SUOMI ANIMESSA

Suomi-viittauksia animessa ja peleissä

	Päivitetty 4.8.06. Minua on muistutettu, että tämä muuten kiintoisa sivu on ollut päivittämättä aivan liian pitkään. Olen istunut sen materiaalin päällä, jota minulle on toimitettu, enkä ole vaivautunut saattamaan sitä julki. Gomen. Asia korjataan.
	Suomi-viittauksia on animessa silloin tällöin, ja nyt ei tarkoiteta itsestäänselvyyksiä kuten Paimentyttö Katria ja Muumipeikkoa. Yllättäviä bongauksia tapaa yllättävistä paikoista. Osa on tarkoituksellisia ja tietoisia, osa sattumia, joista irtoaa ainakin tahatonta hupia.
	Jubei-chan (1998) sisältää viidennessä jaksossa kohtauksen, jossa suomalainen on kirjoittanut kirjeen, josta kukaan ei saa selvää. Kirjeen tarkoitus on olla jotakin ihan muuta kuin mitä kuvassa näkyy, mutta sehän ei tahtia haittaa. Hikipisara tässä olikin pääasia.
	Kita he Diamond Dust Drops (2004) sijoittuu Hokkaidoon. Pohjoiselle näyttämölle voi sijoittaa tahattomia tai tahallisia viitteitä, jotka toimivat lähinnä eksoottisina mausteina. Jaksossa 3 Karin kirjoittaa sairaalassa nettipäiväkirjaansa läppärillä, jonka merkki on "AIVO". Kyseessä lienee kuitenkin akuankka-tyylinen väännös Sonyn kannettavasta merkkiä VAIO. Mutta tosiaan, Aivo sopisi loistavasti tietokoneen merkiksi.

	Edelleen Kita he, jakso 7. Kitano on tietysti tunnettu sukunimi, ennen kaikkea elokuvatähti Takeshi Kitanon ansiosta. Suoraan käännettynä "kita no" tarkoittaa "pohjoisen". Suomi Kitano on jakson 7 päähenkilö, luistelijatyttö joka lupaa lapsuudenystävälleen Hannalle, että he voittavat vielä yhdessä kultamitalin. Suomi-neito on tietysti vaaleatukkainen ja sinisilmäinen. Arina Tanemuran mangassa Time Stranger Kyoko päähenkilön nimi on Kyoko Suomi, jossa tällä kertaa Suomi on siis sukunimi. Otaku-salapoliisityöllä on selvinnyt, että Suomi on kuitenkin ehta naispuolinen etunimi, jolle olisi kanjitkin tarjolla.
	Deittipeleissä on ollut jonkin aikaa on ollut muotivirtauksena suomalaiset tytöt. Kokoronavi -pelin Aino Pekonen on hyvä esimerkki. (Saatavilla myös alle 90 cm korkeana muovifiguurina.) Hahmoesittelyssä hänet esitetään nimenomaan suomalaisena. Aino on myös käyttökelpoinen nimi, tarkoittaahan "ai no" japaniksi "rakkauden". Lempilapselle sopiva nimi siinä missä vanhat suomalaiset vastineet Lempi ja Lemmikki. Kauan sitten 1990-luvulla muuan vastaava peli sijoittui kokonaan Suomeen 1930-luvulle. Siinä tosin Talvisota muuttui muotoon Taivisata, mutta sellainen pedanttisuuden puute tuskin häiritsee toimistokuutiossa työaikana pelailevaa salarymania. Eksotiikan tiliin tämä kaikki on laskettava, koska näitä pelejä ei markkinoida eikä niitä ole saatavilla muualla kuin Japanissa.
	Niinkuin tässä ei olisi riittävästi, japanilaisten artistien sivuilta löytyy yllin kyllin omituisuuksia. Voi vain ihmetellä, mitähän kummaa on yritetty tavoitella seuraavassa vänskässä, ellei suorastaan jänskässä kuvassa. Osmo Vänskä -fani irvistelee nurkassa.

	http://members.at.infoseek.co.jp/ponikyani/mixcd_present.html Sivu, jolla on epämääräisiä miksauslevyjä, mutta joulueditioiden kannet herättävät välittömästi huomion. Joulupukki asuu Suomessa.

Japanissa on huomattu, että suomalaiset naiset sopivat muuallekin kuin deittipeleihin. Divergence Even hahmogalleriassa vastaamme tulee Airi Hakkinen. Airi on sivuroolissa, eikä saa paljoa tähtihetkiä osakseen, mutta hän täyttää paikkansa kunniallisesti.

	Syksyllä 2006 ilmestyvän Strike Witches -animen Eila Ilmatar Juutilainen on aivan oma lukunsa, kissatyttömechapilotti. Strike Witchesin hahmojen nimet viittaavat Toisen Maailmansodan häjittäjä-ässiin. Tässä tapauksessa esikuvana on ollut Ilmari Juutilainen.
	Kun mechapilotteihin päästiin, on ehdottomasti muistettava Shinjin paidan teksti Groundwork of Evangelion -taidekirjan kannessa. Ei, älkää kysykö.

Ranma 1/2:n kuudennen tuotantokauden jaksossa 21 havaitsee myös jotakin kiinnostavaa, ettei suorastaan asiaankuulumatonta.

Mutta kun kyse on fantasiahahmoista, niin asioilla ei ole niin suurta väliä.