| 1. Se jolla ei ole mitään sanottavaa, käyttää ensimmäisen puheenvuoron. | |
| 2. Se jolla ei ole mitään sanottavaa, käyttää myös toisen puheenvuoron. | |
| 3. Kun ne joilla on sanottavaa, ovat käyttäneet puheenvuoronsa, niin hän jolla ei ole mitään sanottavaa, käyttää loppuajan tyrmätäkseen muiden puheenvuorot. | |
| 4. Aika loppuu kesken kun ollaan pääsemässä asiaan. | |
| 5. Paneelin jälkeen se jolla ei ollut mitään sanottavaa, löytää hukkaamansa muistiinpanot, joiden pohjalta hänen piti puhua. | |
| 6. Sovitaan uusi keskustelu, jossa luvataan käydä asia lopulta läpi, eikä kukaan saavu paikalle. | |
| Tämä pätee sekä bohrilaisessa mikrokosmoksessa että hawkingilaisessa avaruudessa. Lopuksi on eritoten muistettava: Wovon mann nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen (Wittgenstein). | |