Naoko Takeuchi: Sailor Moon

PRETTY SOLDIER SAILOR MOON

tarina "lyhyesti" Joskus vuoden 1991 vaiheilla Japanista jyräsi maailmalle kaikkien shoujo-sarjakuvien huipentuma Sailor Moon; maailman kaupallisesti menestynein shoujo-manga, jonka vaikutusta ei voi enää arvioida samalla asteikolla kuin muuta mangaa tai animea. Tosiasiassa Bishoujo Senshi Sailor Moon, jonka historiallinen ensimmäinen jakso tuli Asahilta ulos 7.3.1992, oli 1990-luvun ainoa kultti-TV-sarja, kaukana X-fileiden ja Twin Peaksin yläpuolella, omassa maailmankaikkeudessaan, jossa eivät enää vaikuta perinteiset arviointikriteerit.

Sailor Moon ei varsinaisesti tee muuta kuin sijoittaa shoujon maailmaan legendanomaisen kehyskertomuksen ja sankaritarun, joita yleensä on tavattu kertoa poika- tai mieshahmoilla. Emansipoitunut sankaritaru mallia Sailor Moon leikkii miesten ja naisten perinteisten roolien vaihtamisella. Tarinan ainoa miessankari, Sailor Moonin poikaystävä Mamoru, tulee kyllä toisinaan paikalle pelastavana enkelinä parhaiden perinteiden mukaisesti, mutta taisteluissa pimeyden voimia vastaan häntä kohdellaan kuin räsynukkea. Mamoru jähmetetään jään sisään, josta tyttösoturit joutuvat pelastamaan hänet. Mamorua vastaan hyökätään ja hänestä tehdään oman tahtonsa menettänyt marionetti. Viimeisellä TV-kaudella Mamorun sielukin ryöstetään, ja taas kerran Sailor Moonin ystävineen on pelastettava hänet.

Itse kehyskertomus ei ole kovin omaperäinen, vaan shoujon perinteen mukainen. Viisi 14-vuotiasta koulutyttöä huomaa yksi kerrallaan, että heillä on merkittäviä voimia, joista he eivät ole olleet aiemmin tietoisia. Itkupilli Usagi muuttuu kriisitilanteessa Sailor Mooniksi, hänen parhaan ystävänsä, eliittikoulun neron Ami Mizunon salainen identiteetti on Sailor Mercury. Shintotemppeliä hoitava papin tytär Rei osoittautuu Sailor Marsiksi, pitkä luokan vaihto-oppilas Makoto on todellisuudessa Sailor Jupiter, ja vaalea kaunotar Minako on Usagin siihen asti kaukaa ihailema esikuva Sailor V eli Sailor Venus. Olennaisena katalysaattorina muodonmuutoksissa toimii muovijalokivellä koristettu kynä, jonka he voittavat palkinnokseen koulun läheisen peliluolan automaatista. S-kaudella kynät vaihtuvat jalokiviin, ja Super S-kaudella kaleidoskooppiin, joita voi ostaa sirkuksesta.Tyttöjen apuna ja oppaana suuressa tehtävässään heillä on Luna, musta kissa, jonka telepaattiset kyvyt Usagi vapauttaa avausjaksossa, kun hän poistaa kissan otsasta kuunsirppikuvion peittäneen laastarin. Viiden päähenkilön lisäksi joukkoon lyöttäytyy Saturnus, Neptunus, Uranus ja Pluto.

Aurinkokunnan tärkeimmistä taivaankappaleista maalla ei ole omaa tyttösotilasta, mutta hänet korvaa joukon ainoa miespuolinen jäsen, Mamoru Chiba alias Tuxedo Mask, Usagin rakastettu, ja joiden tytär Chibi Usagi 30. vuosisadalta saapuu vielä mukaan kuvioita riemastuttamaan.

Kunhan sankareille on selvinnyt heidän kuninkaallinen alkuperänsä, muinainen kotinsa Kuun kuningaskunnassa, ja Prinsessa Serenity on palautettu takaisin valtaistuimelleen, on käyty läpi 17 albumia ja 200 jaksoa viidessä TV-tuotantokaudessa, huipentumana valtava Sailor Stars -sarja, jonka viimeisissä jaksoissa yleisöä shokeerataan tunnustamalla, että taistelussa pahaa vastaan sankaritkin voivat heittää henkensä, vieläpä joukoittain. Liikuttava viimeinen jakso 200 päättyy Tuxedo Maskin ja Sailor Moonin suudellessa jättiläismäisen kuun edessä. Sitten viimeisen kerran "Moonlight densetsu" (mikäpä muu) ja Usagin yksinkertainen, reipas ilmoitus: "Tämä on loppu."

Sailor Moon yhdistää japanilaisen ja läntisen mytologian alkaen kansalliseepoksesta Genji Monogatarista (jossa esiintyvät Japania suojelevat talismanit peili, miekka, ja kuppi) ja päätyen messiasmyyttiin, kristilliseen legendaan Pyhästä Graalista ja Paavalin Roomalaiskirjeen kehotukseen rakastaa vihollisiamme. Tästä syntyy kaikupohja, joka saa niin japanilaisen kuin länsimaisen katsojan tunnistamaan tarinasta jotakin hyvin vanhaa, ikuista, ja kovasti tuttua. Miten muuten Sailor Moonista olisi maailmanlaajuista menestystä tullutkaan.

Etenkin kristilliseen perinteeseen liittyvät viittaukset pistävät silmään. Ensimmäisellä TV-kaudella Sailor Moon etsii ja kerää lähimmät toverinsa kuin opetuslapset ikään. Jeesuksen opetuslapset eivät olleet mitään maailman suosituimpia tai rakastettavimpia hahmoja. Sailor Moon noudattaa samaa mallia. Sailor Merkurius on ahkera opiskelija, joka ei pääse osallistumaan yhteisiin rientoihin, ja siksi hänestä ajatellaan että hän on leuhka ja olevinaan. Sailor Venus on kaunis vaaleaverikkö, joka haluaisi idoliksi, mutta häviää kilpailuissa paremmilleen ja haluaa taistella vääryyttä vastaan, mitä hänen koulutoverinsa pitävät typeränä ja lapsellisena. Sailor Mars on hiljainen ja temperamenttinen temppelityttö, jota pidetään pelottavana. Sailor Jupiter on voimakas poikatyttö, jota haastetaan ehtimiseen tappeluihin, minkä seurauksena kukaan ei halua olla hänen kanssaan, paitsi tietysti Sailor Moon, joka on naiivi, hyväuskoinen ja siksi ennakkoluuloton. Luonnollisesti tämä rikas henkilögalleria tarjoaa samalla runsaasti samaistumisen kohteita. Toisella TV-kaudella Sailor Moon omaksuu opin vihollisten rakastamisesta, mikä tekee hänestä väistämättä jeesusmaisen hahmon, mikä huipentuu kolmannella TV-kaudella, jolloin tehdään selväksi että Sailor Moon on juuri se messias, jota ulompien planeettojen sailor senshit ovat odottaneet.

Käänne tapahtuu jakson 68 vaiheilla, jolloin Sailor Mars käskee lopettamaan hyökkäyksen Negakuusta tullutta Petziä vastaan. Kun tähän asti on pahiksia suruttomasti haihdutettu ilmaan ja päästetty päiviltä, nyt Sailor Mars julistaa tovereilleen että heidän vihollisensa on ihminen kuten muutkin. Tällainen havainto irralleen leikattuna on koominen kuin mikä, mutta Sailor Moonin maailmassa merkitsee aivan uuden perspektiivin avautumista. Myöhemmin Petz kertoo veljelleen, joka yhä on mustan kuun palveluksessa, että elämä maan päällä ei ole helppoa, mutta Sailor Moon ja hänen ystävänsä auttavat häntä ja sisaruksiaan. Päivä päivältä elämä vaikuttaa valoisammalta. Jakson 68 vaiheilla alkava käänne tuo mukaan uudet ristiriidat, jotka ovat niin leimallisia suurenmoiselle messiasmyyttiä ja Pyhää Graalia käsittelevälle S-kaudelle. (Sitä paitsi S-kauteen sisältyy Se Jakso 125.) Ilman tätä käännettä ratkaisut Black Ladyn, Princess 9:n ja Sailor Galaxian suhteen olisivat olleet aivan toisenlaisia, jopa mahdottomia. Tästä alkaen on valmis pohja myös klassiselle inner senshien ja outer senshien ratkaisevalle asenne-erolle. Viimeisen kauden alussa korjataan jopa se virhe, mikä ensimmäisellä kaudella tehtiin Nehelanian suhteen, ja hänet herätetään uudelleen henkiin, jotta loppuratkaisu hänenkin kohdallaan vastaisi Sailor Moonin uutta oppia vihollisten rakastamisesta. Ei ole myöskään mikään sattuma, että jaksossa 68 kuullaan ensimmäistä kertaa Ai no senshi, Rakkauden sotilaat. All you need is love! Onpas helppoa, paitsi että Sailor Moon jos mikä näyttää että se on kaikkea muuta kuin helppoa.

Roolileikkien huipentuma Sailor Moonin mittakaavassa on hänen tyttärensä Chibiusan ilmaantuminen mukaan. Tämä mahdollistaa äitien ja tyttärien roolien käsittelyn. Asiaan kuuluviin ikuisiin yhteenottoihin suhtaudutaan ymmärtäväisellä huumorilla, johon sisältyy yllättäviäkin oivalluksia. Ankeissa oloissa elävä Hotaru (Sailor Saturnus) vierailee Sailor Moonin ja tämän tyttären luona, ja nämä kaksi ottavat vieraansa vastaan riitelemällä ja tappelemalla keskenään. Hotaru katselee menoa sivusta hetken aikaa, ja tirskahtaa "Miten hauskaa... huomaan että tämä talo on täynnä rakkautta." Toistensa poskia kaksin käsin venyttävät Sailor Moon ja Chibiusa katsovat Saturnukseen epäuskoisina ja kysyvät yhteen ääneen "Ihanko totta?"

Jos jokainen sailor senshi ruumiillistaa tiettyjä naisellisia ansioita tai hyveitä, niin kaikkien yhdeksän yhteissumma on jokseenkin huimaava. "Sailor Moon on meidän kaikkien äiti" sanoo Chibiusa odotellessaan jälleen kerran ratkaisevan taistelun lopputulosta. "Hän selviää kyllä." Ikuinen äiti, pyhimys, messias, ja siviilissä itkupilli, kömpelys, ja tyhmyri joka ei osaa edes kirjoittaa kanjeilla. Miksipä ei. Jos Sailor Moon ei kelpaa kasvattavaksi esikuvaksi, joita niin kovasti on tapana vaatia ja etsiskellä, niin minä en totta totisesti ymmärrä mikä sitten ylimalkaan kelpaisi.

Kaikille ei silti kelpaa. Kuin todistuksena siitä, että psykologian pyhä tehtävä on tehdä ihmisten elämä ilottomaksi, tasapaksuksi ja onnettomaksi keinolla millä hyvänsä, joka toisesta asiasta hulluna ihmisten kimpussa riehuen, anekdootti italialaisesta Animeconista. Paneelikeskustelussa Miyazakin Studio Ghiblin edustajan kanssa muuan italialainen psykologi, asenteestaan ja vihjeettömyydestään päätellen suorastaan suomalaisiin kollegoihinsa verrattavissa oleva alansa verraton taitaja ja ilmeisesti myöskin paikallisen tietopöllö-palkinnon voittaja, kritisoi Sailor Moonia siitä, että se houkuttelee katsojansa homoseksuaaleiksi. Perustelu: siinä esitetään tyttörakastavaiset Sailor Uranus ja Sailor Neptunus. Tuollaiseen voi vastata ainakin kahdella tavalla. A: Entäs sitten? ja B: Noinko helposti se käy? (C: "Ei taida olla lääkitys kohdallaan." - Reijo Valta.) Ghiblin edustaja lähti aikanaan kotiinsa ja murahteli "idioottimaisista kysymyksistä". Minusta olisi ollut täysin luvallista ilmaista asia voimakkaamminkin.

Pastellivärit, koulupuvut ja hupaisat tukkalaitteet voivat erehdyttää luulemaan, että Sailor Moon on kevyt ja yhdentekevä teos. Shoujon arkkityyppinä se on tietysti hauska, mielikuvituksellinen, ja typeräkin, mutta ehdottomasti tosissaan tehty. Tämän sarjan joskus ylitsevuotavassakin romantiikassa ei ole mitään huvittavaa. Uranus on valmis tekemään itsemurhan sen jälkeen, kun hänen rakastettunsa Neptunus on kuollut. Tuxedo Mask ja Usagi ovat valmiita astumaan tapettaviksi toistensa puolesta. Henkilöiden tunteet ovat yhtä vähentämättömän voimakkaita kuin kenen hyvänsä sarjaa lukevan ja katsovan heidän kaltaisensa 14-vuotiaan tytön (tai pojan). Sailor Moon on suuren luokan teos. Niille, jotka väittävät muuta, voi lausahtaa kirkkaalla äänellä: "On behalf of the moon you are punished! Oshikyo." Ja ansaitusti.

manga

tekijä Naoko Takeuchi

ilmestymisvuodet 1991-1996

julkaisija (Japani) Kodansha

julkaisija (USA) Mixx Entertaiment

anime

tuotanto Toei Doga

kanava Asahi BC

tuotantovuodet 1992-1997 (esitykset kerran viikossa 7.3.1992-8.2.1997)

musiikki

1. intro
Dali: Moonlight densetsu
Sailor Moon eps. 1-46
* yleisesti ottaen musiikki on huonompaa kuin Ranmassa tai Rayearthissa, mutta joukossa on muutamia tähtihetkiä: etenkin Jupiterin eli Emi Shinoharan "Starlight ni kisushite" ja "Rainy Day Man", sekä mestarillinen Yoko Ishidan laulama ja Nobuhiko Kashiharan säveltämä "Ai no senshi" (Soldiers of Love), joka kuullaan ensimmäistä kertaa R-kauden jaksossa 68 taistelumelodiana.

1. outro

Misae Takamasu: Heart Moving
Sailor Moon eps. 1-
* inhottu ensimmäinen päätöskappale, joka pian korvattiin.

2. intro
Dali: Moonlight densetsu
Sailor Moon R eps. 47-89

2. outro
Ushio Hashimoto: Princess Moon
Sailor Moon eps. -46

3. intro Dali: Moonlight Densetsu
Sailor Moon S eps. 90-127

3. outro Yoko Ishida: Otome no porishi (Maiden's Policy)
Sailor Moon R eps. 47-89

4. intro
Moon Lips: Moonlight densetsu
Sailor Moon Super S eps. 128-166
* Kolmen tuotantovuoden jälkeen tunnussävelmä, Dalin Moonligt densetsu, hyllytettiin, ja uudeksi tunnussävelmäksi valittiin - Moon Lipsin Moonlight densetsu. Radikaalia!

4. outro Peach Hips: Tuxedo Mirage
Sailor Moon S eps. 90-127

5. intro Kae Hanazawa: Sailor Star
Sailor Moon Sailor Stars eps. 167-200
* Loppu lähestyy. Moonlight densetsu väistyy lopetuskappaleeksi, koska näyttämö muuttuu perusteellisesti.

5. outro Meu: Rashiku ikimasho
sanat Naoko Takeuchi
Sailor Moon Super S eps. 128-166

seiyuu

Usagi Tsukino (Kuu) Kotono Mitsuishi

Ami Mizuno (Merkurius) Aya Hisakawa

Rei Hino (Mars) Michie Tomizawa

Makoto Kino (Jupiter) Emi Shinohara

Minako Aino (Venus) Rika Fukami

Tuxedo Mask (Maa) Toru Furuya

Hotaru Tomoe (Saturnus) Yuko Minaguchi

Michiru Kaiou (Neptunus) Masako Katsuki

Haruka Tenoo (Uranus) Megumi Ogata

Setsuna Meiou (Pluto) Chiyoko Kawashima

Chibi-Usa Kae Araki

pelit

Nintendo Sailor Moon R (Bandai 1993) (1552 kB)
* tavanomainen mätkintäpeli käytävineen ja loppuhirviöineen, johon viehättävyyttä tuovat valittavissa olevien viiden eri seilorin yksilölliset koreografiat; Merkuriukselta irtoaa Shabon Spray, ja Marsilta Burning Mandala. Venus Love Me Chain on jostain käsittämättömästä syystä sininen. Mutta minähän pelaan tietysti Makotolla... ("Kerro minulle, millä seilorilla pelaat, niin kerron sinulle, millainen olet!") Jos haluaa selvitä helpommalla, kannattaa pelata Chibi-Usan kanssa - hän on niin pieni, että pahisten iskut menevät yli. Kaksinpelissä tytöt iskevät toisiaan turpaan niin että lätisee. "Kurai-iii!"

Nintendo-emulaattori Pelin pelaamiseen tarvittava emulaattori löytyy täältä:
www.snes9x.com Tarjolla on emua Win9:lle, DOSille, Macille ja Linuxille, muun muassa.

PRETTY SOLDIER SAILOR MOON
tarina "lyhyesti"	Joskus vuoden 1991 vaiheilla Japanista jyräsi maailmalle kaikkien shoujo-sarjakuvien huipentuma Sailor Moon; maailman kaupallisesti menestynein shoujo-manga, jonka vaikutusta ei voi enää arvioida samalla asteikolla kuin muuta mangaa tai animea. Tosiasiassa Bishoujo Senshi Sailor Moon, jonka historiallinen ensimmäinen jakso tuli Asahilta ulos 7.3.1992, oli 1990-luvun ainoa kultti-TV-sarja, kaukana X-fileiden ja Twin Peaksin yläpuolella, omassa maailmankaikkeudessaan, jossa eivät enää vaikuta perinteiset arviointikriteerit. Sailor Moon ei varsinaisesti tee muuta kuin sijoittaa shoujon maailmaan legendanomaisen kehyskertomuksen ja sankaritarun, joita yleensä on tavattu kertoa poika- tai mieshahmoilla. Emansipoitunut sankaritaru mallia Sailor Moon leikkii miesten ja naisten perinteisten roolien vaihtamisella. Tarinan ainoa miessankari, Sailor Moonin poikaystävä Mamoru, tulee kyllä toisinaan paikalle pelastavana enkelinä parhaiden perinteiden mukaisesti, mutta taisteluissa pimeyden voimia vastaan häntä kohdellaan kuin räsynukkea. Mamoru jähmetetään jään sisään, josta tyttösoturit joutuvat pelastamaan hänet. Mamorua vastaan hyökätään ja hänestä tehdään oman tahtonsa menettänyt marionetti. Viimeisellä TV-kaudella Mamorun sielukin ryöstetään, ja taas kerran Sailor Moonin ystävineen on pelastettava hänet. Itse kehyskertomus ei ole kovin omaperäinen, vaan shoujon perinteen mukainen. Viisi 14-vuotiasta koulutyttöä huomaa yksi kerrallaan, että heillä on merkittäviä voimia, joista he eivät ole olleet aiemmin tietoisia. Itkupilli Usagi muuttuu kriisitilanteessa Sailor Mooniksi, hänen parhaan ystävänsä, eliittikoulun neron Ami Mizunon salainen identiteetti on Sailor Mercury. Shintotemppeliä hoitava papin tytär Rei osoittautuu Sailor Marsiksi, pitkä luokan vaihto-oppilas Makoto on todellisuudessa Sailor Jupiter, ja vaalea kaunotar Minako on Usagin siihen asti kaukaa ihailema esikuva Sailor V eli Sailor Venus. Olennaisena katalysaattorina muodonmuutoksissa toimii muovijalokivellä koristettu kynä, jonka he voittavat palkinnokseen koulun läheisen peliluolan automaatista. S-kaudella kynät vaihtuvat jalokiviin, ja Super S-kaudella kaleidoskooppiin, joita voi ostaa sirkuksesta.Tyttöjen apuna ja oppaana suuressa tehtävässään heillä on Luna, musta kissa, jonka telepaattiset kyvyt Usagi vapauttaa avausjaksossa, kun hän poistaa kissan otsasta kuunsirppikuvion peittäneen laastarin. Viiden päähenkilön lisäksi joukkoon lyöttäytyy Saturnus, Neptunus, Uranus ja Pluto. Aurinkokunnan tärkeimmistä taivaankappaleista maalla ei ole omaa tyttösotilasta, mutta hänet korvaa joukon ainoa miespuolinen jäsen, Mamoru Chiba alias Tuxedo Mask, Usagin rakastettu, ja joiden tytär Chibi Usagi 30. vuosisadalta saapuu vielä mukaan kuvioita riemastuttamaan. Kunhan sankareille on selvinnyt heidän kuninkaallinen alkuperänsä, muinainen kotinsa Kuun kuningaskunnassa, ja Prinsessa Serenity on palautettu takaisin valtaistuimelleen, on käyty läpi 17 albumia ja 200 jaksoa viidessä TV-tuotantokaudessa, huipentumana valtava Sailor Stars -sarja, jonka viimeisissä jaksoissa yleisöä shokeerataan tunnustamalla, että taistelussa pahaa vastaan sankaritkin voivat heittää henkensä, vieläpä joukoittain. Liikuttava viimeinen jakso 200 päättyy Tuxedo Maskin ja Sailor Moonin suudellessa jättiläismäisen kuun edessä. Sitten viimeisen kerran "Moonlight densetsu" (mikäpä muu) ja Usagin yksinkertainen, reipas ilmoitus: "Tämä on loppu." Sailor Moon yhdistää japanilaisen ja läntisen mytologian alkaen kansalliseepoksesta Genji Monogatarista (jossa esiintyvät Japania suojelevat talismanit peili, miekka, ja kuppi) ja päätyen messiasmyyttiin, kristilliseen legendaan Pyhästä Graalista ja Paavalin Roomalaiskirjeen kehotukseen rakastaa vihollisiamme. Tästä syntyy kaikupohja, joka saa niin japanilaisen kuin länsimaisen katsojan tunnistamaan tarinasta jotakin hyvin vanhaa, ikuista, ja kovasti tuttua. Miten muuten Sailor Moonista olisi maailmanlaajuista menestystä tullutkaan. Etenkin kristilliseen perinteeseen liittyvät viittaukset pistävät silmään. Ensimmäisellä TV-kaudella Sailor Moon etsii ja kerää lähimmät toverinsa kuin opetuslapset ikään. Jeesuksen opetuslapset eivät olleet mitään maailman suosituimpia tai rakastettavimpia hahmoja. Sailor Moon noudattaa samaa mallia. Sailor Merkurius on ahkera opiskelija, joka ei pääse osallistumaan yhteisiin rientoihin, ja siksi hänestä ajatellaan että hän on leuhka ja olevinaan. Sailor Venus on kaunis vaaleaverikkö, joka haluaisi idoliksi, mutta häviää kilpailuissa paremmilleen ja haluaa taistella vääryyttä vastaan, mitä hänen koulutoverinsa pitävät typeränä ja lapsellisena. Sailor Mars on hiljainen ja temperamenttinen temppelityttö, jota pidetään pelottavana. Sailor Jupiter on voimakas poikatyttö, jota haastetaan ehtimiseen tappeluihin, minkä seurauksena kukaan ei halua olla hänen kanssaan, paitsi tietysti Sailor Moon, joka on naiivi, hyväuskoinen ja siksi ennakkoluuloton. Luonnollisesti tämä rikas henkilögalleria tarjoaa samalla runsaasti samaistumisen kohteita. Toisella TV-kaudella Sailor Moon omaksuu opin vihollisten rakastamisesta, mikä tekee hänestä väistämättä jeesusmaisen hahmon, mikä huipentuu kolmannella TV-kaudella, jolloin tehdään selväksi että Sailor Moon on juuri se messias, jota ulompien planeettojen sailor senshit ovat odottaneet. Käänne tapahtuu jakson 68 vaiheilla, jolloin Sailor Mars käskee lopettamaan hyökkäyksen Negakuusta tullutta Petziä vastaan. Kun tähän asti on pahiksia suruttomasti haihdutettu ilmaan ja päästetty päiviltä, nyt Sailor Mars julistaa tovereilleen että heidän vihollisensa on ihminen kuten muutkin. Tällainen havainto irralleen leikattuna on koominen kuin mikä, mutta Sailor Moonin maailmassa merkitsee aivan uuden perspektiivin avautumista. Myöhemmin Petz kertoo veljelleen, joka yhä on mustan kuun palveluksessa, että elämä maan päällä ei ole helppoa, mutta Sailor Moon ja hänen ystävänsä auttavat häntä ja sisaruksiaan. Päivä päivältä elämä vaikuttaa valoisammalta. Jakson 68 vaiheilla alkava käänne tuo mukaan uudet ristiriidat, jotka ovat niin leimallisia suurenmoiselle messiasmyyttiä ja Pyhää Graalia käsittelevälle S-kaudelle. (Sitä paitsi S-kauteen sisältyy Se Jakso 125.) Ilman tätä käännettä ratkaisut Black Ladyn, Princess 9:n ja Sailor Galaxian suhteen olisivat olleet aivan toisenlaisia, jopa mahdottomia. Tästä alkaen on valmis pohja myös klassiselle inner senshien ja outer senshien ratkaisevalle asenne-erolle. Viimeisen kauden alussa korjataan jopa se virhe, mikä ensimmäisellä kaudella tehtiin Nehelanian suhteen, ja hänet herätetään uudelleen henkiin, jotta loppuratkaisu hänenkin kohdallaan vastaisi Sailor Moonin uutta oppia vihollisten rakastamisesta. Ei ole myöskään mikään sattuma, että jaksossa 68 kuullaan ensimmäistä kertaa Ai no senshi, Rakkauden sotilaat. All you need is love! Onpas helppoa, paitsi että Sailor Moon jos mikä näyttää että se on kaikkea muuta kuin helppoa. Roolileikkien huipentuma Sailor Moonin mittakaavassa on hänen tyttärensä Chibiusan ilmaantuminen mukaan. Tämä mahdollistaa äitien ja tyttärien roolien käsittelyn. Asiaan kuuluviin ikuisiin yhteenottoihin suhtaudutaan ymmärtäväisellä huumorilla, johon sisältyy yllättäviäkin oivalluksia. Ankeissa oloissa elävä Hotaru (Sailor Saturnus) vierailee Sailor Moonin ja tämän tyttären luona, ja nämä kaksi ottavat vieraansa vastaan riitelemällä ja tappelemalla keskenään. Hotaru katselee menoa sivusta hetken aikaa, ja tirskahtaa "Miten hauskaa... huomaan että tämä talo on täynnä rakkautta." Toistensa poskia kaksin käsin venyttävät Sailor Moon ja Chibiusa katsovat Saturnukseen epäuskoisina ja kysyvät yhteen ääneen "Ihanko totta?" Jos jokainen sailor senshi ruumiillistaa tiettyjä naisellisia ansioita tai hyveitä, niin kaikkien yhdeksän yhteissumma on jokseenkin huimaava. "Sailor Moon on meidän kaikkien äiti" sanoo Chibiusa odotellessaan jälleen kerran ratkaisevan taistelun lopputulosta. "Hän selviää kyllä." Ikuinen äiti, pyhimys, messias, ja siviilissä itkupilli, kömpelys, ja tyhmyri joka ei osaa edes kirjoittaa kanjeilla. Miksipä ei. Jos Sailor Moon ei kelpaa kasvattavaksi esikuvaksi, joita niin kovasti on tapana vaatia ja etsiskellä, niin minä en totta totisesti ymmärrä mikä sitten ylimalkaan kelpaisi. Kaikille ei silti kelpaa. Kuin todistuksena siitä, että psykologian pyhä tehtävä on tehdä ihmisten elämä ilottomaksi, tasapaksuksi ja onnettomaksi keinolla millä hyvänsä, joka toisesta asiasta hulluna ihmisten kimpussa riehuen, anekdootti italialaisesta Animeconista. Paneelikeskustelussa Miyazakin Studio Ghiblin edustajan kanssa muuan italialainen psykologi, asenteestaan ja vihjeettömyydestään päätellen suorastaan suomalaisiin kollegoihinsa verrattavissa oleva alansa verraton taitaja ja ilmeisesti myöskin paikallisen tietopöllö-palkinnon voittaja, kritisoi Sailor Moonia siitä, että se houkuttelee katsojansa homoseksuaaleiksi. Perustelu: siinä esitetään tyttörakastavaiset Sailor Uranus ja Sailor Neptunus. Tuollaiseen voi vastata ainakin kahdella tavalla. A: Entäs sitten? ja B: Noinko helposti se käy? (C: "Ei taida olla lääkitys kohdallaan." - Reijo Valta.) Ghiblin edustaja lähti aikanaan kotiinsa ja murahteli "idioottimaisista kysymyksistä". Minusta olisi ollut täysin luvallista ilmaista asia voimakkaamminkin. Pastellivärit, koulupuvut ja hupaisat tukkalaitteet voivat erehdyttää luulemaan, että Sailor Moon on kevyt ja yhdentekevä teos. Shoujon arkkityyppinä se on tietysti hauska, mielikuvituksellinen, ja typeräkin, mutta ehdottomasti tosissaan tehty. Tämän sarjan joskus ylitsevuotavassakin romantiikassa ei ole mitään huvittavaa. Uranus on valmis tekemään itsemurhan sen jälkeen, kun hänen rakastettunsa Neptunus on kuollut. Tuxedo Mask ja Usagi ovat valmiita astumaan tapettaviksi toistensa puolesta. Henkilöiden tunteet ovat yhtä vähentämättömän voimakkaita kuin kenen hyvänsä sarjaa lukevan ja katsovan heidän kaltaisensa 14-vuotiaan tytön (tai pojan). Sailor Moon on suuren luokan teos. Niille, jotka väittävät muuta, voi lausahtaa kirkkaalla äänellä: "On behalf of the moon you are punished! Oshikyo." Ja ansaitusti.
manga
tekijä	Naoko Takeuchi
ilmestymisvuodet	1991-1996
julkaisija (Japani)	Kodansha
julkaisija (USA)	Mixx Entertaiment
anime
tuotanto	Toei Doga
kanava	Asahi BC
tuotantovuodet	1992-1997 (esitykset kerran viikossa 7.3.1992-8.2.1997)
musiikki
1. intro	Dali: Moonlight densetsu Sailor Moon eps. 1-46 * yleisesti ottaen musiikki on huonompaa kuin Ranmassa tai Rayearthissa, mutta joukossa on muutamia tähtihetkiä: etenkin Jupiterin eli Emi Shinoharan "Starlight ni kisushite" ja "Rainy Day Man", sekä mestarillinen Yoko Ishidan laulama ja Nobuhiko Kashiharan säveltämä "Ai no senshi" (Soldiers of Love), joka kuullaan ensimmäistä kertaa R-kauden jaksossa 68 taistelumelodiana.
1. outro	Misae Takamasu: Heart Moving Sailor Moon eps. 1- * inhottu ensimmäinen päätöskappale, joka pian korvattiin.
2. intro	Dali: Moonlight densetsu Sailor Moon R eps. 47-89
2. outro	Ushio Hashimoto: Princess Moon Sailor Moon eps. -46
3. intro	Dali: Moonlight Densetsu Sailor Moon S eps. 90-127
3. outro	Yoko Ishida: Otome no porishi (Maiden's Policy) Sailor Moon R eps. 47-89
4. intro	Moon Lips: Moonlight densetsu Sailor Moon Super S eps. 128-166 * Kolmen tuotantovuoden jälkeen tunnussävelmä, Dalin Moonligt densetsu, hyllytettiin, ja uudeksi tunnussävelmäksi valittiin - Moon Lipsin Moonlight densetsu. Radikaalia!
4. outro	Peach Hips: Tuxedo Mirage Sailor Moon S eps. 90-127
5. intro	Kae Hanazawa: Sailor Star Sailor Moon Sailor Stars eps. 167-200 * Loppu lähestyy. Moonlight densetsu väistyy lopetuskappaleeksi, koska näyttämö muuttuu perusteellisesti.
5. outro	Meu: Rashiku ikimasho sanat Naoko Takeuchi Sailor Moon Super S eps. 128-166
seiyuu
Usagi Tsukino (Kuu)	Kotono Mitsuishi
Ami Mizuno (Merkurius)	Aya Hisakawa
Rei Hino (Mars)	Michie Tomizawa
Makoto Kino (Jupiter)	Emi Shinohara
Minako Aino (Venus)	Rika Fukami
Tuxedo Mask (Maa)	Toru Furuya
Hotaru Tomoe (Saturnus)	Yuko Minaguchi
Michiru Kaiou (Neptunus)	Masako Katsuki
Haruka Tenoo (Uranus)	Megumi Ogata
Setsuna Meiou (Pluto)	Chiyoko Kawashima
Chibi-Usa	Kae Araki
pelit
Nintendo	Sailor Moon R (Bandai 1993) (1552 kB) * tavanomainen mätkintäpeli käytävineen ja loppuhirviöineen, johon viehättävyyttä tuovat valittavissa olevien viiden eri seilorin yksilölliset koreografiat; Merkuriukselta irtoaa Shabon Spray, ja Marsilta Burning Mandala. Venus Love Me Chain on jostain käsittämättömästä syystä sininen. Mutta minähän pelaan tietysti Makotolla... ("Kerro minulle, millä seilorilla pelaat, niin kerron sinulle, millainen olet!") Jos haluaa selvitä helpommalla, kannattaa pelata Chibi-Usan kanssa - hän on niin pieni, että pahisten iskut menevät yli. Kaksinpelissä tytöt iskevät toisiaan turpaan niin että lätisee. "Kurai-iii!"
Nintendo-emulaattori	Pelin pelaamiseen tarvittava emulaattori löytyy täältä: www.snes9x.com Tarjolla on emua Win9:lle, DOSille, Macille ja Linuxille, muun muassa.