTA astutetaan
sittenkin syksyllä!
Meillä oli ihana pentutapaaminen, seitsemän villikkoa pääsi
paikalle, laitan kuveja kun joskus ehdin... Seuraavaa suunnitellaan
jo, mutta koska edes pomoni ei tiedä missä olen töissä,
niin eihän mulla ole hajuakaan vapaaviikonlopuista. Loka- marraskuussa
kuitenkin tavataan pentukoulun merkeissä!
Syysleiri jäi meidän osalta yksipäiväiseksi, mutta
sitäkin antoisammaksi! Minä olin Miinan kanssa ja Sami Urpon.
Urposta on tullut ihan kelpo rötjäke, se osasi jopa jäljellä
käyttää nenäänsä (tosin paskakasasta
päätellen se jäljesti hirveä)... No, oli kuitenkin
ihana päästä edes yhdeksi päiväksi harrastelemaan
ja ensi vuoden leirille olenkin törkeästi rynnimässä
kotiedun turvin jo perjantaina, etten vaan jää mistään
paitsi =D
Pennuista on kuulunut paljon hyvää, yksi huono uutinen:
Pepillä (Kerttu) on diagnosoitu panosteiitti. Tauti itsessään
ei ole vakava, mutta todella veemäinen jalkakipuineen, että
enpä olisi edes tätä toivonut.
Niin ja Enzoa (Turpo) puri KYY!!!!! Hui kauhistus, säikähdyksellä
siitä onneksi selvittiin.
19.8.2009 Niin se kesä loppuaan kohti rallattelee... Ensi sunnuntaina
on taas tassujen töminää meidän tantereilla kun
hurja joukko saapuu tapaamaan sisariaan. Lähes kaikki pennut
ovat tulossa!
Urpo on jo iso poika, voi kun se olisi vaan pysynyt äipän
pikku lelukoirana... Urpon kanssa lähdetään lansujen
syysleirille, sinne on myös tulossa muutamia Miinan pentuja.
Kiva seurata niiden kehitystä läheltä =)
Muuta koiraohjelmaa tässä ei ihan lähiaikoina olekaan,
erkkari jää taas väliin koska mulla on omat kisat Jyväskylässä.
Nyt on pakko käydä karsimassa useamman kerran kun lajin
pariin on tullut paljon uusia ja erittäin tehokkaita kasvoja.
Olen vaarassa jäädä kokonaan ulos SM -kisoista ja sitähän
tämä täti ei sulata PRRKKL!! Onneksi erkkarissa on
edes minimaalinen ML-edustus kun ärjy-Martta ja viisas-Vallu
seikkailevat kehässä hauskanväristen nauhojen toivossa!
Onneksi on kasvoja jotka pitävät rotumme esillä myös
siellä kauneuskehissä kun meikäläisestä ei
siihen ole. Kuulin huhuja, että landseerkennel Raigomillin on
ollut jossain näyttelyssä BIS-kasvattaja, taitaapi olla
melko harvinaista landseereille (paitsi tietysti omassa erkkarissamme,,
hehheh) joten siitä kunnioittavat ja kannustavat onnitteluni
Turenkiin!!!
Pentujen sivua pitäisi päivittää, mutta se jää
aina "huomiseksi". No, ehkä sitten kun talven pimeät
saapuvat... Melko hyvin on kaikki mennyt, tutuksi tullutta riesaa
eturaajojen ranteista kääntymistä on muutamalla pennulla
on ollut, yksi kolibakteeritulehdus ja valitettavasti antibioottikuuri,
yksi väärä hälytys lääkärille kun
pentu vippasi vasemmalle. Syy oli öttiäisen purema. Omistajien
hermoja on kiitettävästi koeteltu, kaikki pennut ovat tosi
vilkkaita. Ne ovat myös äärimmäisen ahneita joten
niitä on helppo ruokapalkalla opastaa elämänalkeisiin.
Todella reippaita ja ihmisiä kohtaan pelottomia uimamaisterin
alkuja. Lähtö näyttää lupaavalta, mutta katsotaan
vuosi-kaksi eteenpäin että mikä on silloin lopullinen
saldo. Peukut on pydessä ettei mitään katastmorffeja
tapahtuisi =)
Martan astutussuunnitelmia taas jahkaan kun talvesta on tulossa niin
kiireinen raksalla, että aika ei molempiin millään
riitä. Ja kyllähän se olisi kiva muuttamaan päästä
joskus, että tällä hetkellä näyttää
siltä että mahdollinen astutus on vasta ensi vuoden heiniä,
josko Martalle tulisi juoksu loppukesästä... No tuleehan
se kun tilataan =)
24.7.2009 Hengissä ollaan =) On vaan niin hitonmoista kiirusta,
että en ole ehtinytjaksaaviitsiä istahtaa koneelle ja päivittää
kuvia. On meinaan ollut ehkä seitsemänsataa kertaa parempi
kesä kuin viime kesä oli. Niinkuin siis ilmojen puolesta.
Ollaan oltu mökillä aina kun töiltä on ehditty
ja niinpä meillä on kaksi uutta uimamaisteria; Urpo ja Halvari,
eli HULI. Huli muuttaa vasta ensi sunnuntaina uuteen kotiinsa joten
olen saanut nauttia "pikkupennusta" tähän asti.
Miinakin on saanut hukutettua raskauden jälkeisiä kilojaan
Pääjärveen!
Olen käynyt lähes kaikkia pentuja uusissa kodeissaan katsomassa
kolmikuisina, todella hienosti ovat kotiutuneet. Virtaa tuntuu piisaavan
ihan reilusti yli keskiverron, sillä pentueen "taivaanrannanmaalari"
INAkin on varsinainen toheltaja ja riiviö. Ja ne muut sitten
vielä enemmän.... Lähes kaikki ovat myös uineet,
mikä on kiva uutinen kun vasta niin vauvoja ovat kuitenkin.
Vallu on taas loistanut ja pokkasi itselleen oikeuden kilpailla vepen
avoimessa luokassa. Martta kävi myös parit vepekisat, mutta
vetäisi ne vähän "vasemmalla kädellä"
eikä ihan yltänyt ykköstuloksiin. No, pääasia
on että yleisö nauttii =)
Mantalla viiraa päässä ja se näkee jotain pikku-ukkoja.
Sitä täytyy nyt seurata, kun ei meinaa millään
selvitä mistä moinen sätkyily johtuu. Se siis välillä
yhtäkkiä pelkää minua, Samia tai jotain muuta
koiraa. Siis vaikka kesken silittämisen se yhtäkkiä
vinkaisee ja juoksee karkuun. Kun se saa olla yksin mökillä
meidän kanssa niin mitään tälläistä
ei ilmene. Kipuja Mantalla ei näyttäisi olevan. Olemme miettineet
sitäkin, että onkohan laumanjärjestykseen tulossa muutosta
Miinan ja Mantan osalta ja sitäkö tämä herkkisleidi
nyt stressaa??? Jos jollain on hyviä ehdotuksia mitä tehdä
niin niitä otetaan vastaan!
- - - KAUNISTA KESÄN JATKOA!!!
29.6. Päivitetty pentukuvia ja muutama muukin kuva. Pentukuvia
on tulossa vielä paljon lisää kunhan kelit huononevat
=) Nyt on aurinko hellinyt, on maalattu raksalla ja joo kieltämättä
heräteostosväri on ihan oivallinen. Meikäläisen
heräteostokset ovat tosiaan tämmöisiä huomaamattomia
kuten auto ja talon ulkomaali.....
On rempattu myös mökillä, sauna sai uuden sisävärin
(sekin heräteostos= MUSTA) sekä uuden upean kiukaan sen
ihanan vanhan kuuskytlukulaisen tilalle. Kyllä ny kelpaa löylytellä.
Pennut ovat uineet sekä mökillä että kotilammessa,
kaikki ovat vauvakarvansa kastaneet. Enää neljä pentua
kotona, pikkuhiljaa talo tyhjenee.
Kennelliitossa kiva moka, yksi pentu oli jäänyt kirjaamatta
tiedostoihin ja edelleen siis odottelen papereita kunhan asia saadaan
korjattua... Sanotaanko, että Elisa on löytänyt voittajansa,
nimittäin yritin viikon pommittaa Kennelliittoa kyseisen asian
tiimoilta puhelimitse ja sähköpostitse tuloksetta. Ja aivan,
luurissajonotus on MAKSULLISTA. Ei voi palvelua kehua pätkääkään,
ei todella. Täytyy vissiin lähettää puhelinlasku
sinne ja pyytää korvausta PRRRKL.
15.6. Kaikilla pennuilla on nyt koti. Huomenna on tarkoitus mennä
mökille ottamaan poseerauskuvat pelastusrenkaan kanssa, mutta
saa nähdä millainen keli tulee... Ihana kesä - voi
PPRRRKKLL.
Meikäläisiä kävi missimittelöimässäkin
ja aivan huippumenestyksellä; Martta ja Vallu pokkasivat molemmat
itselleen sertit Kotkan KV-näyttelyssä. Samaiset kakarat
olivat loistaneet myös möllitokokisoissa. Minähän
aivan pakahdun ylpeydestä!!! (Vaikka eihän mulla ole osaa
eikä arpaa näihin menestystarinoihin...)
No eimaar mutta mainetta ja kunniaa se meikäläinenkin kävi
hankkimassa, mä olen nyt nimittäin koko suuuuuurHämeenlinnan
leuanvetomestari =) Ei hassummin jos ottaa huomioon, että olen
kaksi kuukautta pysynyt pois salilta ihan sataprosenttisesti. Nyt
pitääkin alkaa taas treenata ihan oikeasti syksyn kisoja
varten.
Samaisena lauantaina leuanvetojen jälkeen oli futiszembalot,
pelattiin vanhalla akkajoukkueella miesten edustusta vastaan ja tiätty
voitettiin ja mää tein maaleja ihan sikana! Sitten oli voitonmaljaa
ja vaikka mitä - - en kyllä muistanutkaan että jalkapallonpelaamisesta
pää niin kipeäksi tulee ja kääntömahakin
kaiken lisäksi...
4.6.2009 Pentugalleriassa vähän tuoreempia kuveja!
Eläinlääkäri kävi tarkistamassa pennut tänään
ja kaikki saivat terveen paperit! Pikkuliisin kielen lihaksessa on
synnynnäinen epämuodostuma, joka ei haittaa koiran elämää
ja Tikrulla oli hiukan kirkasta sierainvuotoa, ehkäpä viimasta
johtuvaa. Siinä "moitteet". Lääkäri
oli käynyt lähiaikoina tarkistamassa toisaalla lansunpentuja
ja sanoi meikäläisten olevan hyvin suuria niihin verrattuna.
No, muona maittaa ja Miina lypsää edelleen kuin mikäkin
palkintolehmä... Mitään läskejä nuo eivät
ole kuitenkaan vaan hyvinkin sporttisia. Uolevin punnitsin kokeeksi
ja painoa herralla kunnioitettavat 7,5 kg ja ikää kuusi
viikkoa. Parin viikon päästä alkaa luovutus uusiin
koteihin lähestyä... Kuten silloin kolme vuotta sitten -
niin nytkin - käyn viemässä jokaisen pentusen uuteen
kotiinsa. Siksi luovutus tapahtuu tipoittain, ensimmäiset lähtevät
juhannukseksi ja näillä näkymin Halvari lähtee
viimeisenä heinäkuun loppupuolella.
Nyt kun pennut saivat sirut niin voin lähettää paperit
Kennelliittoon ja jäädä odottelemaan rokkipentujen
nimien hyväksyntää =)
MIKÄLI ENÄÄ EI TULE MUUTOKSIA NIIN TIKRU ON SE TYTTÖ
JOKA VIELÄ ETSII OMAA KOTIA. TIKRU ON MINUN SUOSIKKI OLLUT ALUSTA
ASTI, MUTTA SIINÄ EI OLE IHAN NIIN PALJON TULTA JA TAPPURAA KUIN
TOIVOIN. SIKSI TIKRU ETSIIKIN KOTIA JOSSA SILTÄ EI ODOTETA KILPAILUMENESTYSTÄ
KÄYTTÖPUOLELTA. HARRASTUSKAVERIN SIITÄ TOKI SAA!!
29.5.2009 Pentuset ovat ulkoilleet tämän viikon, kyllä
sitä riemua piisaa! Taunolla kävi morsian kolmen päivän
seksilomalla ja samalla vietettiin Tiarnian-Suvin kanssa leppoisia
hetkiä saunassa siideri kainalossa sekä kierrellen ympäri
landseerkoteja (ilman siideriä). Toivottavasti reissu tuotti
hedelmää ja parin kuukauden päästä pikku-Taunot
putkahtaisivat maailmaan!
Pentujen varaustilanteesta; kaksi narttua etsii sijoituskoteja. Sijoittajina
toimivat EMÄNNÄT Tiarnian-Suvi ja Mareus-Petra, molemmissa
noudatetaan kennelliiton sijoitussopimusta.
Lisäksi mahdollisesti yksi narttupentu etsii omaa kotia. Luovutus
on juhannuksen jälkeen.
19.5.2009 Vihdoin kuvapläjäystä pennuista! Piti sairastua
sikaflunssaan vaimikäseoli, ennenkuin löytyi malttia asettua
koneelle kuvia muokkailemaan. Pikkupojat on kaikki varattuja, tyttösiä
on ainakin yksi tai mahtollisesti usiampikin vapaana, saa tiedustella!
MYÖS KUVAGALLERIA ON PÄIVITETTY AJAN TASALLE, MUUTAMA RAKSAKUVAKIN
SINNE EKSYI!
Pennut syövät jo innokkaasti kiinteää ruokaa,
vaikka on tuo maitobaarikin satunnaisesti vielä auki. Ensimmäinen
madotus on tehty ja maailmaa avarrettu jo muuallekin kuin pentuhuoneeseen.
Ulkoiluaitaus odottaa valmiina, loppuviikosta seikkaillaan pihalla
jos sää sallii!!
URPO EATING TURPO - TIKRU WATCHING

4.5.2009 Vallu kävi pokkaamassa itselleen ML-käytösmaljan,
joka hänelle juhlallisin menoin lähiaikoina luovutetaan!
Elikkäsiis:
BH Mirtillon Miesten Mies
Onnittelut Jaanalle ja Vallulle, teidän tottista oli ilo seurata
=)
Pentukuvia on kamerassa ja sillä toisella koneella noinöpaut
miljoona, mutta koitetaanpas nyt saaha tännekin lähipäivinä...
On ollut niin kiirusta!
Pennut kävivät tänään jo pentulaatikon ulkopuolella
kävelytunnilla, silmät ovat alkaneet avautua ja tosiaan
marssi alkaa maittaa parin viikon ryöminnän jälkeen.
Kohta meillä on melekoone vipinä =)
30.4.2009 Pari päivää myöhässä -- parempi
kuin ei ollenkaan -- RAKKAAT SYNTTÄRIONNITTELUT 3 -VUOTIAILLE
MIRTILLON MM-KAKAROILLE!!!!!
Pentujen varaustilanne näyttäisi alustavasti siltä
että vapaana yksi uros ja kolme narttua. Oikea pentu oikeaan
kotiin ratkaistaan vasta noin kuukauden päästä luonteen
perusteella, että varsinaisia yksilövarauksia pennuista
en vielä ota. Kuveja tulossa... olen kahden koneen loukussa ja
siksi tämä kuvapäivitys on niin monimutkaista plondiinille....
25.4.2009 Pennuille perustettu kuvagalleria!!
Tässä kuvassa kaksi aasia - Urpo ja Ihaa:
23.4.2009 vihdoin Miinan pennut eilen syntyivät, tiineysvuorokausia
tuli 65 kpl. Kaikki on sujunut täysin vaivattomasti, joten olen
erittäin tyytyväinen. Laittelen lisää kuulumisia
kuvien kera kunhan ehdin istahtaa paikalleen hetkeksi.
Ilona ja Vallu kävivät luonnetestissä. Ilonan testi
keskeytettiin, koska se kuormittui henkilöuhasta liikaa. Esineet
se vielä käsittelee, mutta ihmisen hyökkäys sai
koiran paniikkiin. Ilona oli sijoituskoirani ja testituloksen takia
se siirtyi täysipainoisesti suorittamaan loistavaa osaamistaan
perhekoirana vailla tulevia pentuhuolia. Vallun loppupisteet olivat
116 ja niistä lisää kunhan ehdin.... Iloista kevättä
kaikille!!
5.4.2009
PROUDLY PRESENTING OUR NEW FAMILY MEMBER
"ICIKARMA'S PAMPAS PADDINGTON"
FROM NORWAY!
MR PADDINGTON AKA "URPO"
SAYING GOOD BYE TO HIS BREEDER KARI PAASKE AT OSLO AIRPORT
MR PADDINGTON AT THE OSLO AIRPORT
INVA WC, HAVING A NAP BEFORE FLIGHT
MR PADDINGTON IS ASHAMED OF
TRAVELLING IN A GIRLY BLING-BLING PINK BAG
MR PADDINGTON TRAVELLING BY CAR TO HIS NEW HOME IN FINLAND
AT HOME!!!
2.4.2009 Onnistuin tiristämään viimeisetkin mehut pihalle
ja mahduin eilisessä kisassa pikkutiitiäisten sarjaan alle
56 kg. Vaan oli se rankkaa olla syömättä ja juomatta.
Ei nyt muuten, mutta punaviini, nachot ja guacamole... JAMI! Nyt niitä
taas saa!!!
Kotiintuomisina oli sitten poliisien SM-KULTAA voimanostossa ja SM-HOPEAA
sotilaspenkissä. Jos jotakuta täällä vierailevaa
kiinnostaa niin kisatunnelmia ja muitakin räpellyksiäni
voi käydä kurkkaamassa nettitreenipäivyrissäni,
linkki löytyy tosta vähän ylempää. Siellä
on se minun toinen tärkeä harrastukseni jonka takia koirien
kanssa ei ole tavoitteisiin päästy..... Seuraava kisa lähestyy
jo kovaa vauhtia, 23.5. pitäisi taas pungggertaa ja paljon =)
Miina on vahvasti tiineenä. Se on kuin tykillä ammuttu täyteen
norsunpoikia. Siis nyt jo ja synnytykseen on aikaa vielä vajaat
kolme viikkoa... Jos tosta mahasta ei tule raskausarpia niin ei sitten
mistään =)
Miinan käsittämättömän ruokahalun takia meidän
kaikki koirat ovat ensimmäistä kertaa ikinä pyöreitä
(monen mielestä normaaleja...), kenenkään kylkiluut
eivät tunnu heti nahan alla. Pakkohan se on Manta-mummulle ja
Tauno-ukillekin antaa evästä aina kun Miina-mama saa muonaa!
No, kesäkuntoon ehditään vielä kun uimakausi alkaa!!
Lauantaina on sitten lähtö Urpoa katsomaan. Aivan hirmuinen
vauvakuume ja melkein jo haistan sen pehmoturkin nenässäni!
Jänskättääää!! Koitan ryhdistäytyä
ja saada tänne kuvapäivitystä aikaiseksi ensi viikolla
muiltakin osin kuin Urpon poseerauksia. Taitaa olla viime talvelta
viimeiset kotisivujen kuvat....
18.3.2009 Talvi taittumassa! Ihanaa, olen ehdottomasti kevät-
ja kesäihminen. Perjantai on seuraava onnenpäivä -
saadaan kauan odotettu poika kotiin. Siis auto =)
Siitä sitten jännitys vaan tiivistyy kohti aprillipäivää...
taas pitäisi poika hakea kotiin, tällä kertaa kultamitalin
muodossa. Voimailuja tiedossa siis! Eikä poikien kotiuttaminen
siihen lopu, lentoliput on varattu ja paluukuormana pitäisi 4.4.
saapua meille pikkuäijä URPO. Urposta tulee Taunon oppipoika
ja varmasti ukkelista isoäijän opeissa kasvaa oikein mallikelpoinen
landseerherra.
Koirat ovat olleet terveinä koko talven, niinkuin aina. Välillä
oikein hämmästyttää kuinka perusterveitä
nämä ovatkaan, ei voi kuin kiittää onneaan ja
hyvää rotuvalintaa. Jos inhoat eläinlääkäreitä,
hanki landseer!!! =D
Raksa ja työt on pitäneet kiireisenä, koiruuksien kanssa
on harrastettu lähinnä ulkoilua omaksi iloksi, Miinan kanssa
joskus sentään kertailtu tottista.
Ai niin, onhan meillä tässä yksi tiineysjännityskin...
Asia jota en ole ehtinyt juurikaan miettiä kaikelta muulta! Miina
on ehkä tiineenä, ehkä ei. On tissit kasvaneet ja maha
piukeena, siis Miinalla, joten eiköhän niitä pentusia
siellä lymyile. Tai sitten kaikki on vaan kasvattajan toiveajattelua
=)
Omalla kotisivulla kun sana on vapaa, niin hoidanpa kehiin vähän
"oppositiopurnausta": Landseeryhdistys on päättänyt,
että luonnetestiä ei tänä vuonna järjestetäkään
koska se ei tuota mitään ja rahat ovat taantuma-aikaan vähissä
myös koirapuolella. Aika monta vuotta on nyt annettu mennä
ilman luonnetestiä, milloin mistäkin syystä. Väkisin
tulee mieleen, että onko rodun luonne se kaikkein vähäpätöisin
asia, jonka seurannasta ensimmäisenä luovutaan kaikkien
muiden "kissanristiäisten" rinnalla?? Minulle rodun
luonne on terveyden kanssa käsikädessä kulkeva kaikkein
tärkein juttu. On sivuseikka ovatko mustat väriläiskät
oikeilla kohdillaan tai hampaat hieman vinksallaan jos perusterveys
ja pääkoppa ovat kunnossa. Harmillista jos yhdistyksen hallituksen
päätös viestii landseerihmisille, että luonteella
ei ole niin väliä. Luonnetesti ja nyt uutena MH-kuvaus ovat
ainoat mittarit joilla koiran luonnetta voidaan tilastoida. Tarpeeksi
suuresta tulosten määrästä voitaisiin päätellä
jotain rodun keskiarvoluonteesta ja sitä myöten ohjata jalostusvalintoja
oikeaan suuntaan. Muiden kuin oman yhdistyksen järjestämään
luonnetestiin on miltei mahdotonta saada paikkoja ja siksi tämä
päätös todella vaikuttaa testattavien landseerien lukumäärään.
Valitettavasti.
18.2. Rokki astui Miinan 15. ja 16.2. Ihan luonnollisesti niinkuin
uroksen kuuluu narttu astua. Keinosiemennys ei kuulu meillä kasvatusperiaatteisiin,
koska jos narttu ei anna astua itseään tai uros ei halua
astua narttua niin joko ne eivät luontoäidin mielestä
sovi keskenään pariksi tai jommassa kummassa on muuta hedelmättömyysvikaa.
Hedelmättömyys on luonnossa periytymätön ominaisuus,
mutta ihminen kun pystyy keinotekoisesti sitäkin "jalostamaan"
tuleville polville. Tässä paatosta siksi, että tämähän
oli Miinan ensimmäinen kerta ja ensimmäinen pelkoni oli,
että Miina ei anna astumisen tapahtua tai että se ei tule
kunnolla kiimaan. Miinan aikaisemmat kiimat on olleet ehkä vähän
laimeita ja siksi jännitin niin kovasti. Alusta asti oli selvää,
että siemennystä ei tehdä. Kaikki meni kuitenkin hyvin,
Miina pyllisteli Rokille mutta kaiketi olisi mieluummin harrastanut
lähetyssaarnaaja-asentoa sekä toivonut pidempiä esileikkejä
=)
Eli tyypillistä Miinaa, on siinä uroksella ihmettelemistä
että ehtiikö tuikkasta kun narttu on sellainen tättähääräsähikäinen.
Miina selällään - Miina mahallaan - Miina heittää
volttia - Miinalla kaikki jalat ilmassa. No onneksi kiinnijäämisvaiheessa
Miina rauhoittui ja malttoi olla paikallaan. Ehkä se vähän
tykkäsi Rokista ihan oikeasti! Nyt se tuossa makaa ja on ihan
NIIN tulevana äippänä rauhallinen kuin mikä. Niin,
toivottavasti se olisi tiine!
Kävin Marttaa ja Valluakin katsomassa ja hienot ahkionvetonäytökset
minulle järjestettiin. On ne kyllä niin mainio pari!
Miina ei nyt sitten menekään kevään luonnetestiin
mahdollisen tiineyden takia, vaan vasta syksyllä. Huhtikuun testiin
lähtee Martta, Vallu ja Ilona (Mirtillon Myytin Murtaja). Ja
minä lähden kuvailemaan ja hämmästelemään,
siellä pitäisi olla muitakin lansuja kuin meikäläisiä!
12.2.2009 Tänään Miina lähtee seksilomalle sulhasen
luokse Ristiinaan! H-hetki ei aivan vielä ole käsillä,
mutta parempi hieman liian aikaisin kuin päivää myöhässä
vaimitenseoli. Pidetään peukkuja että hommat onnistuu!
Kävin 7.2. Tampereella maastavetokisassa ja sain palkinnoksi
lähes itseni kokoisen proteiinitynnyrin =) Tulos ei ollut kummoinen,
mutta kunto on nousussa ja päätavoitehan on sitten aprillipäivänä
-taas Tampereella- voimanostokisoissa. Jospa tavoitteeni yli 300 kg:n
RAW -yhteistuloksesta toteutuisi, mikään mahdottomuus sen
ei pitäisi olla jos terveenä pysyy.
Raksalla puuhella on valmis ja takkakin valmistuu tällä
viikolla. Lämmitysjärjestelmä (puukattila) saadaan
toimintaan parin viikon sisällä. Keittiösuunnitelma
alkaa hahmottua ja parkettiakin on hankittu valmiiksi kun halvalla
saatiin. Todella fiksu valinta koiranomistajalta - jälleen kerran...
No kun perskules on vaan pakko saada maalaistaloon lankkulattialuukkia
ja sitä ei kivilaatalla tai muovimatolla saa. Piste. Täytyy
tehdä koirille huopatöppöset sisätossuiksi =D
1.2. 2009 Tammikuu on taittunut!!!
Miina panttaa juoksuaan, tottakai kun nyt sitä odotetaan innolla.
Kävin katsomassa Martan siskon, Mallan, pentuja Mareus -kennelissä
Petran luona. Voi jösses ne olivat aivan ihania!! Mun suosikkipentuni
lähtee Ruotsiin, toivottavasti se siellä menestyksekkäästi
aikanaan jatkaa sukuaan. Pennuissa ei ollut häivääkään
äitinsä varautuneesta luonteesta, ja niinpä ainakin
tällä hetkellä olen sitä mieltä, että
myös Martta astutetaan aikanaan. Mielihän minulla on tämän(kin)
asian suhteen vaihtunut ehkä sata kertaa ja tämä ei
taatusti vielä ole se viimeinen päätökseni...
Kai mä olen vähän ylitarkka ja sairaalloinen panikoija...
Hysteerinen jahkaaja =)
Onneksi Martan kotona ovat jo tottuneet ja kai lähinnä naureskelevat
minulle koulutuskentällä muiden kanssa, ja tottavie olen
sen ansainnut!! Koittakkee kestää =)
Minun luonteestani puhuttaessa, tässä taas oiva esimerkki...
(onneksi en ole jatkanut omia geenejäni lapsiparkoihin) :
Jatkoin autokauppojen tekoa ja oli tuossa koeajossakin aika tuore
Touran, kädenpuristusta vaille sovittu kaupantekopäiväkin
jo... Näpsäkkä peli, mutta ei se sitten sopinutkaan
imagoon kun en todellakaan tahdo antaa suurperheen äiti -vaikutelmaa
itsestäni =) Ja olihan siihen jo aika paljon tullut kilometrejä
parin vuoden aikana ammattiajossa, varmaan jo isoa remppaakin olisi
ollut tulossa...blaablaablaa. Niinpä sitten KOSTOKSI meninkin
samana iltapäivänä volvokauppaan ja tilasin volvon
tilalle uuden volvon. Nyt ne siellä Ruåtsissa maalailee
siitä ihanan sinistä ja nakuttaa koiraverkkoa kiinni. Joudun
odottamaan pari kuukautta ennenkuin uusi rakkaani saapuu kotiin. NYYH.
Rakas aviomieheni ei aivan pysynyt päivän käänteissä
mukana - aamulla lähdin Touranilla töihin ostaakseni sen
ja illalla palasin kotiin onnellisena volvon omistajana... Malttamatonta
intoa puhkuen. Vain ja ainoastaan nainen kykenee näin nopeisiin
mielenmuutoksiin!!!!
3.1.2009 Mistähän aloittaisi... No, kaikille ystäville
ja sukulaisille jaoimme ihan tasapuolisesti kurjuutta, yhtäkään
joulukorttia tai muutakaan pyhien toivotusta ei meiltä lähtenyt.
Minä vaan kertakaikkiaan kyllästyin joulun ajan hössötykseen,
joka on oikeasti aivan järjetöntä. Ja joka tuutista.
KIITOS KAIKILLE MEITÄ MUISTANEILLE!
Manasin sitten uuden vuoden juhlinnatkin sinne ihan samaan paikkaan
kuin joulun kaupallisuuden... se hemmetin rakettisota alkoi heti kun
mahdollista ja jumantsuikkeli meillä oli sydämentykytyksiä
ilmassa kun eräänä iltana Manta tuumasi, että
nyt on syttyny seittemäs avaruussota ja maailmanloppu tuloo.
Se juoksi tielle ja otti yhteen alfa romeon kanssa. Kuului jarrutus,
kolaus ja vinkaus. Onni onnettomuudessa, Manta-teräsmummuun ei
tullu mitään vaurioita. Eikä siihen hienoon autoonkaan.
Niin että mun puolesta raketit voidaan ihan vapaasti kokonaan
kieltää yksityisiltä ihmisiltä.
Raksalla on jo lämmintä, näyttää siltä,
että kohta joutuu oikeasti suunnittelemaan keittiötä
sun muita hienouksia.
Märästä syksystä huolimatta koirat pysyivät
terveinä kuten aina, itsellä nokka on tuhissut vähän
väliä... Nyt onkin ihania pakkaskelejä ollut jo jokusia
päiviä. Aurinkokin on näyttäytynyt! Mulla on kisat
tulossa 7.2. että täytyis vissiin alkaa treenata... =) vähänkö
laiskottaa kun on vaan ollu ihana kölliä pimeessä ja
kattoo töllöö.
Niin joo, ostin sitten digipoksin... hehheh, oikein blonditoimintaa.
Lähdin ostamaan autoa, mutta vaihdokista tarjosi niin surkeasti
(välipäiväalennukset koskevat näköjään
myös vaihdossa meneviä autoja, eli väliraha olisi ollut
aivan sama kuin ilman mitään tarjouksia) että ei syntynyt
kauppoja. No ihan kostoksi menin sitten expertille ja koska kaikki
tarjousdigiboxit oli rumia niin ostin sen ainoon joka ei ollu tarjouksessa.
Se onkin sitten niin vitun hieno, että ohjekirjassa oli aika
monta sivua, joiden sisällöstä en tajunnut sanaakaan.
Mutta jotain sinne päin ehkä, että mun pitäis
nyt tehdä sille boxille omat nettisivut joiden kautta se keskustelisi
mun tietokoneen kanssa jollain WLAN kielellä. Niin sitten voisin
katsoa kuvia koneelta sen boksin kautta kun siinä ei ole mitään
muistitikkureikää kun muistitikut on jo aivanniinkun soooooolastseason
juttuja. Henkilökohtaisesti en ole edes ensimmäistä
muistitikkuani ottanut paketista ulos ja nytkö se on sitten jo
historiallinen kapine. Musta tuntuu vähänniinkuin olisin
tipahtanut kehityksen kelkasta ja arvatkaas mitä - - SE EI HAITTAA
MUA PÄTKÄÄKÄÄN!!!!
Ja vielä että myös Miinan urossuunnitelma meni metsään
sen takia, että ex-isäehdokas taitaa olla melkoisen suosittu
sulho tänä vuonna. Muutaman kerran vatkasin tippaleipämassaa
korvieni välissä ja päädyin mielestäni erittäin
järkevään vaihtoehtoon. Toivottavasti ainakin järkevämpään
kuin tuo digipoksi =) =)
16.12. Ikäviä uutisia, Martalla on joku rakkula jalassa.
Jos se on "sisäsyntyinen" furunkuloosi niin sehän
saattaa äityä varsinaiseksi vitsaukseksi. Jalostuskäyttöönkin
sairaus tuo uusia kuvioita... Furunkuloosihan on samaa sarjaa ihosairauksia
kuin allergiat ja hot spotit. Sairaudet itsessään eivät
periydy, mutta alttius niihin periytyy. Iho-oireet kertovat yksilön
heikosta immunologiasta ja juuri tämä heikkous on se mitä
vanhemmat jälkeläisilleen jättävät. Joissain
roduissa allergiat, hot spotit ja furunkuloosi ovat todellinen riesa,
landseereilla ilmeisesti kyseessä varsin harvinaislaatuinen tapaus.
No sitten toinen juttukin joka tapauksessa muuttui, urossuunnitelma
Martalle. Xandorille on tulossa sen verran pentueita ensi vuoden aikana,
että minä suosiolla valitsen jonkun muun uroksen Martalle
jos se joskus astutetaan. Elämänasenteeni on oppositio ja
siksi en tahdo tässäkään asiassa kulkea muotivirtausten
mukana =)
Mielessä onkin jo varsin huippu vaihtoehto, mutta annetaan nyt
ajan näyttää kuinka Martan astutussuunnitelmien kanssa
ylipäätään pitäisi tehdä.
Martta von der Burg Wettin, Mirtillon Miesten Mies ja Mirtillon Miss
Miljoona ovat menossa huhtikuussa luonnetestiin. Sitä odotellessa
vaivun talvihorrokseen... Niin ja odotellaan tässä toki
Miinalle juoksujakin, josko vaikka pentusia tulisi keväällä.
Sitten voi kyllä luonnetestiä joutua siirtämään.
Aika näyttäköön...
AI NIIN, ME MUUTETAAN VUODENVAIHTEESSA!!!!! Siis tavarat ja ihmiset
eivät muuta minnekään, vaan HÄMEENLINNA muuttaa
meille. Niin tulee meistäkin maalaistolloista kaupunkilaisia...
11.12. Miinan (viimevuotisen, kuinkas tämä aika onkaan rientänyt...)
ja Martan jalostustarkastusten tulokset päivitetty
koirien sivulle!
8.12.2008 Tulokset odotetusti CLEAR kaikkien osalta, joten olemme
nyt virallisesti verenvuototaudista vapaita =)
Käytiin surffaillen Kap Verdellä ja sieltä "samoilla
silmillä" Helsinkiin komennukselle, tsadissa oli kuulemma
joku suuri kokous jossa ei saatu mitään aikaiseksi...
Reissun aikana Andrijs-hoitopojalle oli syntynyt pitkä liuta
jälkikasvua MAREUS -kenneliin. Innolla odotan koska pääsen
taaperoita katsomaan. Muutoin koirarintamalla hiljaiseloa, urheilun
saralla kiireempää.
9.11.2008 Verinäytteitä ja jalostustarkastuksia!
Verinäytteen kävivät antamassa Tauno, Manta, Martta
sekä meillä kyläilemässä oleva Andrijs. Vastauksia
odotellaan viikko tai pari, laitan sitten tänne sivuille kun
tulevat tai kunhan ehdin kun on tässä taas reissuhommia
tiedossa aina tuonne itsenäisyyspäivälle asti. Saa
pakata bikinit ja rantatohvelit sekä toppa- ja sadevaatteet...
Keliolosuhteita laidasta laitaan tiedossa =)
Jalostustarkastuksessa olivat Martta (von der Burg Wettin) ja Vallu
(Mirtillon Miesten Mies). Molemmilla pääsääntöisesti
kaikki tarkastetut kohteet erinomaisia ja erittäin hyviä,
poikkeuksina Vallulla etuosan olemattomuus toi arvosanan välttävä
ja Martan luonteen kakkamaisuus toi sille luonnearvosanan hyvä/varautunut.
Martan hyvä ei sinänsä kerro koko totuutta; Martalla
on taipumus olla varautunut joitain itse valitsemiaan ihmisiä
kohtaan. No Marttahan ei sitten pitänyt jalostustarkastajasta
joten korkeusmittauksesta alkaen kaikki mittaamiset olivat neidin
mielestä persiistä ja johan se sitten tarkastajalle ärähtikin.
Tämä satunnaisiin ihmisiin kohdistuva varautuneisuus+tämänpäiväinen
ärähdys nyt meikäläistä mietityttää
noin niinkuin jalostuskäyttöä ajatellen. Varsinkin
kun Martan käytös taitaa olla perittyä. Onneksi ei
ole hoppua ja paikka luonnetestissäkin on jo tiedossa joten annetaan
ajan kulua ja katsellaan. Luonneasiat ovat kinkkisiä ja toisaalta
Martalla on todella paljon hyvääkin korvien välissä,
sellaista hyvää mitä koiraurheilussa tarvitaan. Landseer
ei kuitenkaan saa mielestäni olla varautunut KETÄÄN
ihmistä kohtaan joten kyllä tässä vaakakuppia
saa kalllistella... AIKA NÄYTTÄÄ! Joka tapauksessa
käsitykseni siitä, että Martan ehkä-mahdollisia
joskus tulevia pentuja ei sohvaperunoiksi myydä vahvistui entisestään.
Jalostustarkastustuloksia lisään tänne sivuille myös
kunhan ehdin. Ehkä kevväämmällä =)
18.10. Mantan juoksut onneksi ohi ja Taunolla taas arki painaa päälle.
Ai mikäkö arki, no NUKU-SYÖ-NUKU-LEIKI-NUKU-JUOKSE-NUKU-SYÖ-NUKU
=)
Ihmettä ei silloin 5.10. Lahden SM-sotilaspenkkikisoissa tapahtunut,
vaan ihan tilastollinen sijoitus minulle, olin viides. Tein kuitenkin
oman ennätyksen 27 toistoa, jonka kävin sitten tänään
parantamassa Kontulassa, nyt tulos 28 toistoa! Tänään
sillä tuloksella irtosi lääninmestaruushopeaa. Sotilaspenkkikisaa
ennen oli poliisien SM-penkkipunnerruskilpailu, jossa kisasin sarjassa
N56. Tuloksena oma RAW (ei apua antavaa penkkipaitaa) kisaennätys
62,5kg. Sillä sitten SM-kultaa ja lääninmestaruus!
Palkintokaappia odotellessa...... Täytyy vissiin alkaa jo rakentaa
tonne uuteen kotiin lisäsiipeä mitaleille!
Nyt alkaa rötväys kun tiivis kisakausi on ohi ja paino saa
nousta takaisin normaaliin. Tänään painoni oli 55.05
kg ja se on kyllä nelisen kiloa alle "normaalin". Kyllä
sen huomaa, on koko ajan kylmä ja nälkä. Muttamutta
kun just opin olemaan syömättä.... käy pian niinkuin
romanin hevoselle sananparren mukaan =)
Meidän poppoo näyttäytyy pitkästä aikaa julkisesti
Landseeryhdistyksen syyskokouksen ohessa. Manta, Tauno ja Martta menevät
CTP-testiin ja Martta sekä Vallu osallistuvat jalostustarkastukseen.
Jos ja KUN Mantan ja Taunon CTP tulos on clear, niin sitten koko Mirtillon
MM -pentue saa virallisesti clear-statuksen landseerien verenvuototaudin
osalta. Mikäli ja KUN Marttakin on clear, ketjureaktiona näistä
tuloksista suunnitellut Mirtillon pentueet v. 2009 tulevat olemaan
automaattisesti vapaita landseerien verenvuototaudista, koska suunnitellut
isäehdokkaat on testattu ja ne ovat clear!
CTP on siis CANINE TROMBOPATIA useimmiten kuolemaan johtava koirien
verenvuototauti, jota landseereillakin esiintyy tietyssä linjassa
ja joka on tätä nykyä löydettävissä
DNA -testin avulla. Myös kantajat löydetään testissä
ja ne saavat statuksen carrier. Kantajaa voi käyttää
jalostukseen mikäli partneri on terve/clear, mutta tämä
ei ole suotavaa eikä ollenkaan välttämätöntä
koska clear -landseereita on valtaosa koiristamme. Kahden clear -koiran
jälkeläinen voi olla ainoastaan clear. Kantaja + clear jälkeläinen
voi olla kantaja tai clear. Kahta kantajaa ei missään tapauksessa
saa yhdistää tai tuloksena voi olla verenvuotosairaita koiria.
Mirtillon tiimin koirat eivät edusta sukua, jossa tautia on esiintynyt,
mutta nyt kun Landseeryhdistys tulee testimaksussa loistavalla tavalla
vastaan niin toki lähdemme laajentamaan testattujen koirien tilastoa,
vaikkei tautiriskiä olisikaan!
4.10. Tänään oli Kotkassa SPEEDRACE eli koirien juoksukilpailu.
Landseerit voittivat heavysuperweight (vaimikäseoli) luokan loisteliaasti
ja meikäläisistä edustettuina olivat MARTTA ja VALLU.
Kyllä vauhtia piisaa isossakin koirassa kun se on terverakenteinen
niinkuin landseerit ovat!
Huomenna onkin sitten kasvattajaäippä tulikokeessa... Saas
nähdä saako sakki olla ylpeenä hiljaa vai juodaanko
illalla hilpeenä kaljaa (vaimitenseoli). SM-pronssia tavoittelen
kovassa, kovassa seurassa. Onneksi niitä ihmeitä on tapahtunut
ennenkin =)
Lajina sotilaspenkkipunnerrus ja paikkana Lahti.
2.10.2008 Nyt on Mantan vuoro härnätä Taunoa iiiiihanilla
tuoksuillaan. Äijä-parka...
Miinan astutussuunnitelma on varmistunut, alkuvuodesta katsomme kuinka
rakkaus on syttyäkseen Miinan ja Kamun välillä. Lisätietoja
Pentuja -sivulta.
Syystapaaminen sujui loistavan sään suosiessa, ulkoilimme
koko päivän! Paikalla olivat landseerit Ilona, Martta, Vallu,
Hilma, Ruska, Brita, Andrijs, Miina, Manta, Sulo ja isoisäntä
Tauno. Lenkillä nähtiin kyykäärme (HYI!!!) ja
pellolla peuhattiin. Luennolla keskustelimme koiran stressistä.
Kiitos himuisesti kaikille paikalla olleille! Kuvat ovat kamerassa,
koitetaan laittaa näkyville pikkuhiljaa...
6.9.2008 Miinalla herkkupäivät päällä ja
Tauno-insesti-isä parka on niiiiiiiiin rakastunut.
Käytiin Petralla Andrijsta katsomassa. Ihana poika! Todella avoin
ja iloinen, jätkähän nauroi koko ajan (paitsi sitten
kun se joutui tarhaan siksi aikaa kun Miina oli pihalla autosta. Silloin
tuli itku). Valitettavasti en rakastunut ensi silmäyksellä.
Andrijksessa, eli suomalaisittain Anterossa, on paljon hyvää
ja vain muutama pikku virhe. Mutta nepä ovatkin sitten juuri
sellaisia virheitä jotka löytyvät Miinaltakin ja nythän
tässä täytyy puntaroida kuinka oleellisena kyseisiä
virheitä pidän. Onneksi kaksi muuta narttua, jotka on suunniteltu
astutettavaksi Anterolla ovat paremmin sopivia joten kyllä poika
taatusti pesää saa seksilomallaan =)
Tänään piti olla parit penkkikisat ja tällä
viikolla oli poliisien SM -jalkapalliturneetkin. En sitten päässyt
niistä yhteenkään kun olen sairaslomalla. Ei ole käsi
parantunut auto-kuperkeikan jälkeen. Kuski potee oikeaa olkaansa
ja minä vasenta, että lieköhän siinä mylläkässä
tapahtunut yhteentörmäys auton sisälläkin... =)
2.9.2008 Nyt on torppa pystyssä ja kohtahan tässä pääsee
jo sisähommiin kun ollaan oltu niin reippaita =)
Miina aloitti juu juoksunsa ihan pikkuisen yliaikaisin ja tässähän
saattaa nyt käydä niin, että parhaat päivät
ehtivät mennä ohi ennenkuin seksilomalainen Andrijs Alvemia
on Suomen maan kamaralla. No, ei hätiä, seuraava juoksu
Miinalle tulee sitten vuodenvaihteen tienoilla jos se tätä
tahtia pitää yllä, siirretään sinne jos niikseen
tulee. Andrijksen näen itsekin livenä vasta 6.9. toivottavasti
se miellyttää minua kovasti, sillä on mielenkiintoinen
sukutaulunpätkä tuolta itäeuroopasta, muutamia nimiä
joita ei suomalaisten lansujen takana vielä esiinny.
Hilmankin kuvaustulokset kysytty Kennelliitosta, A/A ja 0/0. Syystä
eli toisesta eivät näy koiranetissä. Ihan kivat tulokset
pentueella, olen kyllä tyytyväinen! Kahdella A ja 0, kahdella
B ja 0, yhdellä D ja 0. Pikkuvintiö Viivi kun vielä
pyörähtää kuvissa nyt syksyn tullen niin katsotaan
minne se asettuu. Erityisesti puhtaisiin kyynäriin olen tyytyväinen
koska nyt on lansuilla aika paljon ollut kyynärissä sanomista.
Etupää se ison koiran ennen rampauttaa kuin takapää.
18.7.2008 Mirtillon Miesten Mies B/0, Mirtillon Musta Maija D/0, Mirtillon
Myytin Murtaja B/0. Mageen Mimmin eli Hilman tuloksia vielä odotellaan
Kennelliitosta. Hertan, eli Musta Maijan D harmittaa, mutta toisaalta
se on ihan selvä, että hajontaa tulee koska isovanhemmillaan
on C ja D. Onneksi koira itse ei tiedä kirjaimista mitään
ja nauttii täysillä koiranelämästään!
Tuli tässä taas vähän muuta ajateltavaa erään
työvuoron päätteeksi... Työauto pöpelikön
kautta katolleen ja siinä rytäkässä ruhjeita ympäri
kroppaa, mutta ei onneksi mitään vakavaa. Jo toisen kerran
parin vuoden aikana viikatemies sivalsi hutiin. Onko onni hyvien puolella,
vai mitä tässä on kiittäminen? Olkapäässä
saattaa olla jotain repeämää, saa nähdä kuinka
kisavalmistelut sujuvat...
Forssan sotilaspenkkikisassa tulin kakkoseksi molemmissa lajeissa,
SM-kisapaikkaa ei siis suoraan herunut. Maksimi: 57,5kg ja toistot:
21.
05.07.2008 Miinan (Mirtillon Miss Miljoona) ja Martan (Martta von
der Burg Wettin) viralliset tulokset ovat tulleet Kennelliitosta,
molemmat A/0. Martan silmätutkimuslausunto ei jostain syystä
näy koiranetissä (kennelliiton jalostustietokanta netissä),
mutta ei kyllä näy Taunonkaan joka on tutkittu jo vuonna
2006. Pikku puutteita, mutta mitäs noista =)
Koiranet päivittyykin tätä nykyä päivittäin
ja nyt sinne tulee sitten sitä mukaa Mirtillonin ämmien
tuloksia kun lausuntomaksut saavuttavat kohteensa.
Talo on hyvällä mallillansa, lattiavalu on seuraava isompi
projekti tämän kuun aikana.
Mulla on kisat ensi lauantaina ja seuraavat sitten ovatkin jo 6.9.
että kyllä siellä salilla saa nyt rampata ihan hikeen
asti!
Juhlittiin tässä niitä talvisia häitäkin
viikko sitten, ohjelmassa oli varsin kosteaa urheilujuhlan tuntua,
booli oli petollista ja sen voimin sitten vedettiin köyttä,
kannettiin eukkoja, heitettiin keihästä, väännettiin
kättä ja kaiken huipuksi "häävalssinamme"
puettiin yllemme sumopuvut ja otettiin Samin kanssa kunnon paini!
Tätä valssia halusivat muutkin kokeilla ja aamuyön
pikkutunneilla vielä sumoiltiin kaatosateessa. Olivatpahan kertakaikkisen
hauskat häät, kiitos kaikille mukana olleille, laitan kuvia
nettiin kunhan saan niitä kuvaajilta haalittua!!!
28.5.2008 Ensi viikonloppuna on sitten sokkelin muurausta. Viime lauantaina
tehtiin muutama kymmenen mottia halkoja =)
Eilen oli joukkoterveyshärdelli; Martta ja 5/6 Mirtillon MM -pentueesta.
Viivi ei päässyt nyt paikalle, mutta se menee kuvauksiin
syksymmällä. Tarkastuksethan kuuluvat Mirtillon-pennun hintaan
ja jos ei pääse paikan päälle niin sopimuksen
mukaan korvaan 100 euroa muualla tehdyistä tarkastuksista.
Martta von der Burg Wettin (sijoitusbiaatchini) oli terve eestä
ja takkaa, mutta silmässä vilkkuluomen ruston eversio. MM
-pennuilla kaikilla silmät ja kyynärät terveet, lonkat
välillä A-D koko skaala edustettuna. Pärnäsen
korjaamolla käytiin, lopullisen tuomion antanee Liman Kennelliitosta
aikanaan...
Miina oli kuvauspäivän iltana kerrankin IHANA, makoili sängyllä
ja me syötiin pizzaa sen pään vieressä ja ihan
ilman kuolaa ja landseerinkarvoja!!!! Oli pakko oikein naatiskella
ihanan rauhallisesta ja hyväkäytöksisestä kullannupusta.
Aamulla kaikki oli taas niinkuin ennenkin - SÄHIKÄINEN oli
palannut huusholliin.
Kilpailuvietti juoksuttaa salilla =)
Heinäkuussa olis seuraavat voimailukisat tiedossa ja treenatahan
se on pakko että kehtaa mennä rimpuilemaan isojen jässiköiden
keskelle! Millä ihmeellä mää saisin tän kaiken
valjastettua koiraurheiluun... Reppanat tylsistyvät kotona kun
äippä juoksee punttien perässä vaan.
9.5.2008 Antura valettu =)
Vallu kävi käyttäytymässä, mutta ei saanut
BH -koulutustunnusta valitettavan välikohtauksen takia. Punainen
kortti ja siltä seisomalta suihkuun oli tuomarin tuomio. Harmillinen
urosten välinen rähinä ilmoittautumishässäkän
aikana, ohjaajassa syy. Nämä aina muistuttavat siitä,
että koirat ovat koiria ja toimivat niinkuin koirat jos niille
antaa mahdollisuuden. Valluhan suoritti jo mölli-BH:n loisteliaasti
läpi, joten kyse ei ole siitä etteikö koira osaisi.
No, ei muuta kuin häntä pystyyn ja kohti uusia seikkailuja!
17.4.2008 Taas on harrasteltu... palkintokaappiin täytettä
=)
Eilen oli poliisien voimanoston SM-kisat, joista kultaa sarjassa N60kg
yhteistuloksella 285kg. Huomioitavaa, että tulokset ovat RAW,
varusteina ainoastaan rannesiteet ja vyö. Muutoin säännöt
kuten ipf.
JK 100kg (jäi harmittamaan, 110kg viimeisellä ei noussut
vaikka piti olla saavutettavissa),
PP 55kg (yksi kevyt nosto: voimansäästöä sotilaspenkkikisaan,
todellinen ykköskunto 65kg hujakoilla)
MN 130kg (KISA ALKAA KUN TANKO LAITETAAN MAAHAN! Tuli yllättävän
kivuttomasti, tästä tuloksesta olen ylpeä!)
Tänään oli sitten poliisien sotilaspenkkikisat (taitaa
kulkea jo nimellä poliisipenkki) ja sieltä kotiintuomisina
SM -hopeaa tuloksella 19 toistoa!
ETTÄ SILLÄ LAILLA.
26.3.2008 Kertakaikkiaan WAU . . . pitipä sitten tulla koko talven
lumet kerralla alas. Illansuussa kotiin körötellessä
oli pihatiellä ja ulko-ovien edessä metrin korkuisia kinoksia.
Onneksi ei ole tuo koiravankkuri ihan niitä pienimmällä
maavaralla varustettuja urheiluautoja!
Miinalla on juoksut ja neiti on ollut mulla töissä mukana
tämän viikon, vähänkö ehkä hän
on ylpeä valeroolistaan =)
23.3.2008 Taunon siskolikka taitaa muuttaa Suomeen, tuli tämmöinen
yllättävä "heräteostos"mahdollisuus
ja nythän tässä on suunnittelua ja järjestelyä
kun neitokainen pitäisi kaukaa juuroopasta käydä tänne
noutamassa. Onneksi ihanat ystäväni järjestävät
asiaa, itselläni on niin kiire, että ei ehkä onnistuisi
koko juttu...
Vihdoin vähän uusia kuveja koiruuksista...
MANTA
TAUNO
MIINA
SULO
3.3.2008
Onhan ollut varsinainen talvi... Onneksi pääsimme Meksikoon
karkuun loskaa ja vesisadetta. Kaksi viikkoa Karibianmeren rannalla
auringon alla teki ihmeitä pimeyteen väsyneelle mielelle!
Ja kotiinpaluutakin oli syytä odottaa... Meidät vihittiin
perjantaina 29.2.2008 iltahämärässä Aulangon luonnonpuiston
Onnentemppelissä. Tilaisuus oli ihanan tunnelmallinen, paljon
kynttilöitä ja läsnä vain muutama läheinen
ihminen. Kaikki oli aivan täydellistä! Häätunnelmaa
jatkettiin viikonlopun ajan Aulangon kylpylähotellissa ja nyt
sitten koittaa paluu arkeen ja rakennusprojektin kimppuun käyminen.
Me olemme nyt siis Hanna ja Sami Lejonqvist.
- - - ---------------------------
8.11.2007 TÄNÄÄN SYTYTÄMME KYNTTILÄN JOKELAN
KOULUTRAGEDIASSA KUOLLEIDEN MUISTOLLE.
Joup, penkkikisoista tuli kaksi kultaa, suomen- ja lääninmestaruus.
Suoritus sinänsä oli ala-arvoinen, mutta mitalisateessa
kehtasi huoltajakin hieman riehaantua skumppapullon kanssa... Seuraaviin
kisoihin voisi panostaa ihan tonne tulospuolellekin niin ei tarttis
kaikille tuloskyselijöille änkyttää jotain kukkua
tekniikkavirheistä, ku engineerit ei ollu balanssissa =)
Samillekin on sadellut tähtiä ja vaikka mitä palkintoja,
koskakohan ne hakee sen änhooällään ... Sit mä
voin alkaakin missiks =) =)
Miinan juoksuista selvittiin ja nyt on ohjelmassa kolmen päivän
tehomadotus. Sen verran ilmeisesti nuo yläkerran asukit on maistuneet
koirillekin, että ihan pienen pieni mahdollisuus lienee notta
ovat täynnänsä matoja! YÄK!
27.09.2007 Meillä on varsinainen eläintarha talossa, tätäkin
kirjoittaessani hiirulainen rapistelee tossa sängyn päällä
- siis katolla. Pidetään peukkuja, että kohta loukku
lojahtaa ja saa vetää taas uuden viivan tukkimiehen kirjanpitoon.
Mokomat ryökäleet ovat niin isoja ja kovaäänisiä,
että rotiksi luulin alkuun. Kait vissiin kuitennii hyvinsyöneitä
peltohiiriä. Nakkipätkä rotanloukussa on ollut loistava
apu tuholaistorjunnassa! Puuvajassa asuu kamikaze-lepakoita ja joku
uskalias kissakin pyörii pihamaalla... On koirilla ihmeteltävää!
Remppahommia pitäisi taas vähän tehdä, keväällä
jäi tapetit puolittain roikkumaan seinille ja pensselit kuivuivat
maalipönttöön kun festarikausi alkoi. Isäntäkin
on taloon löytynyt, RAKKAUTTA ON TAPPAA ROTTIA JA REPIÄ
TAPETTIA YHDESSÄ!!!
Miinalla on juoksut, Tauno on ihan villinä - Sulo ei tajua mitään.
Siinä muuten on oikein landseermiesten mies, kaikki tyhmyys tiivistyy
Sulon kropassa. Voi taivas varjele sentään =)
Palkintokaappi pitäisi ostaa kun noita urheilumenestyksiä
on alkanut suorastaan sataa tänne suuntaan. Potkupallia kävin
pelailemassa polliisien SM-turnauksessa, kotiintuomisina pronssimitali
ja joukkueen parhaan pelaajan pokaali, joka on siis vähintään
yhtä iso kuin stanley cup-pytty. Seuraavaksi olis SM-penkkikisa
kuukauden päästä, tiukkaa treenaamista ohjelmassa...
Sieltäkin ois vaatimaton tavoite kahmia kaikki palkinnot kotiin!
Ja vielä kun ukko käy keräämässä jääkiekkopeleissä
pelaajapalkintoja, niin onhan tämä YHTÄ JUHLAA.
Siis taas oma urheiluhulluus on ajanut koirien edelle, eikä Miinaa
ole ilmoitettu mihinkään kilipailuihin kun "ei ehdi"
treenata =(
17.9.2007 Kesä hujahti!
Viivi oli meillä kesähoidossa kolmen kuukauden ajan, nyt
kun hän lähti takaisin omaan kotiinsa ja Elsa-dogokin on
kotiutunut "mummolaan" niin johan on hiljaista.
Kesän aikana Miina kävi jalostustarkastuksessa, siinä
kaikki viralliset aktiviteetit koiraosastolla. Ihmiset täällä
ovat huomattavasti aktiivisempia olleet, meillä oli mm. ihan
omat FESTARIT 1.9. Pääesiintyjänä oli Rattle Lahdesta.
Oli oikein hauskat kesäkauden päättäjäispippalot!
Päivittelin vähän pentuja ja landseer -sivuja.
14.6.2007 Elämä kommuunisysteemissä vaan vilkastuu,
eilen joukkoamme kasvatti VIIVI (Mirtillon Metku Mestari) joka muutti
toistaiseksi tänne meille asumaan. Ruotsin sanakirja on nyt siis
tarpeen koska Viivi pratar bara svenska =)
Erkkari jäi väliin, piti olla rokkaamassa TaNpereella nääs
samaan aikaan. ML team oli kuitenkin edustettuna loistokkaasti, Martta
ja Vallu esiintyivät sekä kauneusmittelöissä,
että TOKO -kokeessa mahtavan upealla menestyksellä !!!!!
Agia Napasta selvittiin kunnialla ja onko se sitten se vanhuus vai
mikä kun ei etes väsytä enää vaikkon viikon
valvonut =) Oli huisin hauska reissu ja eiköhän taas syksyllä
startata kohti etelän hetelmiä...
Taunon
luonnetesti video1
video2 |
|