W.I.T.C.H. Made In Italy/Japan
- Jari Lehtinen

	Tyypillinen useasti kuultu lausunto, joka voitaisiin poimia mistä tahansa keskustelusta:
	"Manga ei eroa länsimaisesta sarjakuvasta lainkaan. Mangassa ei ole mitään sellaista, mitä ei esiintyisi länsimaisessa sarjakuvassa. Mangassa ei ole mitään omaa ruutujakoa, eikä mitään erityistä kerronnan rytmiä, eikä edes kuvakulmia. Ne, jotka sellaista väittävät, ovat mangavouhottajia, jotka eivät mitään tiedä."
	Tämä lausuma esitetään säännöllisin väliajoin hieman muunnellussa muodossa. Osittain se on totta. Manga on sarjakuvaa, eikä sen kummallisemmasta ole tosiaankaan kysymys. Mutta kun väitetään näinkin rohkeasti, että mangan kerronta ei eroaisi länsimaisen sarjakuvan kerronnasta millään lailla niin silloin kyseessä on erehdys.
	Todistusaineistona haluaisin tarjota italialaisen ja japanilaisen W.I.T.C.H:in, joiden vertailu on ainakin omasta mielestäni perin kiinnostavaa. Tässä näkyvissä näytteissä esitetään WITCH-saagan alku italialaisena ja japanilaisten myöhemmin tekemänä versiona.
	Muutama huomautus on tarpeen. Italian Disneyn WITCH on saanut innoituksensa nimenomaan japanilaisesta shoujomangasta. Se on sarjakuvan lajityyppi, joka jostain käsittämättömästä syystä loisti poissaolollaan länsimaissa pitkään. Yumiko Igarashin Candy Candy oli 1970-luvulla Italiassa menestyssarja, jota ryhdyttiin piirtämään Italiassa alkuperäisen shoujomangan tyylillä. Tämä riittänee osoitukseksi siitä, että jotakin uutta manga on sentään länsimaihin tuonut lisää.
	Italian Disneyn 1990-luvulla luoma WITCH ei ole japanilaistyylistä shoujomangaa. Siksi se piti piirtää Japanissa uusiksi sillä tyylillä, johon Japanissa on totuttu, kun se tuotettiin Japaniin 2000-luvun vaihteessa. Näin vaikutteet maailmassa leviävät. Japanista innoituksensa saanut sarjakuva palaa Japaniin takaisin, jälleen matkan varrella muuntuneena.
	Will saapuu ensimmäistä kertaa uuteen kouluun.

Disney Italia

Disney Japan.

Will näkee itsensä peilistä vanhempana.

		Disney Italia
	Disney Japan.	Disney Japan.

	Nyt näyttää selvältä, että manga tuhlaa sivuja. Se, mihin mangassa käytetään aukeama, hoituu italialaisessa versiossa napakasti yhdellä ainoalla sivulla. Nyt olisi helppoa alkaa puhua siitä, kuinka mangaa luetaan tavattoman nopeasti. Miksi ei luettaisi, kun kerran kohtauksissa on puolet ilmaa. Mutta samalla joutuu ihmettelemään - tai ihastelemaan - kuinka mangaversiossa hetkeä alleviivataan. Willin hämmästys on hetki jolloin aika pysähtyy, monen ruudun ajaksi.
	Muutakin voi panna merkille. Willistä on tehty shoujomaisempi, hänen eleensä on tyttöistetty, kuten ruudussa jossa hänen kiukutteleva ilmeensä on muutettu entistäkin kiukkuisemmaksi. Ainakin tietyllä tavalla elävämmäksi. Ja tietysti manga on mustavalkoinen.
	Irma hallitsee veden.

Disney Italia

Disney Japan

	Samalla tavalla kohtauksessa, jossa osoittautuu että Irma hallitsee veden taikuuden, käytetään asiaa osoittamaan tuhlaillen kokonainen sivu. Se ei välttämättä ole näyttävin mahdollinen sivu, jonka aiheesta voisi saada aikaan, mutta se on kertakaikkiaan toisenlainen ratkaisu kuin italialaisen version käyttämä kolmannes sivun yläosasta. Italialaisessa versiossa Irma loihtii vedestä abstrakteja spiraaleja ja muodostelmia. Japanilaisessa versiossa Irma loihtii juhlapuvun (ellei jopa hääpuvun).
	On myös onnekasta, että käsillä on kummastakin versiosta ruotsinkielinen käännös. Repliikkien vertailu tarjoaa oman näkökulmansa. Italialaiset alkuperäisrepliikit ovat tiiviisti kerrontaa ja tapahtumien kulkua edistäviä. Japanilaisten repliikkien tehtävä on puolestaan syventää henkilökuvaa, päästä paremmin käsiksi henkilön ajatuksiin ja sitä kautta hänen persoonaansa.
	Kummatkin, niin italialainen kuin japanilainen WITCH ovat eittämättä sarjakuvaa. Mutta jos vielä väitetään, että rytmiikassa, kuvakulmissa, ja sen sellaisessa ei olisi minkäänlaisia eroja, niin väite kuulostaa minulta oudolta. Ehkä ne erot eivät ole niin valtavan suuria kuin mitä joku ehkä vaatisi. (Miten suuri pitää eron olla, jotta se olisi ero?) Mutta kyllä ne erot ovat olemassa.