Akiliinan Puuha Pete "Rolle"
om. Elisa Peltonen ja Jussi Sarpo, Seinäjoki
Terveys: pentuna mahdollinen coloboma, aikuisena cea-vapaa

Rolle on perheen siivoojamies ja touhuveikko, joka viihtyy takapihalla leikkien Rekun kanssa.  Rollella on tapana tehdä viiden kilometrin lenkki päivittäin ja odottaa ovella Jussin saapumista töistä kotiin.

Tässä Rolle Elisan kuvaamana:"
Kun ajelimme lauantaiaamuna 17.5.2003 kohti Nastolan Villähdettä, emme vielä osanneet arvatakaan kuinka hienon ja viisaan "pojan" saamme perheeseemme. Olimme joutuneet juuri puolen vuoden sisällä luopumaan kahdesta perhoskoiraneidosta, joista vanhempi oli jo pian 15- vuotias ja nuorempikin 13 vuotta. Kuin enteenä Rolle-pojankin äidin nimi oli Nelli, niin kuin toisen papillonimme. Siis kohti Nastolaa! Ja siellä meitä odotti soma soopeli poika. Kun istuimme sohvalle, tuli Rolle heti istumaan jalkani päälle kuin ilmoittaakseen, että tässä se minun "mammani" nyt sitten on. Rolle kotiutui meille heti hyvin ja otti meidät omikseen, niin kuin mekin Rollen. Pentuna Rolle osoitti jo varhain olevansa viisas poika. Jostakin kummasta se tajusi ajan, jolloin "isi" tulisi kotiin ja istui pää kallellaan oven vieressä odottamassa. Rolle kuuli jo kaukaa Jussin auton äänen, vaikka minä en tiennyt tai kuullut vielä mitään. Ja voi sitä näkemisen riemua puolin jos toisinkin. Edelleen Rolle odottaa Jussin töistä kotiin. Rolle oli jo pentuna rauhallinen, eikä "hötkyillyt" turhista. Mutta työkalut, on se nyt sitten harja, lapio, harava tai mikä muu hyvänsä, ovat Rollen suosiossa. Rolle "auttaa" aina kovasti, jopa niin kovasti, että joutuu sisälle jäähylle odottamaan työn loppumista. Sisäsiistiksi Rolle oppi jo alle kolmen kuukauden. Ja kun Rolle oli puolitoistavuotias, tuli meille toinenkin "veijari" Villähteeltä. Velipoika Rekku, jolla on sama äiti kuin Rollella. Rolle oli ja on edelleen uskomattoman pitkäpinnainen pikkuveljen kanssa. Rekku saa roikkua sen karvoissa ja toinen vain katsoo, että jahas siinä sitä taas kiusataan minua. Kyllä jos Rekku oikein kiusaa, osaa Rolle ärähtää. Ja kun Rolle ärähtää, velipoika vain katsoo, että siinäs ärähtelet, minä haluan leikkiä. Tapaammekin sanoa, että meidän Rolle on hienoin "soopeli" koko maailmassa, ja meille HÄN sitä onkin!
Meidän oma pusupoika!"
 
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Akiliinan Lucky Luke "Niki"
om. Pauliina ja Tuomo Tuominen, Seinäjoki
Terveys: pentuna cea-vapaa, peitsihammas

Niki muutti pikapäätöksen jälkeen Robin seuraksi, sen jälkeen kun Robi oli ollut Tuomisilla kuukauden. Pojat ovat hyvät kaverit ja harrastavat agilityä.

Pauliina kertoo Nikistä näin: "
Niki taasen on aivan omaa luokkaaansa. Se on varmaan "ikipentu". Kun Tuomo aloitti viikot töissä Helsingissä oli mulla varsinkin vaikea sopeutua olemaan yksin illat. Niki oli ihana kun se tuli aina syliin, ja alkoi vinkua mun kanssa, aivan kuin lohduttaen mua. Se oli ihanaa. Niki tykkää olla sylissä ja kiehnata ja lipuuttaa vaikka koko päivän. Se on varsinainen sydänten valloittaja. Se tykkää kaikista ja menee aina niiden luo, jotka se jo tunnistaa häntä heiluen iloisesti pusuja antaen. Niki nukkuu aina koko yön meidän sängyssä, välillä tyynyllä ja välillä jalkopäässä. Molemmat pojat ovat oppineet erittäin nopeasti esim. istumaan pyydettäessä ja muitakin temppuja. Aivan ihania ja todella rakkaita molemmat!!"