Etusivulle

---

ROSSON PYÖREÄSTÄ PÖYDÄSTÄ JUKOLAN VIESTIIN

eli tarinaa siitä miten kaikki oikeastaan on tapahtunut

Kavereitahan me oltiin me kaikki muut (Antti, Juha, Juha, Jukka, Mika Ossi) ja Jaakko. Kielimiehiä emme olleet. Englannin opettajamme Anneli Husar piti meistä niin paljon, että halusi meidän kertaavan koko lukion toisen luokan – näin myös sitten kävi.

Yhteisiä harrastuksiakin meillä oli. Kukin liikkui tahoillaan ja tavoillaan lajeina mm ne perinteiset jalkapallo, jääkiekko sekä vähemmän perinteiset haulikkoammunta ja moukarinheitto. Saunailtoja pidettiin ja paikalliseen ravintolaelämään tutustuttiin, mitäs me lukiopojat, joista ei pitänyt koskaan tulla ylioppilaita saatika sitten mitään muutakaan.

Vaalilupaus

Kevättalvella 1984 lähestyivät seuraavan syksyn kunnallisvaalit. Juha R.ää oli pyydetty Keskustapuolueen ehdokkaaksi Hollolan valtuustoon. Kenenkäs muun kanssa siitä piti keskustella kuin Antin, Juhan, Jukan, Mikan ja Ossin sekä tietenkin Jaakon. Rosson pyöreässä pöydässä (Aleksi 1, toinen kerron) Juha R antoi kaksi vaalilupausta. "Jos minusta tulee valtuutettu, kerran saunotaan tällä porukalla Hollolan kunnanviraston saunaosastolla" ja sitten toisen joka sekin tuli lunastettua aikanaan.

Kunnallisvaalit tuli ja meni. Juntista tuli kunnanvaltuutettu. Tuli lupausten lunastamisen aika.

Keski-Hollolan Suunnistajien ristiäiset

Hollolalaisille järjestöille kunnanviraston saunaosasto oli tuolloin kerran vuodessa maksuton tila. Tähän piti tietenkin tähdätä, jos mahdollista. Varaukset piti hoitaa kunnanjohtaja Seppo Jokipellon tai hänen sihteerinsä kautta. Nuorena noviisina valtuutettuna kavereilleen lupaamansa saunavuoron yritti järjestää. Kunnanjohtaja vastasi myöntävästi – vielä senkin jälkeen kun sai tietoonsa totuuden siitä, mistä oli kysymys – vaalilupauksen lunastamisesta.

Tuli ongelma. Mitään luontevaa ja toimivaa yhdistyksen nimeä ei ollut käytettävissä pitkänkään miettimisen jälkeen. Viimein kunnanjohtaja Jokipelto kirjoitti varauskirjaan Keski-Hollolan Suunnistajat. Asia tuli näin ollen järjestykseen. KHS mainittiin ensimmäisen kerran jossakin virallisessa – saunavuorojen ajanvarauskirjassa.

Mestaruuskilpailut

Lukioajan jälkeen armeijaan ja opiskelemaan kukin tahoilleen… Kuopioon, Turkuun, Tampereelle, Hämeenlinnaan ja Lahteenkin. Yhteyksiä kuitenkin pidettiin ja tietenkin saunottiin. Niin kuin tunnettua saunanlauteilla on ratkottu tässä tasavallassa isompiakin asioita.

Suunnistuksen kanssa meillä itse kullakin oli ollut juuri sen verran tekemistä kuin pakollista kouluaikana ja armeijassa oli. Ossilla välähti ajatus siitä, että kun kerran oli suunnistusseura olemassa, niin miksei sitten ihan oikeasti voitaisi porukan tapaamisen otsikko olla suunnistuskilpailut. Ensimmäiset mestaruuskilpailut järjestettiin Ossin toimiessa ratamestarina Tuohijärvellä 1992.

Tuolloin sovittiin, että ao kisan voittaja toimii seuraavien kisojen järjestäjänä ja ratamestarina. Meni vuosi meni toinen – tavattiinhan me, mutta kisakutsua ei kuulunut osittain ihan pätevistäkin syistä. Kisoihin tuli olympiadin mittainen tauko, karttojen kanssa oltiin liikkeellä seuraavan kerran 1996. Tämän jälkeen ketju on jatkunut katkeamattomana.

Kohti AsikkalaJukolaa 2002

Suunnistuksessa yksi merkittävimpiä vuosittaisia tapahtumia on seitsenosuuksinen Jukolan Viesti. Aiemmin yksinomaan seurojen välinen viestisuunnistuskilpailu nykyisin myös työpaikka ja muut kuntoilujoukkueet pääsevät mukaan. Asiasta keskusteltiin kuin ohi mennen joitakin kertoja, mutta kyse oli enemmän tai vähemmän huulen heitosta. Mekö muka ja ne osuuspituudetkin ovat niin pitkät…

Vuoden 2001 mestaruuskilpailujen jälkeen – saunottiin. Keskustelu kääntyi Jukolan viestiin. Todettiin mm. että meitä on seitsemän eli yhtä monta kuin on osuuksia. Kova juttuhan se olisi mutta jos jne.

Saunanlauteilla sovittiin, että jos (HUOM JOS) Juntti hoitaa ilmoittautumisen määräaikaan mennessä niin mennäänhän me, kun tapahtumapaikka on niin lähelläkin kuin Vesivehmaan lentokentällä Asikkalassa. Ilmoittautumisajan ensimmäinen viimeinen päivä oli helmikuun loppu. Juntti hoiti ilmoittautumisen – perettäminen yhteisesti sovitusta oli siis ainakin jonkin verran vaikeampaa.

Jo tässä vaiheessa sovittiin asia, jota hoettiin myöhemmin useita kertoja. Meillä ei voi olla muita tavoitteita kuin löytää kaikki rastit oikeassa järjestyksessä ja se että joka mies tulee ehjänä pois metsästä. Näissä molemmissa oli ja on jatkossakin ihan riittävästi tavoitteita. Sen on Jukolan yö opettanut kun on seurannut niin huippujoukkueita kuin meidänkin tasottumuudellamme ja sijoituksillamme liikkuvia. Henkilökohtaisia tavoitteita meistä osalla oli myös ajan suhteen, mutta päällimmäisenä kuitenkin ja vain yhteinen tavoitteemme.

AsikkalaJukola2002

Numerolla 1064 Keski-Hollolan Suunnistajat 1 luki lähtölistassa. Maistui aika komealta. Valmistautuminen tapahtumaan, vaikka se tiedossa olikin ja jokseenkin varman päälle starttaamassa oltiin melkoisen vaatimatonta. Muutaman kerran rasteilla käytiin, kuka ehti. Kuntopuolikin oli mitä oli. Kuvaavaa on eräs sähköpostiviesti kolme päivää ennen H-hetkeä. "Jätkät hei, menkää suunnistusliiton nettisivuille, siellä on tosi hyvin kootusti kaikki karttamerkit.

Maaliin kuitenkin päästiin sijaluvulla 1064. Sijoituksella ei ollut suurtakaan merkitystä. SE OLI  JA ON KOVA JUTTU.

Karonkkakin pidettiin ja tietenkin saunottiin. Helsingin Suunnistajien Iltarasteilta otettiin alkuvauhdit. Osa meistä tapasi suunnistustoimittajaguru Pekka Oksalan, jolle tietenkin tuli kerrotuksi millä asialla oltiin. Hänen hyvin taitavin sanankääntein kertoi koko Jukolan Viestin luonteen ainakin osittaisesta muuttumisesta sen jälkeen kun sinne alettiin hyväksyä joukkueita, joiden osallistumisen perusteet saattavat löytyä esimerkiksi vedonlyönnistä tms. Kuuntelimme sujuvasti myös sen, miten kuitenkin suurista riskeistäkin on kyse kun huonokuntoiset miehet lähtevät vaativaan suoritukseen mukaan. Emme lannistuneet vaikka itsemme ainakin osittain tunnistimmekin – mitään vetoahan me emme tosin tässä asiassa ole koskaan lyöneet.

SulkavaJukola 2003, JämiJukola 2004, kohti SippuJukolaa 2005, Salo 2006, Lapua 2007, Tampere 2008….

Sulkavalle valmistautuminen olikin sitten jo ihan eri luokkaa. Yhteensä liki 50 kg läskiä oli jäänyt jollekin rastivälille. Karttamerkitkin alkoivat hahmottua aikaisempaa paremmin. Useimmat meistä kävi melko ahkerastikin rasteja etsimässä. Muutenkin koko seitsikosta oli havaittavissa se, että mehän oltiin jo lähes "konkareita" ensikertalaista Mikaa lukuun ottamatta. Ensimmäiset epäilyksen sanat siitä, miten järkevää tämä sitten kuitenkaan on, kuultiin. Syksyisten mestaruuskisojen jälkeen kuitenkin sovittiin enemmistön voimin, että JämiJukolaan ilmoittaudutaan ja matkaan lähdetään.

Kolmannen kerran voitiin todeta, että ME tehtiin SE. Nopeilla radoilla kukin meistä suoriutui vähintäänkin kohtuullisesti, vaikka itsekritiikki melko kovaa itse kullakin onkin. Uutta tällä kolmannella kerralla oli vammojen määrä valmistautumisvaiheessa. Ikä taitaa tehdä tehtäväänsä.  Päätöksiä tulevastakin on jo tehty. SippuJukola 2005 Anjalankoskella kutsuu.

---

Keski-Hollolan Suunnistajat menestyy 

KHS teki jälleen varman ja tasaisen suorituksen Jukolan viestissä 2004. Joukkue palaverissa muutama tunti ennen
lähtöä totesi joukkueen kapteeni Juha Rehula: - Ainoa urheiluvamma joka ei ole joukkuettamme kohdannut on vauhtisokeus,
muut vaivat ovatkin sitten tutumpia. Eikä vauhtisokeus iskenyt viestinkään aikana. Kaikki matkaan lähteneet löysivät rastinsa
ja leimasivat emittinsä oikein. Joukkueen tulokset osuuksittain:

Osuus   Nimi                     Aika                 Sijoitus                        
1.         Antti Leiskallio      2.00.25            1221
2.         Ossi Tamminen     4.17.04            1222   
3.         Mika Hahl             7.30.59            1237
4.         Jaakko Lilleberg    8.46.52            1214
5.         Juha Rehula           10.34.33          1186   
6.         Juha Pulkkanen     13.05.48          1172   
7.         Jukka Mäkelä       15.04.02          1122

---

Keski-Hollolan Suunnistajien Jukolan viestit.