SIJAINTI: ks opaskartta

TAPAHTUMIA 2012:

(katso ilmoitustaulua)

HISTORIA: Immilän Mylly korjattiin 1997-1999 ja samalla julkaistiin IMMILÄN MYLLYMÄKI- kirja.

Immilän mylly sai Häme-teko palkinnon 1999 ja Nastolan Vesiensuojelu ry:n vesiekoteko palkinnon 2008! Mylly on toiminut keskiajalta alkaen ja tullioikeudet periytyvät 1690-luvulta - lienee alueensa vanhimpia yrityksiä! Myllymäki on 28.12.2009- alkaen osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Läheisen Arrajoen kartanon historiaan liittyy; Sophie Creutzin aika, kirjoittanut Kirsi Vainio-Korhonen, Suomen historian professori, Turun yliopisto.

VANHAT NÄYTTELYT:
1999 – 2010

IMMILÄN MYLLYN POSTIMERKKI ja kortteja myynnissä myllyssä:

Immilä Watermill:
  (in English)

Immilä Wassermuhle:
 (auf Deutsch):

Immilä vesiveski (viroksi)

Uutisia 1/2012 Mylly ja Myllykahvila avautuvat jälleen 4. kesäkuuta. Myllyn markkinat pidetään sunnuntaina heinäkuun 22 päivä ja sen jälkeen kolmena torstai-iltana LÄHIRUOKATORI. Myllyn kesänäyttelyn aihe on IMMILÄNJOKI.

Uutisia 6/2011 Mylly ja kahvila suljettu kesäkauden jälkeen. Kiitoksia kävijöille! Myllyn vieraskirjaan kirjoitti 1815 vierailijaa nimensä (2011 kesänäyttelyyn tutustuneet).

Uutisia 5/2011 Lauluilta kuvattiin dvd:lle - uutta historiaa on tallennettu!

Uutisia 4/2011 Myllyn lauluilloista on tehty video! Kesän viimeinen lauluilta torstaina 28.7. - suosio on ollut suuri, kiitoksia vetäjille, Ristolle ja Paavolle.

Uutisia 3/2011: Nastola-seuraa heräteltiin henkiin Myllykahvilassa torstai-iltana 16.6.2011. Lisätietoja ks. ”Linkkejä.”

Immilänkoskissa on ikivanha myllypaikka, jossa olivat kylän oman myllypiirin, Arrajoen kartanon ja Toivonojan myllyt. Kun Martti Rapola vuonna 1920 tutki alueen murretta, kirjoitti hän Immilän myllyistä:

"Jos nie myllyt seisoo, niin sit seisoo koko maaliman myllyt!"

Immilän myllyjä arvostettiin; ne turvasivat elannon perinteisessä maatalousyhteisössä. Vielä 1950-luvun alussa täällä toimi kolme myllyä ja kaksi sahaa. Sitten uusi aikakausi, sähköistys ja parantuneet liikenneolot, katkaisivat monisatavuotisen perinteen.

Nastolan myllyjen, myllypaikkojen ja perinteen taltiointi jatkuu; ota yhteyttä:
Matti Oijala, Niementie 45, 15560 NASTOLA. matti.oijala(a)phnet.fi.

Muuta nähtävää lähistöllä:
- Immilän Myllykahvila, myllärin mökissä (0m).
- Immilän Seuratalo, peli-illat tiistaisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin talvikautena, lajit sähly ja lentopallo (300m).
- Immilän nurmistadion, kesällä sunnuntaisin jalkapalloa klo 17.00 (1,5km).
- Kalkkolan Linnavuori ja Käräjänokka (4km).
- Mannakoti, kotieläimiä ja luontokeskus (5km).
- Ateljee Riitta (5km) Ateljee Riitan kotisivu
- Metsäkylän Seurojentalo (6km).
- Immilän-Metsäkylän kylätalo (6km).

Linkkejä:

Nastola-seura
Päijät-Hämeen museoverkko – täältä löydät retkivinkkejä kotiseudullemme.
Valtakunnalisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 28.12.2009.

Nastolan vesiensuojeluyhdistys r.y.

Lydia Vakimon haastattelu 1918

Yllä: MYLLYKAHVILA terasseineen 2008.

Alla: MYLLYKAHVILAN tarjouksia! (valokuvat Petri Lindroos).

MYLLYKIRJALLISUUTTA:
- Aaltonen, Esko, Länsi-Suomen yhteismyllyt, 1944.
- Gåpå, Ahti, Lopen myllyt, 1999.
- Korhonen, Teppo, Vesimyllyt, Historia, rakenne, käyttö ja kunnostus, 1993.
- Kuivalainen, Jaana, Haltiat, tontut ja pirut myllyperinteessä, 2000.
- Loimaa seura ry, Veden ja Tuulen voimalla, tarinoita myllyistä ja mylläreistä Loimaalta ja naapureista, 2002.
- Mäkelä, Esko, Virran voimasta, 1991.
- Oijala, Matti, Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa, 1999.
- Roponen, Jorma, Järvenpään Mylly, 200 vuotta juvalaista myllyhistoriaa, 1999.
- Sallila, Erkki, Kärkölän myllyt 200? (moniste)
- Suontausta, Taisto, Wääksynvirran vesimyllyjen historiaa I, 1996.