Tämä teksti ei ole vielä valmis (26.12.2004)
Ratsastus on osaksi taitoa, jonkin verran tekniikkaa ja suurimmalta osaltaan se on tunnetta. Pitää tuntea hevosen käyttäytyminen, sen liikkeet ratsastajan alla ja tuntea mitä hevonen aikoo seuraavaksi tehdä. Taitoa ja tekniikkaa voi oppia, mutta tunnetta tai tuntumaa voi vain harjoitella. Toiset ovat luonnostaan herkempiä ja siis osaavat yhdistää asiat nopeammin, toisilta se kestää pidempään.
On erilaisia tapoja ratsastaa ja näiden vertailu ei ole aina järkevää, sillä saman asian voi tehdä monella eri tavalla. Ratsastus on kommunikaatiota hevosen kanssa; kielellä ei ole niin väl iä. Ratsastuksen eri lajien harrastaminen antaa mahdollisuuksi käyttää uusia menetelmiä ongelmien selvittelyyn ja asioiden tekemiseen paremmin. Hyvä ratsastus on hyvää ratsastusta lajista riippumatta ja eri koulukunnista tai tyylilajeista löytyy enemmän yhteisiä tekijöitä kuin erottavia seikkoja. Hyvä ratsastaja ottaa oppia mistä sitä vain löytää.
Hyvä ratsastaja kysyy aina ensin itseltään, mitä teki itse väärin, jos hevonen toimii väärin. Hän ei myöskään rankaise hevosta omista virheistään. Useinmiten syy virheisiin on satulan päällä, eikä sen alla.
"Hyvin monet ratsastajat ratsastavat kovin ahkerasti vain estääkseen hevosta liikkumasta."
Hyvä ratsastaja osaa välttää tilanteet, joista melkein hyvä ratsastaja selviää.
"Hevoselle pitää olla aina ystävällinen, mutta sille pitää tarvittaessa olla ankara."
"Jos minä annan sinulle hyvän hevosen, sinä luulet osaavasi ratsastaa."
2004 © Evince oy