MENU

Tarinat

Puheenhoitajan pörinöitä


 

Tervehdys taasen kaikille lukijoille. Kalenteri näyttää talven olevan ohitte vaikkei sitä lämpömittarista ja ikkunasta vielä huomaakaan. Kuukauden päästä pitäisi kaavitella ensimmäiset kesäkelikapinat, joten uskottava on että lumet sulaa tänäkin vuonna, ainakin sitä toivovat alkukesän kisojen ratamestarit.

Talvikauden saldona oli sekä menestystä että oikomistalkoita, toivotaan että kesällä jälkimmäiset jäisivät vähemmälle. F-Cupin puolella kolmen osakilpailun jälkeen yleisessä Jari Huuhka on sijalla 13,Ajunnuissa Tuomo Wirman -Esa Vanhala sijalla 10 ja senioreissa Jarkko Hirvosen kartturoima Ilmo Lario sijalla 8. Sen lisäksi Jarkko keikkuu kartturitilastossa sijalla 15 ja seuraliigassa OriUA on kuudentena.

Rallytrophyssa eli alle 1400cc ”tropiikkiautoissa” Marko Anttonen on yhdeksäntenä niinikään kolmen osakilpailun jälkeen.

Molemmissa sarjoissa on kesällä vielä kolmen kisan pisteet jaossa, joten mahdollisuuksia on vaikka mihin. Talleissa on kuulemma valot palaneet yömyöhään kun vehkeitä vedetään ”momenttiin”, joten eiköhän syksyllä saada vielä kaunistella näitä numeroita.

Paljon ”pekuleeraamista” aiheuttanut Neste Oil Rallyn tulo Lahden suuntaan alkaa olla sitten kohta ajankohtainen asia, eihän siihen ole kuin reilu kolme kuukautta! Olemme alustavasti lupautuneet osallistua Jokimaan super-ek:n järjestämiseen yhdessä Poppoo-Teamin kanssa. Asiasta toivottavasti tulee pikapuoliin lisätietoa, mutta vapaaehtoiset sankoin joukoin voivat jo ilmoittautua Savilaakson Tarjalle. Samassa yhteydessähän ajetaan tänä vuonna Lahti Historic EM-ralli, joten nyt on ainutlaatuinen tilaisuus nähdä uutta ja wanhaa, mutta hienoa kalustoa tositoimissa samassa kilpailussa.

Ensi vuoden Orimattila-ralli on potkaistu käyntiin! Historic-kisaa anoimme mutta emme tälläkään kertaa saaneet, vielä on vähän epäselvyyttä minkä tason kilpailua teemme mutta sekin selviää aikanaan. Viranomaisvelvoitteet alkavat olla jo iso riesa, niistä lisää lehden sivuilla, samoin reitintekijöillä on haastetta löytää toimivia tankkauspaikkoja eli huoltoasemia reitin varrelle. Päätoimihenkilöt ovat suurin piirtein selvillä, kaarti on pääasiassa tuttua edellisistä kapinoista, mutta uusiakin on saatu mukaan, mikä on jatkuvuuden kannalta välttämätöntä. Tekijöitä silti kaivataan vielä runsaasti, jos tunnet hiukankin kiinnostusta, ota yhteyttä, hommia löytyy varmasti!

Tämä vuosi on muuten juhlavuosi,peräti seuran 30. toimintavuosi. Jos Sinulla on valokuvia, juttuja tai mitä tahansa yms tms jne matkan varrelta, voisiko niitä lainata hiukkasen? Ota yhteyttä, jos vaikka saisimme näyttelyn pystyyn.

Vauhdikasta alkavaa kesää toivottaen;

-VM-


RALLIHARRASTAJAT VAUHDISSA

Viime viikonloppuna alueen ralliharrastajat kisailivat Joensuun Itärallissa ja Espoon Maxell iltarallissa mukavalla menestyksellä. Joensuussa varsin haastavilla teillä ajetussa Itärallissa Orimattilan Urheiluautoilijoiden parivaljakko Marko Anttonen – Jarkko Hirvonen sijoittui Rally Trophy luokassa seitsemänneksi. Rally Trophy on koko kauden kattava sarja alle 1400cc autoille. Anttonen on tällä hetkellä sarjan pistetaulukossa komeasti yhdeksännellä sijalla. Sarja jatkuu 14.5 Turengissa ajettavalla osakilpailulla.

Luokassa 17 parivaljakko Tuomo Wirman OriUA ja  Esa Vanhala OriUA kaasuttelivat neljännelle sijalle. Luokassa 15 Mäntsälän Moottorikerhon Mika Myllylä ja Riku Nikkinen sijoittuivat kakkoseksi.

Maxell iltarallissa Lohjan suunnalla ajettiin vain kolme erikoiskoetta, mutta käytännössä kaikki pimeässä, sillä kilpailun ensimmäinen lähtijä starttasi matkaan vasta klo 18.00.  Luokassa 12 kovimmasta suorituksesta vastasi AL Myrksylän Kirsi Sjölund parinaan Katja Kiviniemi sijoittumalla viidenneksi Toyota Starletillaan. Luokassa 1 kilpailivat Antti Siikala OriUA – Tuomo Tulppo UAU (13.),  Veijo Ojala OriUA – Juha Heikkilä MäntsMK (16.) ja Matti J. Tarvainen OriUA -  Ismo Juottonen RDT (17.)




Puheenhoitajan pärinöitä




Tervehdys taas kaikille! Vuosi alkaa olla taas ilmeisesti kalkkiviivoilla, koska kisakalenteri alkaa huutaa tyhjyyttään.

Ensimmäiseksi onnittelut naapuriin Högströmin Juhalle F-cupin voitosta, kova temppu ja esimerkki ettei periksi kannata antaa niin kauan kuin on kisaa jäljellä. Onnittelut myös Wirmanin Tuomolle A-junnujen F-cupin kahdeksannesta sijasta, korkeammallekin olisi ollut saumoja, mutta nousupistepeikon takia viimeinen kisa jäi väliin, näin ollen paukut on säästetty ensi vuoteen. Samoin onnittelut kaikille muillekin kilpailuissa pärjänneille ja myös niihin osallistuneille vaikkei menestystä olisi tullutkaan tällä kertaa.
Itsekin kokeilin kilvanajoa tauon jälkeen, eipä tuntunut homma helpottuneen yhtään reilussa kymmenessä vuodessa, kumma juttu?
Erityisonnittelut vpj. J.Valolle joka piirsi nimensä historiankirjoihin voittamalla hallituksen jäsentenvälisen rallispecialin. Kellon mielestä jopa ilmeisen ansaitusti. Suuret kiitokset myös kaikille ek-hoitoihin ja muihin tapahtumiin osallistuneille!
Kaikki tapahtumat sujuivat jälleen mallikkaasti, ensi vuonna jatketaan toivottavasti taas innokkaana, talvella on taas tapahtumia riittävästi.

Valitettavasti ensi vuoden kalenteriin merkitty Orimattila-ralli on peruttu lähinnä ratamestaripulan takia. Tarkoitus on yrittää seuraavana vuonna uudestaan, tekijöitä kaivataan..

Taas on koittanut hetki, joka tuntuu toistuvan muutaman vuoden välein: On aika pöllyttää kerhohuoneen ja varaston tavaroista tomut pois ja siirtää ne uuteen paikkaan, joka löytyy 1.11 alkaen osoitteesta Artjärventie 201,kansanomaisemmin Käkelän Auto ja Rengas. Käynti päädystä, vartiointiliikkeen ovesta, yläkertaan toiseen kerrokseen. Tämä manööveri johtuu siitä että vanha ”Lähivakuutuksen talo” puretaan pois ja tilalle pitäisi tuleman tornimökkejä. Muuttoa koitetaan tehdä parin viikon aikana pikkuhiljaa, kuitenkin niin että su 31.10 on muuttotalkoot joihin kaikki ovat erittäin tervetulleita.
Talkookahvit on tarkoitus juoda uudella toimistolla sunnuntaina 31.10 klo 15,samassa yhteydessä pidetään SYYSKOKOUS, jonne myös kaikki ovat tervetulleita. Mikäli kaikki on mennyt pieleen viimeisen vuoden aikana, on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioihin!

-VM-
0405501039
vmsoinoja@phnet.fi

Kiitokset Neste Jari-Pekka rallissa maalipään hoitoon osallistuneille.
-VM



Tarvaisen tarinoita 

Tarvaisen Joulutarinoita!                         Startti.                                                

 

Jouluaattona makoisan aterian jälkeen,

Pukin tuloa odotellen, tätä tässä naputtelen.

 

Pukki  hiipi auto talliin, valmistautuen lahjaralliin.

Lahjoja oli täynnä tontti, Niistä täyttyi Skodan kontti.

Muori mukaan,kaulassa Hans´si, alkoi siitä lumiteiden tanssi.

Vauhti kohta tosi huima, pukin ilme hyvin tuima.

Lahjat jaettu on vasta,  kun löytyy Skoda Orimattilasta.

 

Vuosi 2011 päättyy tuota pikaa, pöydässä voi olla silloin vielä sikaa.

 

Kisakausi kohta alkaa, kartturin kanssa yhtäjalkaa.

Kalustoa  lastaamaan , katsastukseen  vastaamaan.

Onko kalusto kunnossa, puhtaus omassa tunnossa.

Eka pätkä  kohtakoittaa, tekisi mieli torvea soittaa

Huimaa heti  vauhti tuo, hyvän nautinnon se suo.

Hyvä aika maalipäässä, vaikka tapahtuisi huonossa säässä.

Kun päästään  maaliin saakka,  putoaa harteilta iso taakka.

 

Tuossahan sitä runoilua hieman.Sitten muihin asioihin. Kalenteria katsellessa huomio kiinnittyi vähäiseen kisamäärään. Kisoja ehkä kohdalleni 12 kpl huomioiden rallit ja sprintit. Talvella Orimattila-ralli ja Hankiralli sekä muutama sprintti. Toivakan SM sekä Lopella ajettava kansallinen sprintti. Kesällä ehkä jokunen SM-kisa ja yksi EM- kisa, jos sellainen Lahdessa ajetaan. Ajan sen kyllä G-ikäkauden kalustolla. J1 -ikäkauden autoihin  tullee niin suuret vaatimukset turvallisuusvarusteisiin että en halua niitä hankkia, Ohjaupyörään laitettava vastaava irroitusjärjestelmä kuin F1-autoissa. Penkkeinä kelvannee vain ns. Mikki Hiiri, korvapenkit ym. Sammutusjärjestelmä oli asennettu jo 2011, joten sitä ei tarvisisi hankkia.

Kalustoa tuli taas hankittua turhanpäiten lisää. Täytynee yrittää hukata. Ajamaton ja juuri valmistunut Skoda Felicia, 1400 Trophy luokkaan. Autossa vielä KV-luokitukset, joten sillä pääsee vielä esim. Jyväskylään. Auto kaikilla herkuilla. Sitten tuli hankittua vielä yksi tehdasvalmisteinen Skoda Favorit , UFM-778.     En pysy laskuissa kuinka monta etuveto Skoda kilpuria meillä on ollut? Tällä hetkellä kotona on 7  kpl. Lisäksi niitä on käsien läpi myyy Kouvolaan 2, keski-suomeen 1, Lopelle 1,Orimattilaan 1, Turun suunnalle 1 ,   Nurmijärvelle 1 ja 2  kpl Kemiin. Näistä tehdas autoja ollut kaiken kaikkiaa 12 kpl.

Tutkailin ystäväni Ralf Petterssonin keräilemää Skoda-autojen kilpailuhistoriaa.

Skoda autoilla ajaneista löytyi yllättäviäkin nimiä. Kauppaneuvos Jalonen( Länsiauto oy), Spede ja Purtsi, RC-Euroopanmestari Jouko Kallio,TV-mies Risto Vanari, Jääkiekkovalmentaja Rauno Korpi, ym. Spede ja Purtsi ovat ajaneet autolla jolla itsekin ajoin sen jälkeen, 1975-. Skoda S 100, BZX-51, Auto edelleen meillä.

Kävimme marraskuussa Tšekissä hankinta ja lomamatkalla. Kyllä vaan on todettava että varaosat vanhempiin Škoda autoihin alkavat olla aina vain vaikeampia hankkia. Voi olla että aikoinaan omaan tarpeeseen varalle hankittuja osia , jotka joskus hätäpäissään tullut myytyä, ei tilalle onnistu enää hankkimaan?

Kävimme matkan aikana myös Mlada Boleslavissa, junalla Prahasta. Tehtaan museo oli remontissa ja kalustoa oli ripoteltu museon pienen tilan lisäksi muualle tehdasalueelle. Tarkoituksena oli käydä myös tehdaskäynnillä, mutta sopivaa ryhmää johon olisimme mahtuneet mukaan ei ollut saapuvilla. Näin tutustuimme museon lisäksi vain  Mlada Boleslavin kaupunkiin.

Kaupunki oli aivan viehättävä, asukkaita ehkä n,100.000, joista suurimmalle osalle leivän antaa paikallinen autotehdas. Henkilökuntaa tehtaalla töissä n. 30.000. Samalla näimme siellä Škodan uuden pikkuauton  Škoda Citigon. Se on tehty samalle pohjalevylle kuin VW UP. Sitä ei tehdä Boleslavissa, vaan Slovakiassa.  Tullee myyntiin  suomessa ehkä ensi syksynä. Nyt näyttää sivu loppuvan, joten palataan tarinoihin taas myöhemmin,

                                                                                                                                                        Matti J. Tarvainen




Hei kaikki lukijat ja samalla hyvää kesää. En tosin tiedä koska tämä julkaistaan mutta kirjoitus ajankohta on juhannusviikkoa. Tuli taas käytyä alku kuussa Tshekin tasavallassa. Siikalan Antin kanssa vietimme siellä aikaa 7-12.6. Kävimme heti maanantaina mm. Mlada Boleslav´ssa, Škoda museossa ja myymälässä. Tehdaskäynnillekin olisi päässyt, mutta aika ei antanut myöden, koska piti vielä ehtiä Kolin´in kaupunkiin ja siellä KK-Autocentrum nimiseen varaosaliikkeeseen. Sinne ehdimme juuri nipin napin. Henkilökunta joutui vuoksemme hieman ylitöihin, mutta ei se heitä pahemmin haitannut, koska asiakkaat olivat saapuneet kaukaa suomesta. Valitettavasti kaikkia haluamiamme osia emme saaneet, ylitöistä huolimatta.

Sitten riensimme jo kiivaasti majapaikkaamme Velke Mezirici´in joka sijaitsee suunnilleen Jihlavan ja Brno´n puolivälissä, hieman lähempänä Jihlavaa. Kaupungissa sijaitsee mainioita Tshekkiläisiä Agados perävaunuja valmistava tehdas. Olin vähän niin kuin Antin siivellä Agadoksen vieraana. Antti ja Trailerikeskus maahantuo ja edustaa suomessa Agados trailereita ja Brnossa oli samaan aikaan alaan liittyvät messut jossa myös Agadoksella oli oma osastonsa. Tutustuimme näihin messuihin heti tiistaina. Ennen messuja kävimme tutustumassa mm. Brnon moottorirataan joka sijaitsee aikamoisen vaaran laella. Sijainti paikka todella hieno, joskin liikenteellisesti vertaisin sitä Keimolan rataan. Teitä ja katuosuuksia jotka sinne johtivat olivat aika vaatimattomia, joten ruuhkat ovat varmasti kisojen aikana kovia.
Moottoriradalta lähtiessämme huomasimme eräässä moottoritien liittymässä sinne pyrkimässä olevan suomen kilpisen Pic Up auton jonka perässä oli suomen kilpiset kilpurit, 2000 Escort sekä Lancia Fulvia. Laskimmme auton ohitsemme ja Antti ajoi sitten auton rinnalle. Heilutin automme ikkunasta kuljettajalle ja hän heilutti takaisin. En kuitenkaan tuntenut häntä tummien aurinkolasien takaa. Ajoimme seuraavalle huoltoasemalle ja heilutin ikkunasta oikealle. Takanamme olevasta autosta annettiin vilkulla merkki että asia ymmärretty ja niin ajoimme OMV huoltamon pihaan. Auton kuljettajaksi paljastui virolaisen rallikuljettaja Villu Mättik´n poika Matt jonka tosin tunsin kyllä jo ennestään. Matt oli ystävänsä kanssa ollut Jari Latvalan ja Lauri Heikkilän huollossa Sardiniassa järjestetyssä EM-Historic kisassa. Samassa jonka IRC-kisan voitti Juho Hänninen. Erottuamme he jatkoivat Puolan kautta edelleen suomeen ja me menimme messuille.

Keskiviikkona kävimme tutustumassa Agadoksen tehtaaseen ja sen jälkeen etsimme nettiosoitteen perusteella Jiri Hricinan ”kauppaa”. Osoitteen mukaan paikka löytyi, vaan siellä ei ollut mitään myymälää. Ainoastaan kotitalo, joka löytyi sekin vahingossa paikallisen kylän olutbaarin asiakkaiden opastuksella. Mitä hienommat nettisivut, sen vähemmän tavara. Jiri oli kyllä laittanut minulle heti sähköpostia jonka luin kun olin suomessa. Hän pahoitteli kun emme tavanneet. Olen nimittäin ostanut häneltä mm. pakosarjoja. Laatu ollut todella hyvää.

Torstai aamuna lähdimme Prahaan ja tutustuimme Prahan nähtävyyksiin Antin kanssa. Perjantaina aamusta yritimme vielä etsiä 130:n runkolaakereita vanhasta tutusta varaosaliikkeestä läheltä Prahan linnaa. Huonolla menestyksellä, niitä ei taida löytää enää mistään? Ajoimme Prahan lentokentälle , palautimme vuokra-auton ja lensimme suomeen.

Tässähän tätä tarinaa taas toistaiseksi. Terv. Matti J. Tarvainen
 




Tarvaisen tarinoita 5/2010


kuvassa Antonio Sainz & Matti J. Tarvainen

Hei kaikki lukijat. Tuli käytyä Tshekin maalla huhtikuun loppupuolella EM-historic rallia seuraamassa. Itse asiassa turistimatka muuttui matkan varrella hieman, mutta se lisäsi mielenkiintoa. Kisa järjestettiin Tshekin Klatovy´ssa, joka sijaitsee n. 140 km Prahasta ja n. 40 km Pilzen´n kaupungista. Pilzen´hän viittaa suoraan ”pilsneriin” joka on sieltä alunperin kotoisin.

Kisaa oli ilmoittautunut alunperin 16 suomalaisparia, joista Pentti Veikkanen joutui heittämään pyyhken kehään Porschen moottorin kypsyttyä ennen lähtöä suomesta. Osanottajajoukko oli kyllä kansainvälinen, koska kaikkiaan osanottajia oli 13 eri maasta.Mukana mm. Antonio Sainz, joka on Carlos´n veli espanjasta. Reitti, jonka ajoimme läpi nuotituksien yhteydessä, oli erittäin vaativa. Itsehän lähdin sinne osin siksi, että ensi vuonna olin ajatellut lähteä sinne ajamaan. Pitää kyllä laittaa harkintaan, sen verran serpentiiniä ja huimia laskuja, nousujen lisäksi reitillä on. Kaikki tiet olivat kestopäällystettä.

Lähdimme Rafu Petterssonin kanssa maanantaina 12.4 seutulasta aamupäivällä ja perillä U Borsku´n kylässä olimme iltapäivällä. Auto vuokrattiin Ruzinen lentokentältä Prahasta ja sillä sitten suoraan Klatovy´yn ja kylään nimeltä U Borsku. Se sijaitsi n. 20 km Klatovy´sta lähemmäs saksan rajaa. Itse asiassa saksaan oli vain muutama kymmenen kilometriä. Ajoimme reitin lävitse tiistaina ja keskiviikkona. Torstaina olin lupautunut Pekkalan Pentille oppaaksi Pilzen´iin, koska hän tarvitsi Audiinsa asfalttirenkaita. Samalla olin ajatellut hankkia vähän osia Pilzen´ssä sijaitsevasta Rally Bazar& Speedpro liikkeestä. Niin lähdimme Pilzen´iin. Valitettavasti kaikkia ajattelemiani hankintoja ei täältäkään voitu tehdä. Listoilla on kyllä tavaraa, mutta haluttaessa ostaa niitä, on vastaus yleensä sama. Laittakaa tilaus niin alamme valmistaa niitä! Siinä sitten taas jäi 130 RS:n korisarjan hankinta myöhempään vaiheiseen. No jotain kuitenkin sain. Fabiaan kovempia alustan puslia sekä imusarjan vaakaimuille . Tämä sarja takamoottosiin malleihin joihin asennettu Felician tai Favorit´n kone.

Ollessani Pilzen´ssä soitti matkatoverini Rafu, kertoen matkaohjelman muutoksesta, tästä hän lupasi kertoa tarkemmin palatessani takaisin. Palattuani U Borskuun, kertoi Rafu ohjelman muutoksesta. Islannissa on alkanut tulivuoren purkaus ja tämän johdosta kilpailuun määrätty FIA:n tekninen tarkkailija ei pääse lentämään paikalle. Koska ystäväni Ralf Petersson on FIA Historic teknisen lajiryhmän jäsen soitti Tshekin paikallisen ASN:n johtaja Rafulle pyytäen tätä FIA:n tekniseksi tarkkailijaksi.

Näin sitten perjantai aamuna suunnistimme katsastupaikalle 6.30. Autojen katsastus sujui ilman isompia välikohtauksia. itse toimin FIA:n teknisen tarkkailijan ”avustajana” ja meillä oli aivan oma pöytä. Pidin huolta FIA passien numeraalisesta järjestyksestä kilpailunumeroiden mukaisesti. kilpailu alkoi iltapäivällä käsittäen 4 erikoiskoetta. Valitettavasti heti alussa joutui Markku Roos keskeyttämään Opel´n jakajan kannen rikkouduttua. Lauantai aamuna kisa jatkui. Kisassa oli kaikiaan 12 erikoiskoetta joista 8 ajettiin toisena päivänä. Myös Markku Roos pääsi jatkamaan kisaa Super rallisäännön perusteella. Valitettavasti matka keskeytyi jälleen heti alkuunsa. Suomalaisille tuli hyviä sijoituksia kisasta. Luokkavoittoja saavuttivat Sampo Tairamo, AutoUnion 1000 S, Juha Selänne, Opel Kadett 1000, Kimmo Haavikko, Escort 1600, Ole Ström, VW Golf Gti, Tuomo Liukkonen, Escort 1300 GT, jarno Kinnunen, Opel Manta B. Kakkossijoja tuli Hannu Ruohorinteelle, Opel Kadett GT/E. Samalla hän oli koko kisan toiseksi nopein. Myös Lauri Lajunen, Escort GT, sekä Lauri Heikkilä, Lancia Fulvia 1.6 HF sijoittuivat luokissaan toiseksi. Pentti Pekkala, ison Audin kanssa oli luokkansa neljäs. Keskeyttämään joutuivat Teuvo Hämäläinen, Alfa-Romeo Giulietta, Jari Hämäläinen, Opel Monza, sekä Jarmo Mustonen, BMW 2002 sekä valitettavasti Pekka Anttalainen Octavia Toring Sport. Pekan TS:n vetolaitteisiin tuli sen verran vikaa että matkaa ei voitu jatkaa, valitettavasti.

Matka kotiin oli monivaiheinen useamman lentokoneella tulleen kohdalla. Me pääsimme onneksi Jouni Papusen auton kyydissä Via baltikaa pitkin . Ensin 1700 km U Borsku´sta Pärnuun , siitä sitten Tallinnaan ja lautalla suomeen.

Terv. Matti J. Tarvainen



Rallicross-sarja kayntiin Hämeenlinnassa lauantaina 8.5.2010

Olin verestämässä vanhoja muistoja Ahvenistolla niiltä ajoilta, kun Matti Alamäki ja kumppanit ajoivat rallikrossia Euroopan huipulla yli 25 vuotta sitten. Nyt kyseessä oli vuoden ensimmäinen SM-kilpailu pilvipoutaisessa, tuulisessa ja koleassa kevätsäässä. Kilpailun järjestelystä vastasi Ahveniston Autourheilijat.

Rata oli pääosin sama kuin EM-aikaan. Silloinhan ei rataan kuulunut lisälenkkiä, joka nyt kaikkien on kierrettävä aina yhden kerran jokaisessa ajamassaan erässä. Näin ollen se mahdollistaa myös taktikoinnin. Toinen muutos soraa ja asfalttia sisältäneeseen rataan oli lähtöpaikan sijoittaminen eri paikkaan kuin missä maali sijaitsi. Matkaa lähtökiihdytykseen tuli noin 100 metriä lisää. Lähdön järjestely vaati nyt enemmän aikaa kun seuraavaa erää ei voitu ryhmittää starttiplatalle valmiiksi edellisen erän aikana. Aikaa kului aina pari minuuttia enemmän/erä. Miettikääpä paljonko tähän meni aikaa, kun autoja oli yhteensä noin 60 ja alkueriä jokaiselle luokalle kolme kertaa ja neljän auton erissä! Alkuerät alkoivat klo 10 ja finaaleihin päästiin vasta klo 16 alkaen. Muuten homma kyllä toimi, vaikka romuakin saatiin kerätä radalta pois melkein suunnilleen jokatoisessa erässä.

Varikolla kierrellessäni ei paljon uutta kalustoa näkynyt. Div 1:n viime vuoden mestari Atro Määttä oli mukana samalla WRC-Focuksella, sitten oli kolme Ford Fiestaa, joilla ajaneista Martti Simonen selvisi A-finaaliin saakka, Harri Arola ajoi samalla Mitsulla kuin viimeksikin.

Uutena miehenä ykkösdivarissa oli viime vuoden autokrossin mestari Janne Taskila Lancer evo 5:lla. Mielenkiintoisin auto oli viime vuonna ensi kertaa radallakin nähty Pakkala Motorsportin rakentama Honda Civic, jonka kehitystyössä Matti Alamäki on ollut vahvasti mukana ollen nytkin varikolla mekaanikon haalarit päällään. Kuskina oli Sami Pakkala. Auto on ihan eri maailmasta kuin millaisena Civic Type R on totuttu näkemään. Auton kuvia löytyy ralli.netistä ja Pakkala Motorsportin sivuilta. Moottori on käännetty auton pituussuuntaan, kylkeen on istutettu iso turbo. Sylinterin kansi, neliveto, pyörän ripustukset ym ym ovat Pakkalan konepajan tuotantoa ja koria ei juuri Civiciksi tunnista. Viime vuosi oli murheellinen: lukuisista yrityksistä huolimatta autolla päästiin kilpailemaan vasta loppuvuonna, kun aina joku paikka ratkesi. Nyt laite toimi ja kulki todella kovaa. Sami Pakkala kun saa vielä vähän kokemusta, niin tulosta on odotettavissa. Toinen vastaavanlainen auto on valmisteilla (Matti Alamäelle?).

Toinen uutuus oli joensuulaisen Toomas Heikkisen Saab 9-3, mikä on aikaisemmin ollut Per Eklundin osaavissa käsissä. Nyt tuloksena komea voitto A-finaalissa. Se ratkesi ennen aikojaan kun Taskila Mitsulla ja Pakkala Hondalla tunkivat rinnakkain starttisuoralta soraosuudelle löytäen itsensä lopulta rengaskasasta. Taskila hetken miettimisen jälkeen pääsi jatkamaan finaalin hännillä, mutta Pakkalan matka päättyi valitettavasti siihen. Jatkossa on mielenkiintoista nähdä, miten Hondalla pärjää. Kovaonnisin oli Atro Määttä, jota piinasivat tekniikkamurheet lähes koko päivän.

SRC-luokassa ei varsinaista uutta nähty, kalusto oli pääsiassa luotettavaksi todettua Volvo- ja BMW-kalustoa. Olipa mukana yksi Volvo 940, tosin tänä vuonna ilman taksi-kilpeä. SRC:n voittaja oli Jari Kokko Volvo S 40:lla.

Autokrossissa valtamerkki on Toyota MR 2, joka sopii lajiin hyvin: painonjakauma on ihanteellinen, voimaa on riittävästi ja kooltaan sopivan ketterä kulkupeli. Taskila oli mainitulla autolla viimevuoden mestari. Krossissa oli myös kaksi VW 1500 S:n koriin rakennettua laitetta, joita tosin potki eteenpäin ihan toinen mylly kuin alkuperäinen boxeri. Kukkolan käsissä kulku oli mahtavaa. Hurja laite oli Heilolan miehen Mikko Heikkilän NSU 110, jonka peräpäässä möyrysi Lancian 1600 kone (tuplanokat, kaksi sivuimuweberiä) pituussuuntaan asennettuna. Mahtoi olla eriskummallinen ajettava kun koneisto oli kokonaan taka-akselin peräpuolella ja alkuperäiseen verrattuna vielä 90 astetta käännettynä. Auto kulki kyllä hyvin niin kauan kun laite pysyi radalla. Heikkilä voitti D-finaalin ja olisi C:stäkin päässyt todennäköisesti B:hen, ellei nasu olisi soralla karannut radalta ulos.

Autokrossin voittoon MR 2:lla ajoi viime vuonnakin reippaita otteita näyttänyt nuori Jussi-Petteri Leppihalme, tosin Taskilalle hän ei silloin pärjännyt. Nyt muilla ei ollut juuri mitään jakoa ehkä Kukkolaa ja kovakulkuista volkkariaan lukuun ottamatta. Valkealan Toni Vainikka oli tämän luokan epäonnen soturi, joka paremmalla tuurilla olisi sekoittanut kummasti kärkipään järjestystä.

Tulokset ja pisteet löytyvät MUT-palvelun sivuilta ja KITI-kisapalvelusta. Seuraavan kerran kisataan Hyvinkäällä 29.5.2010.

Krossiterveisin
Martti



Puheenkuljettimen jutusteluja



Tervehdys lajitoverit!

Uusi vuosi ja –kymmen ovat jälleen pyörähtäneet kalentereihin, tällä kertaa todella talventuntuisissa merkeissä.

Tulipa taas kerran uuden puheenhoitajan valinnan aika Liskin Markon siirryttyä evp-kaartiin. Vapaaehtoisia ei tälläkään kertaa ilmoittautunut, joten meikäläinen istutettiin vaihteeksi piinapenkkiin. Syytä mie en tiijä, pahhaa ko en oo kenellekkää tehnt. Kolmattakymmentä vuotta on tullut autourheilun parissa jo puuhailtua ja harrastettua niin kilpailijana, ek-päällikkönä, hallituksen jäsenenä kuin rallin järjestelypuolellakin ja lähes kaikkea siltä väliltä, niin koitetaan nyt sitten hoitaa tämäkin homma pois kuleksimasta. Hallitus uudistui muutenkin jonkin verran, uskoisin että eiköhän tästä tälläkin kertaa selvitä. Selvää on että pj yksin ei koko myllyä pyöritä, vaan kaikkien panosta tarvitaan, etenkin pätkien ja seurakisojen hoitoon toivoisin löytyvän aina ja edelleen uutta verta ja innokkuutta.

Talviralleja on ajettu jo muutamia ja seuran kuskeja on esiintynyt lähtöluetteloissa ihan kiitettävästi. Toivottavasti menestyskin jatkuu viimevuotiseen malliin, jolloin esim. yleiskisavoittajia löytyi jokaiselta sarjatasolta. Seurakilpailuja on tarkoitus järjestää talven aikana, mutta ei ole oikein löytynyt sopivaa tietä siihen tarkoitukseen. Vaikka on pitänyt wanhan ajan talvea jo toista kuukautta, ei ole ollut yhtään suojakeliä ja tiet tuppaavat menemään huonoon kuntoon. Ihmeellinen ongelma tällä kertaa. Mikäli jollain on sopiva tienpätkä tiedossa, ilmoitelkaa niin saadaan hommaa eteenpäin.

Tänä talvena ei ek-hoitoja ole ruuhkaksi asti, mutta 27.2 Valkealan UA:talvirallissa osallistumme ek:n hoitoon, joten vapaaehtoisia kaivataan taas sankoin joukoin. Kesäkelillä pätkiä on sitten taas tasaisin väliajoin edessä, kalenterista voi ruksata ainakin OK -Auto -Rallin, Lahti Historicin ja Neste Jari-Pekka rallit, palaillaan niihin sitten kesemmällä.

2011 vuosimallin Orimattila-rallin alkujärjestelyt alkavat pikkuhiljaa olla käsillä kilpailuanomuksien ja järjestelytoimikuntien osalta. Jos sinulla on toivomuksia/ ehdotuksia tai tunnet polttavaa tarvetta asettaa itsesi likoon, ota(than) rohkeasti yhteyttä vaikka hallituksen jäsenten kautta niin takuulla pääset mukaan joukkoon.

Menestystä alkaneelle kaudelle toivoo;
V-Soinoja
0405501039,
vmsoinoja (at) phnet.fi



Tarvaisen tarinoita 2/2010



On Joulupäivä 2009 kun tätä kirjoittelen. Itse asiassa sain inspiraation kun lueskelin aamupäivällä Vauhdin Maailmaa. Aikaisemmin en siihen ollut ehtinyt tarkemmin tutustua. Lehdessä oli mm. Historic autojen testi, josta Jari Kohonen oli tehnyt koosteen. Tarinassa kiinnittyi huomio mainintaan että Historic-kilpailut suomessa alkoivat 1993 Porvoosta. Se on vain puoli totuutta, koska mm. itse olin silloin ajanut Historic-kisoja jo kahtena vuonna Jyväskylässä, alkaen v. 1991. Nämä olivat tosin kansainvälisiä kisoja mutta mukana oli luonnollisesti myös suomalaisia kuljettajia. Porvoon kisa oli ensimmäinen pelkkä kansallinen Historic-kisa, mutta ei kuitenkaan ensimmäinen suomessa. Itse olin mukana Porvoossa myös, ja aivan alkupään numerolla.

Historic-kisoja olen ajanut valikoiden vuodesta 1991 tauotta vuoteen 2009 ja perinne jatkuu. Samassa lehdessä kerrottiin myös Caroll Shelby´stä joka aikoinaan valmisti AC Cobra kilpureita. AC Cobran teknisistä tiedoista osui silmiini seikka josta Skodia on usein moitittu. AC Cobrassa kuten myös Corvette Sting Ray´ssa oli poikittaiset lehtijouset takana. AC Cob-rassa jopa edessä, kuten aikoinaan ”piikkinokka” Skodassa ja Skoda 440:ssä. Tämä jousitusratkaisu oli kuulemma avain sen aikaisiin hyviin ajo-ominaisuuksiin. Vastaavilla ominaisuuksilla varustetulla autolla ajoi mm. Esko Keinänen Monte-Carlo Rallissa aikoinaan Skodan maailman kartalle. Tosin tämän ajanjakson jälkeen alustaratkaisut ovat muuttuneet, en tosin tiedä vaikka Corvette käyttäisi vieläkin lehtijousta jousitukseen. En tosin usko siihen.

Kilpailukausi 2010 alkaa olla ovella. Fabiasta rikkoontunut voimansiirto( laatikko) on vielä Tshekissä. Tilasin laatikon jo marraskuun puolivälissä ja se piti saapua viikolla 51. Valitettavasti se ehtinyt ajateltuun kuljetukseen. Tähän mennessä vaihtoehtoista kuljetusjärjestelyä ei ole vielä keksitty. Varmasti se löytyy pyhien jälkeen. Fabiaan on tulossa Hewland´in suorakytkentärasia, täydellinen ja uusiin kuoriin. Hintakin on sen mukainen. Verollinen hinta kuljetuksineen kivunnee lähelle 5500
euroa. Hewland´in aski oli edullisempi kuin toinen mahdollinen ”Sadev”. Sadev´n vastaava olisi maksanut yli 10.000 eceä.
Kilpailukalenteria katsoessani ei laatikolla sinänsä ole hoppua.

Kisakausi lähtee alkuun omalta kohdaltani vasta helmikuussa. Ensimmäiseksi kisaksi ajateltu Hirvensalmen Sprint-kisakin on kuulemma peruttu. Aloitus siirtynee siten Kaakkois-Sprint´iin, Luumäelle. Siellä tosin tarvitaan jo Fabiaa. Hirvensalmella olisi voinut ajaa Favorit´lla. Luumäen rata on soveliaampi parempikulkuiselle autolle. Seuraavasta kisasta en ole päässyt itseni kanssa vielä yhteisymmärrykseen. Mieleni tekisi lähteä Liminkaan ”Revonlahti-ralliin”. Toisaalta taas houkutuksena olisi Historic-Hankiralli. Itse olin ensimmäisen kerran Hankirallissa vuonna 1969, silloin Skoda Octavia TS:llä ja numerolla 153. Tämän numeron muovikilpi on vielä tallessa. Sellainen annettiin kaikille kilpailijoille muistoksi 15:sta järjestetystä Hankirallista. Numeroon liittyy vielä ”Gold Dollar” tupakkamainos Jos lähden sinne, uskoisin olevani kilpailijoista ainoa joka on kilpaillut Hankirallissa jo -60 luvulla. Talvikausi jäänee 5 kilpailun varaan. Keväällä sitten jatketaan. Tässähän tätä tarinaa taas vähän.

Hyvää talvikautta lukijoille.
Matti J. Tarvainen



TAPAHTUMARIKAS HUNGARORING – SUOMALAISILLEKIN MENESTYSTÄ

Terveisiä kaikille Unkarista! Päätimme jo viime vuonna Silverstonessa, että formula-matkailua jatketaan. Talvella päätös tarkentui: lähdetään Hungaroringille ja ryhdyimme heti varaamaan lippuja radalle sekä lentovuoroille. Paavo löysi Opettaja-lehdestä majoitusilmoituksen, jossa tarjottiin kisaviikonlopun ajaksi asuntoa ”vuokralle” keskellä Budapestia. Iskimmekin heti kiinni tarjoukseen ja saimme kerrassaan erinomaisen majapaikan.

Matkalle lähdimme torstaina 23. elokuuta aamulla Finnairin/Malevin lennolla Budapestiin. Paikalliselta lentokentältä Budapestiin on matkaa hieman yli 20 km, mikä hoitui taksilla kohtuuhintaan (25 €). Unkarin rahayksikkö on forintti (HUF), jonka kurssi on hiukan erikoinen, yhdellä €:lla saa noin 267 HUF. Eipä kukkarossa olekaan ollut 10 000 suuruisia seteleitä!. Radalla tosin sovellettiin hieman eri kurssia. Siellä voi maksaa myös euroilla, mutta yksi euro vastasi vain 230 forinttia.

Taksikyyti oli formulamatkaajille sopivaa: jo hieman harmaatukkainen kuljettaja pani parastaan kuultuaan matkamme tarkoituksen, lentoasemalta Budapestin keskustaan taitettiin matka n. 20 km oletettavasti ennätysajassa kaistalta toiselle pujotellen. Olisi Veskun pitänyt olla myös kyydissä! Majapaikan suhteen sattui pikku kömmähdys. Saimme asunnon avaimet postilähetyksenä suomalaisilta omistajilta ja samalla osoitetiedoksi Nemet utca 8. Kun ryhdyimme pyrkimään avaimilla sisään, ulko-ovi ei auennutkaan! Yritimme selvitellä tilannetta paikallisilta englantia taitamattomilta asukkailta, jotka eivät oikein ymmärtäneet, mistä on kysymys. Soitto Suomeen omistajille selvitti tilanteen: talon numero onkin 9-11, asunnon numero on 8, sijainti 50 m eteenpäin ja kadun toisella puolella. Nyt avaimet sopivat lukkoihin. Asunto oli kerrassaan upea ja erinomaisesti saneerattu 2 reilua huonetta, hyvin varustetut keittiö, kylpyhuone ja wc, riittävästi kalustettu, kaapeli-tv ym. Hinnaksi torstaista maanantaihin oli sovittu 440 €, eli yhdeltä matkalaiselta vain 110 € neljältä yöltä!

Hyviä ruokapaikkoja löytyi alle km:n etäisyydeltä useita. Haimme majoittumisen jälkeen ”rautaisannoksen” ruokaa ja juomaa asuntoomme ja lähdimme selvittämään kulkuyhteyksiä Hungaroringin radalle.
Ensin kävellen ”siniselle metrolle” noin kilometri, jolta seitsemän pysäkin väliä suunnilleen pohjoiseen. Sieltä ihan tavallisella paikallisen liikennelaitoksen vuorobussilla noin 20 km rata-alueelle, seisomapaikoilla tietysti. Päätepysäkiltä loppumatka – noin kolme km – menisi kävellen.

Formula 1-kilpailuissa ajetaan ainakin Euroopassa useampia luokkia: Porsche Mobil Super Cup, Formula BMW, GP 2, Formula Master ja pääkilpailu. Perjantain ohjelmassa oli vapaat harjoitukset kaikille luokille sekä lisäluokkien aika-ajot. Katsottavaa riittäisi aamuyhdeksästä iltaseitsemään. Lähdimme kävelemään bussin päätepysäkiltä rata-alueelle – siis
noin kolme kilometriä koko matka ylämäkeä runsaan 30 asteen helteessä eli kuntoilua saisi päivittäin ihan samaan hintaan! Tosin taksillakin olisi päässyt.

Istumapaikkamme olivat katsomossa Silver 7, joka on pääsuoran alussa viimeisten starttiruutujen kohdalla. Korkeuseroista johtuen yhtenäistä pitkää näkemäaluetta täältä eikä juuri muualtakaan tällä radalla ole. Radan pituus on 4381 m. F 1-kilpailussa ajetaan 70 kierrosta eli runsaat 306 km. Mutkia on 14 ja niiden kaartosäteet vaihtelevat 20–400 m. Pisin suora on lähtösuora, mittaa vajaat 800 m. Pitlanen pituus on 303 m. Nopeutta pääsuoran jarrutukseen tultaessa on 290-300 km/h. Seuraavaan kaarteeseen noin 100 metrin matkalla jarrutetaan nopeudeksi 120 km/ h. Hitaimmat mutkat ajetaan 80-90 km/h. Nopeimman kierroksen on ajanut Michael Schumacher Ferrarilla vuonna 2004, aika 1:19.071. Siitä voi jokainen laskea keskinopeuden.

Lähdimme radalta takaisin Budapestiin perjantaina jo klo 17 maissa. Kaiken kaikkiaan matkaan kului yli kaksi tuntia. Illalla lähdimme kaupungille syömään. Ihmettelimme sitä, että arvokkaan näköisen vanhan hotelli Boscolon eteen jalkakäytävälle oli kokoontunut arviolta runsaat 100 henkilöä mukanaan useita Ferrarin ja eri maiden kansallisuuslippuja – Suomen lippujakin mukana. Kysyimme paikalla olleilta, mitä täällä on tapahtumassa ja kuulimme, että Ferrarin väki asuu tässä hotellissa ja että Kimin pitäisi tulla ihan kohta hotellille. Menimme sisään hotellin aulaan ja Lobby Bariin, tilasimme (tosi kalliit) oluet sekä jäimme seuraamaan tilannetta kamerat valmiina. Odottelimme reilun puoli tuntia, sitten kyllästyimme ja lähdimme syömään läheiseen ravintolaan. Lähes kahden tunnin kuluttua kävelimme takaisin majapaikkaamme saman hotellin ohi. Fani-lauma odotteli edelleen hotellin edessä idolejaan kynät ja lehtiöt valmiina nimmareita varten – osa varmaan oli paikalla yli yön.

Lauantaina ohjelmassa olivat Formula BMW, Formula Master ja GP 2 kilpailut, Porschet ajoivat aika-ajot ja pääluokka F-1 kolmannet vapaat harjoitukset sekä aika-ajot kolmivaiheisena Q1-Q2-Q3. Matkasimme radalle samalla tavalla kuin edellisenä päivänä. Ryysis bussiin oli valtava mennen tullen. Vaikka bussi oli ääriään myöten täynnä, ketään ei olisi saanut tungettua sisään edes kenkälusikan avulla, kuljettaja sanoi matkustajille, että ”five minutes” tarkoittaen sitä, että bussi lähtee aikataulun mukaan. Olimme kuin sillit suolassa yli 40 asteen helteessä täpötäydessä bussissa odotellen aikataulun mukaista lähtöaikaa. Pystyssä pysyi erittäin hyvin pitämättä mistään kiinni. Lauantain päähuomion vei toisessa osiossa sattunut Felipe Massan traaginen onnettomuus. Näimme vastapäätä olleelta screeniltä, että ilmassa lensi jokin irtonainen osa, joka tuli suoraan Massan päähän. Kädet putosivat alas ja pää retkahti, kuljettajasta oli tullut matkustaja. Auto meni itsekseen vauhdilla hidastusalueen poikki yhden mutkan oikaisten keula edellä suoraan ja syvälle rengaskasaan. Runsaan 10 minuutin kuluttua ambulanssi toi Massan vastapäätä katsomoamme olevaan ratasairaalaan. Siellä potilas saatettiin kuljetuskuntoon ja helikopterikyydillä Budapestiin jatkohoitoon. Ferrarin tallipäällikkö, pari muuta sekä myös Rubens Barrichello tulivat juosten varikolta ensiapupisteeseen selvittämään tilannetta. Helikopterin lähdettyä Barrichello näytti varikolle palatessaan käsimerkein, että Massa oli ainakin elossa.
Aika-ajosijoitukset vaihtelivat kaikilla jatkuvasti tosi tiuhaan tahtiin, varmuutta siitä, että aika riittää seuraavaan osioon, ei ole kuin vasta ihan viime metreillä. Paalulle siis lopulta Fernando Alonso Renaultilla ja
Red Bullit tosi vahvoja. Kimi sekä Heikki pääsivät ihan hyvissä ruuduissa sunnuntain kisaan.

Nopeudesta ei tv::ssä saa minkäänlaista käsitystä. Katselimme lauantaina hetken aikaa tuloa pääsuoran
jälkeiseen jarrutukseen nopeudella 300 km/h – jarrutus alkaa 100 m taululta ja kaarre ajetaan nopeudella
120 km/h – siis sadalla metrillä 200 km nopeudesta pois, miettikääpä mikä on reaktioaika ja kuinka pitkälle auto sinä aikana kulkee!

Kaikkien katsojien mielessä oli varmaan koko ajan sanaton kysymys Massan kohtalosta, josta mekin
saimme eri lähteistä illan kuluessa ristiriitaisia tietoja. Televisiosta näimme ja Valon Jimiltä saimme tekstiviestin, että lentävä esine oli ollut Barrichellon Brawn-Mercedeksen takajousi, joka osui Massan kypärään. Onneksi kypärään eikä visiiriin – näin ollen kuski säilyi hengissä. Jos jousi olisi osunut visiiriin, seurauksena olisi ollut todennäköisesti Ayrton Sennan kohtalo.

Sunnuntaina aamulla kävelimme metroasemalle mennessämme Ferrarin hotellin ohi. Fanilauma oli paikalla edelleen. Lisäksi hotellin edessä seisoi odottamassa iso musta ja kiiltävä Maserati. Myöhemmin kuulimme, että auto odotti Kimiä. Samanlaisia helikopteriruuhkia kuin Silverstonessa, jossa laskin rata alueella yli 60 kopteria, ei täällä ollut. Koptereita oli rata-alueella tv-kuvaustehtävissä, ensiavussa ja pari lennätti yleisöä, siinä kaikki. Liikenne kaupungista radalle tapahtui autoilla tai junalla.

Tällä kertaa mekin päätimme turvautua junakyytiin. Ihme ja kumma, saimme junasta jopa istumapaikat.
Olimme kuitenkin tosi varhain liikkeellä. Kävelymatka tilapäiseltä rauta-tieasemalta radalle paahtavassa auringossa pääosin sorapintaista tietä vielä jyrkempää ylämäkeä kuin aikaisemmin suunnilleen sama matka. Tulipahan päivän kuntoiluannos taas nautittua!
Itse kilpailusta ei enää tässä kannata paljon kirjoitella. Hamiltonin voitto oli yllätys, Webberiltä ja Red Bull Racingilta menestystä – nyt kolmas sija osattiin odottaakin. Kimin toinen sija yllätti positiivisesti, ohitus varikkosuoralla oli kova juttu. Heikki oli hienoinen pettymys. Kisan jälkeen ääriään myöten täynnä olevassa junassa takaisin Budapestiin ja suihkun jälkeen hyvin ansaitulle illalliselle.

Maanantaipäivän käytimme pääosin tutustumiseen kaupunkiin. Sehän muodostuu kahdesta entisestä kaupungista: Buda ja Pest. Kaupungissa on erittäin paljon historiallista nähtävää. Tästä kertominen veisi koko lehden tilan. Voin suositella tutustumista paikan päällä! Montaa kokemusta rikkaampana sanoimme iltapäivällä Budapestille näkemiin ja lähdimme samalla taksilla (sovimme paluukyydistä jo tullessa) kuin tulomatkallakin ja yhtä vauhdikkaasti lentoasemalle. Malevin koneella matkasimme Helsinki-Vantaalle.

Kaiken kaikkiaan omatoimimatkailumme
onnistui yli odotusten ja eurojakin säästyi ihan mukavasti – mutta niitä sai kyllä kulumaan rata-alueen palveluihin ihan sujuvasti! Ensi vuonna lähdemme todennäköisesti Hockenheimringille.

Formula 1-kuulumisiin!
Martti



TARVAISEN TARINAT 13.7.2009

Hei kaikki lukijat. Kirjoittelen tätä nyt heinäkuun puolivälissä. Mitään kisoja Lahden Historic EM:n jälkeen ei ole tullut ajettua. Lahden kisa tyhjensi sekä takin että Pajazzon. Kisaa varten tehtiin tehtiin viikkotolkulla valmisteluja ja kaikki piti olla ehdottomasti viimeisen päälle kunnossa. Ensimmäisenä päivänä jäi leikki kesken jo ensimmäiselle pätkälle lämpötilan moottorissa ollessa tapissa. Kone leikkasi kiinni ja vaurioitui siten, että samana päivänä ja seuraavana yönä jouduin rakentamaan käytännössä uuden koneen vanhoihin kuoriin. Lauantai aamuna vielä klo 5 viimeiset tarkastukset ja sitten ajamalla Lahteen.

Super rallisäännön perusteella pääsi vielä mukaan, tosin runsain sakko minuutein. Auto toimi hienosti Lahteen sekä seuraavan siirtymän. Ensimmäisen pätkän loppupuolella alkoi lämpö jälleen nousta. Piti heittää välillä vaihde vapaalle ja rullata, jotta ei oltaisi jääty pätkälle. Silti luokan kolmanneksi paras aika. Valitettavasti pyyhe piti heittää kehään kuitenkin seuraavalla siirtymällä ja leikki loppui siihen.Vika on tätä kirjoitettaessa vielä paikallistamatta. Kallistuisin haljenneen kannen suuntaan. Auto toimii kuin kello noin 40-50 km, sen jälkeen alkaa vesi olla vähissä. Ei mene öljyn sekaan, ei tule paisuntasäiliön ylivuotoputkesta eikä savuta pakoputkesta valkoista ? Värjäsin vedenkin karamellivärillä jäähdytysjärjestelmästä jotta paljastuisi mahdolliset vuodot ulospäin. Mitään ei ole vaan näkynyt joten koneen purku ja kannen koeponnistus lienee edessä. Ajatuksena kun on vielä ajaa ainakin yksi tai kaksi Historic kisaa tänä vuonna.

Tänään kun tätä kirjoitan piti jättää hyvästit perheen viimeiselle kotieläimelle, kissalle. Lauantai aamupäivällä kun olin lähdössä katsomaan SM-OK-Rallia kuulin terassilta kovaa kolinaa. Menin katsomaan mutta en löytänyt mitään kolinan aiheuttajaa. Pakkasin tavaroita mukaan ja lähdin viemään niitä autolle. Astuessani ovesta ulos tuli vastaani kaksi koiraa haukkuen. Ajokoira ja toinen ehkä joku noutaja tai sitten sinne viittaava sekarotuinen. Arvasin kolinan syyn, koska kissamme yleensä paistatteli päivää terassilla, olivat koirat luultavasti yllättäneet kissan joka oli lähtenyt karkuun. Tullessani OK-rallista ei kissaa näkynyt missään. Huutelin ja haeskelin, tuloksetta. Sunnuntaina se saapui kotiin huonossa kunnossa. Heti maanantaina eläinlääkäriin. Kissa oli vaurioittanut mm. keuhkonsa ja mahdollisesti myös muita sisäisiä vammoja sillä oli. Kissan iän huomioiden, 18 vuotta, leikkauksia ja nukutuksia ei enää kannattanut harkita. Päätimme emännän kanssa kyynelehtien että kissan ei saa antaa kärsiä enempää. Eläinlääkäri antoi sille rauhoittavan piikin ja siten lopullisen nukutuspiikin. Hautasimme kissan sen viime vuonna kuolleen veljen viereen. Harva uskoo kuinka ihminen voi kiintyä eläimeenkin. Lähes 20-vuotta yhteistä taivalta ja nyt irrallaan olleiden koirien vuoksi vammautunut eläin piti lopettaa. Siitä jää kyllä kaipuu pitkäksi aikaa. Uusia kissoja emme enää harkitse. Jos ne elävät yhtä vanhoiksi kuin edelliset olisin silloin jo yli 80-vuotta vanha. Voihan se olla että silloin niitä kyllä vasta tarvittaisiin, jos vielä itse olisi hengissä. Lopputulos on että alkukesä on ollut täynnä surua ja murhetta.

Kilpailukausi on tarkoitus jatkua SM-rallien kohdalta Keravalla järjestettävässä SM-rallissa elo-syyskuun vaihteessa. Siitä sitten kisoja vielä 3-5 syksyn aikana käsittäen ralli-, ja sprint- kisoja. Tuossa kevään aikana oli meillä myynnissä Skoda Felicia Kit Car (Mini Kit). Teemu Horkama osti auton ja osallistuu sillä Neste Ralliin yhdessä Salatut elämät/ Sami Sarjulan kanssa. Itselläni tarkoitus mennä Mökkiperän erikoiskokeelle heitä kannustamaan. Aika näyttää miten käy kisoissa.

Tässähän tätä tarinaa taas vähän. Hyvää loppukesää ja syksyä kun en tiedä koska tämä tulee "painosta ulos".

Terv. Matti J. Tarvainen