Etusivulle

KATOLINEN KIRKKO

Seuraavaksi tutustumme lyhyesti katolisen kirkon oppiin. Opinkappaleet ja opetukset ovat tässä seuraavassa tutkimuksessa suoria lainauksia katolisesta katekismuksesta.

Opetusta Jumalan ilmoituksesta ihmisille

- Kaikki minkä Jumala on meille ilmoittanut, esittää meille katolinen kirkko.

- Jumalan ilmoittama on tullut tietoomme osaksi kirjallisesti, osaksi suullisesti; kirjallisesti pyhässä raamatussa, suullisesti muistotiedossa eli perimäopissa (traditio).

- Meidän pitää uskoa muistotietokin, sillä perimätieto on kirjoittamaton raamattu.

- Kristityn pitää uskoa kaikki, minkä Jumala on ilmoittanut ja katolinen kirkko asettaa uskottavaksi, joko se sitten on pyhään raamattuun kirjoitettu tai ei.

- katolisella kirkolla yksin on koko Kristuksen opettama usko, koska se yksin on Kristukselta ja apostoleilta vastaanottanut ja aina väärentämättömänä säilyttänyt tämän uskon.

Katolinen kirkko tuo Jumalan sanan rinnalle ihmisten perinnäissäännöt, joilla ihmiset kumoavat aina Jumalan sanan. Perinnäissääntöjen noudattaminen on Jeesuksen mukaan turhaa Jumalan palvelemista. Katolinen kirkko on röyhkeä opissaan, käskeehän se uskomaan kaiken, minkä katolinen kirkko opettaa, vaikka katolisen kirkon oppia ei löytyisikään Raamatusta, niin on se silti uskottava.

Maria

- Kuka yksin on säästynyt perisynniltä? Kaikkein autuain neitsyt Maria on erityisestä armosta, Jeesuksen Kristuksen ansioiden tähden, säästynyt kaikelta perisynnin tahralta.

- Herra otti tahrattoman neitsyen, joka oli säilynyt vapaana perisynnin tahroilta, hänen maallisen elämän päättyessä, ylös taivaalliseen kirkkauteen ruumiineen ja sieluineen ja korotti hänet kaiken olevaisen kuningattareksi, jotta hän olisi täysin Poikansa kaltainen, joka on Herrojen Herra ja synnin ja kuoleman voittaja. Siunatun Neitsyen taivaaseenottaminen merkitsee erityistä osallisuutta hänen poikansa ylösnousemukseen ja enteilee muiden kristittyjen ylösnousemusta.

- Syventynyt usko neitseelliseen äitiyteen johti kirkon tunnustamaan Marian todellisen ja ainaisen neitsyyden myös silloin, kun hän synnytti Jumalan Pojan ihmiseksi tulleena. Todellisuudessa Kristuksen syntyminen ei vähentänyt äidin neitseellistä koskemattomuutta, vaan pyhitti sen. Siksi kirkon liturgiassa Mariaa juhlitaan Aieparthenosina, ikuisesti neitseenä.

Paavien ajatuksia Mariasta

- Paavi Pius X: Eikö Maria ole Kristuksen äiti? Siksi hän on myös meidän äitimme. Kun Maria kantoi kohdussaan Vapahtajaa, hänen voidaan sanoa synnyttäneen myös ne, joiden elämä sisältyi vapahtajan elämään. Me kaikki olemme siksi syntyneet Marian kohdusta niin kuin ruumis on yhtynyt päähän. Hengellisessä ja mystillisessä mielessä meitä kutsutaan Marian lapsiksi, ja hän on meidän kaikkien äiti.

- Paavi Pius X: Kristuksen ja Marian tahtojen ja kärsimysten yhteen liittymisen kautta Maria ansaitsi tulla kadotetun maailman korjaajattareksi kaikkein arvollisimmalla tavalla ja kaikkien niiden lahjojen jakajaksi, jotka Jeesus on hankkinut meille kuolemallaan ja verellään. Me emme kiellä, että näiden lahjojen jakaminen on ahtaasti ja asianmukaisesti ottaen Kristuksen oikeus… Kuitenkin … autuaalle Neitsyelle suotiin olla yhdessä ainosyntyisen Poikansa kanssa kaikkein voimallisin koko maailman Välittäjätär ja Sovittajatar. Kristus on lähde… mutta Maria, kuten Pyhä Bernhard huomauttaa on Kanava tai hän on kaula, joka yhdistää ruumiin Päähän ja jonka kautta Pää lähettää voimaa ja väkevyyttä ruumiin lävitse.

- Paavi Johannes Paavali II: Ristin juurella Maria osallistuu uskon kautta tämän itsensätyhjentämisen shokeeraavaan mysteeriin. Tämä on ehkä ihmisen historian syvin uskon yhteys. Uskon kautta Äiti osallistuu Poikansa kuolemaan, hänen lunastavaan kuolemaansa.

- Paavi Leo XIII: Totuutena voidaan vahvistaa, että Jumalan tahdosta siitä suunnattoman suuresta kaikkien armojen aarreaitasta, jonka Jumala on varannut, ei tule meille mitään muutoin kuin Marian kautta… kuinka suuri onkaan viisaus ja armo, joka on ilmoitettu, tässä Jumalan suunnitelmassa… Maria on meidän loistava välittäjämme, hän on kaikkivaltiaan Jumalan voimakas Äiti.

Seuraavaksi muutama kohta katolisen kirkon katekismuksesta, josta käy ilmi mitä katolinen kirkko opettaa Mariasta.

- 967 Koska Neitsyt Maria suostui täydellisesti Isän tahtoon, Poikansa lunastustyöhön ja jokaiseen Pyhän Hengen vaikuttamaan liikahdukseen, hän on kirkolle uskon ja rakkauden esikuva. Siitä syystä hän on "kirkon huomattavin ja ainutlaatuinen jäsen", 533 hän on kirkon perikuva" (ecclesiae typus). 534

- 968 Mutta hänellä on vielä laajempi tehtävä kirkossa ja koko ihmiskunnassa. "Kuuliaisuutensa, uskonsa, toivonsa ja palavan rakkautensa kautta hän myötävaikutti Vapahtajan kanssa ainutlaatuisella tavalla yliluonnollisen elämän uudelleen pystyttämiseen ihmissieluissa. Tästä syystä Maria on meidän Äitimme armon järjestyksessä."

- 969 "Siitä myöntymisestä lähtien, jonka Maria enkelin ilmestymisessä antoi uskossaan ja säilytti horjumattomasti ristin juurella, Marian äitiys, armon taloudessa jatkuu keskeytyksettä aina kaikkien valittujen lopulliseen täydellistymiseen asti. Marian taivaaseen ottaminen ei nimittäin katkaise hänen osuuttaan pelastustehtävässä: toistuvilla esirukouksilla hän jatkuvasti hankkii meille iankaikkiseen pelastukseen vieviä lahjoja ... Tämän vuoksi kirkko rukoilee autuasta Neitsyttä avuksi kutsuen häntä uskovien puolustajaksi, tukijaksi, auttajaksi ja välittäjäksi."

Raamatun opetus Mariasta on erilainen kuin katolisen kirkon opettama kuva Mariasta. Maria ei ole ikuinen neitsyt, Raamatun mukaan Maria synnytti Jeesuksen syntymän jälkeen lapsia Joosefille. Marialla ei ollut mitään osuutta lunastuksessa, eikä Maria ole välittäjä, sillä yksi on välimies ihmisen ja Jumalan välillä, Jeesus Kristus. Raamattu opettaa, että Jeesus on ainoa välittäjä ja sovittaja. Maria ei osallistunut Herran Jeesuksen lunastustyöhön, sillä Herra Jeesus kuoli yksin ristillä ja sovitti yksin meidän syntimme, ilman kenenkään ihmisen apua tai osallisuutta sovitukseen.

Raamattu ei myöskään opeta, että Maria otettiin taivaaseen ruumineen ja sieluineen eikä Raamattu opeta, että Mariasta tuli täysin Jeesuksen kaltainen. Maria on ihminen, mutta Jeesus on Jumalan Poika sekä Jumala.

Katolisen kirkon mukaan Marialla on pelastava virka eli esirukous, jonka kautta Maria tuo pelastuksen lahjat. Katolinen kirkko opettaa, että Maria suostui Poikansa lunastustyöhön, siksi Maria on katoliselle Välittäjätär. Katolisen kirkon opetus Mariasta on toista evankeliumia; harhaoppia. Katoliset uskovat, että Maria välittää heidät Jumalalle, tämän harhauskon takia ne, jotka siihen uskovat eivät ole pelastettuja, sillä pelastuneilla on vain yksi Välittäjä, Herra Jeesus Kristus.

Paavin asema kirkossa

- Kirkon pitää tuntea päämiehensä, koska sen täytyy häntä totella; mutta koko kirkko ei ole koskaan tunnustanut ketään toista päämiestä kuin Rooman piispan, samoin kuin koskaan mikään muu piispa ei ole uskaltanut esittää vaatimusta olla kirkon päämiehenä, kaikkien kristittyjen isänä ja opettajana. Jos siis Rooman piispa ei olisi kirkon päämiehenä Pietarin perillinen, niin ei olisi mitään päämiestä, ja kirkon perustus ja samassa itse kirkko olisi kukistunut.

- Paavi on erehtymätön, kun hän koko kirkon korkeimpana paimenena ja opettajana uskon ja siveysopin asioissa antaa koko kirkkoa tarkoittavan päätöksen.

- Kirkollisella opetusviralla on erehtymättömyyden lahja, s.o., se ei voi uskon ja siveydenopin asioissa erehtyä.

Raamatussa ei ole tällaista opetusta, että Pietari olisi ollut Rooman piispana ja koko maailmanlaajuisen seurakunnan päämiehenä. Tällaisen valheellisen opetuksen päästessä valtaan, paavista tehtiinkin pian Jumalan pojan viransijainen maan päälle eli paavista tuli Kristuksen sijainen maan päälle. Raamatusta ei löydy mistään tällaista opetusta, että Pietari ja hänen seuraajansa olisivat Kristuksen sijaisia maan päällä. Sana antikristus (antikhristos) tarkoittaa vastaan ja sijaan. Katolisen kirkon oppi paavista Jumalan pojan viransijaisena sopii paremminkin antikristukseen, joka Jeesuksen sijaisena vastustaa Jumalan sanan totuutta ja eksyttää ihmisiä opillaan. Raamattu opettaa, että seurakunnan päämiehenä toimii seurakunta ruumiin pää eli Jeesus Kristus.

Kukaan uskova ihminen ei ole erehtymätön, vain Jumala on erehtymätön ja täydellinen, mutta ihminen uskovainenkin on vajavainen ja erehtyväinen. Raamatussa ei ole sellaista kohtaa, että kirkollinen opetusvirka on erehtymätön tai, että kirkollisella opetusviralla on erehtymättömyyden lahja. Raamatussa ei edes esiinny sanaa kirkko, mutta sana ekklesia= seurakunta, esiintyy monta kertaa.

Kaste

- Kaste on ensimmäinen sakramentti, koska ennen kastetta ei tehoisasti voida vastaanottaa mitään muuta sakramenttia; kaste on tärkein sakramentti, koska ilman kastetta ei kukaan voi tulla autuaaksi.

- Kaste puhdistaa perisynnistä ja kaikista muista synneistä; peruuttaa kaikki ajalliset ja iankaikkiset rangaistukset; antaa pyhittävän armon ja avunarmon sen säilyttämiseksi; jumalalliset hyveet; painaa sieluumme lähtemättömän tuntomerkin, tekee meidät Kristuksen ja hänen pyhän kirkkonsa jäseniksi, Jumalan lapsiksi ja taivaan perillisiksi.

- Kaste on sakramentti, jossa ihminen vedellä ja Jumalan sanalla puhdistetaan kaikesta synnistä ja syntyy uudesti Kristuksessa ja pyhitetään iankaikkiseen elämään.

- Kirkko tuntee monta mahdollisuutta pyytää ja saada syntien anteeksiantaminen…Kun kirkkoon tulija tekee ristinmerkin vihkiveteen kastetuin sormin ja näin uudelleen tunnustautuu kasteeseensa, hänkin kulkee kääntymyksen ja syntien anteeksi saamisen tiellä.

Katolisen kirkko opettaa lapsikasteen pelastavan. Tämä on katolisen kirkon ensimmäinen pelastustie. Babyloniassa ja muissakin pakanauskonnoissa veden vihmonnan kautta ihminen puhdistuu synneistä ja saa uuden elämän, tämän katolisen lapsikasteen juuret ovat pakanauskonnoissa. Raamattu opettaa, että Kristuksen vanhurskauden tähden ja lunastusuhrin kautta tarjotaan ihmiselle syntien anteeksiantamusta. Syntien anteeksiantamus luetaan niiden hyväksi, jotka Jumalan armovaikutuksen kautta tekevät parannuksen ja vastaanottavat Jeesuksen elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi.

Ehtoollinen

- Kristus on antanut apostoleille voiman muuttaa leipä ja viini hänen pyhäksi ruumiikseen ja verekseen. Sen voiman on Kristus antanut sanoilla: ”Tehkää tämä minun muistokseni.” Tämä voima on siirtynyt oikeudellisesti vihityille piispoille ja papeille. Piispat ja papit harjoittavat tätä valtaansa pyhässä messussa, kun he muuttumisen tapahtuessa leivän ja viinin yli lausuvat Kristuksen sanat: ”Tämä on ruumiini ja vereni.” Muuttumisen jälkeen on alttarilla, leivän ja viinin muodossa, Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri todesti, todellisesti ja oleellisesti läsnä. Kristus pysyy niin kauan läsnä kuin leivän ja viinin muodot ovat läsnä.

- Pyhä messu-uhri on uuden liiton alituinen uhri, jossa Herramme Jeesus Kristus, leivän ja viinin muodossa, papin käsien kautta verettömällä tavalla uhraa itsensä taivaalliselle Isälleen.

- Pyhä messu-uhri on sama uhri kuin ristillä toimitettukin; ainoastaan uhraamistapa on toinen.

- Pyhä messu-uhri on sama kuin ristinpuussa tapahtunut uhri, koska kummassakin sama --- Herramme Kristus --- uhraa ja uhrataan.

- Ristissä Kristus uhrasi itsensä verisellä tavalla; pyhässä messussa hän uhraa itsensä verettömällä tavalla, koska hän ei enää kärsi eikä kuole.

- Pyhä messu-uhri on ylevin uhri, koska se on; 1. arvollisin ylistysuhri 2. Jumalalle mieluisin kiitosuhri 3. tehokkain rukousuhri. 4. voimakkain sovitusuhri.

Egyptissä ihmiset palvoivat aurinkoa ja Egyptin alttareilla oli pyöreitä auringonmuotoisia happamattomasta leivästä tehtyjä vohveleita. Egyptiläiset papit rukoilivat pikku vohveleiden yläpuolella tehdäkseen ne pyhiksi. Tämä leipä edusti auringonjumalan ruumista ja sen keskellä olivat alkukirjaimet IHS (Isis, Horus, Seb, egyptiläinen kolminaisuus).Sitten he kertoivat ihmisille, että ihme oli tapahtunnut. He sanoivat vohveleiden muuttuneen aurinkojumala Osiriksen lihaksi ja sen jälkeen kansa söi jumalansa. Tämä egyptiläinen leipäjumala rituaali muistuttaa lähes täydellisesti katolista ehtoollisleipä oppia, jossa katolinen pappi muuttaa ehtoollisleivän Jeesukseksi. Ehtoollisleipä opin juuret näyttävät olevan vahvasti pakanauskonnossa. Katolisessa ehtoollisleivässä on myös kirjaimet IHS.

Katolisen kirkon messun pääosat ovat:

1. Uhraaminen: Leivän ja viinin edeskantaminen, päättyy juhlalliseen ylistyslauluun.

2. Muuttuminen: Aletaan rukouksilla kirkon ja kaikkien kirkon elävien jäsenten edestä kutsumalla avuksi pyhää neitsyttä ja pyhimyksiä; sitten seuraa varsinainen asetussanoin tapahtuva muuttuminen sekä pyhän hostian ja kalkin (viini ja leipä) rukoiltavaksi nostaminen; muuttumista seuraa joukko rukouksia, niiden joukossa kuolleiden muistorukous, jotka päätetään Herran rukouksella ja muutamien valmistusrukousten jälkeen seuraa:

3. Kommuunio: johon kaikkien läsnäolevien ainakin henkisesti on otettava osaa. pyhä messu päätetään kiitosrukouksilla ja papin siunauksella.

Katolisen kirkon messu-uhrin esikuva on vahvasti pakanallinen eikä yksikään, joka on syntynyt Jumalan Hengestä voi ottaa osaa tällaiseen Jumalanpilkkaan.

Ehtoollinen on muistoateria eikä syntien anteeksiantamuksen sakramentti. Ehtoollinen on muistoateria Jeesuksen ristin kuolemasta ja Hänen ylösnousemuksestaan, jonka kautta annetaan syntien anteeksiantamus niille, jotka parannuksen teon jälkeen ottavat uskossa vastaan Herran Jeesuksen. Leipä ja viini kuvaavat Golgatalla tapahtunutta lunastustyötä, jossa on syntien anteeksiantamus. Kun Israelin kansa oli Egyptin orjuudessa, niin Jumala päätti vapauttaa kansansa tästä orjuudesta. Ennen tuota vapautumista asetettiin pääsiäinen, jonka tehtävä oli muistuttaa Israelin kansaa, siitä kun Jumala vapautti kansansa egyptiläisten orjuudesta. Pääsiäiseen kuului myös pääsiäisateria, jossa syötiin teurastettu karitsa, joka oli esikuvaa Jeesuksen Golgatan uhrista, jossa sovitettiin koko ihmiskunnan synnit. Johannes kastaja tiesi tämän, sillä kun hän näki Jeesuksen hän sanoi Pyhässä Hengessä: ” Katso, Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnin.”

Vanhan liiton pääsiäinen ei ollut se tapahtuma, jossa Israelin kansa vapautettiin egyptiläisten orjuudesta, vaan pääsiäinen viettiin tämän vapautumisen muistoksi. Samoin on myös Uudessa Liitossa. Ehtoollisessa ei uhrata Jeesusta, koska Jeesus antoi kertakaikkisen uhrin Golgatalla. Ehtoollinen vietetään Jeesuksen kuoleman muistoksi, jossa muistellaan ja julistetaan Herran kuolemaa. Ehtoollinen ei ole syntien anteeksisaamisen sakramentti, koska syntien anteeksisaaminen tapahtui Golgatalla, jota ehtoollisella muistellaan Herran Jeesuksen kunniaksi.

Katolinen kirkko opettaa äiti-kirkostaan

- Kristus antoi yksinomaan apostoleille ja heidän seuraajilleen vallan: 1. täysivaltaisesti julistaa hänen oppiaan; 2. antaa lakeja ja määräyksiä; 3: toimittaa uuden liiton uhria ja hoitaa pyhiä sakramentteja.

- Muut uskontokunnat eivät voi sanoa itseänsä pyhiksi, koska niiden perustajat eivät ole olleet pyhiä; koska ne ovat hyljänneet monta uskonkappaletta ja pyhityskeinoa, esim. pyhän messu-uhrin ja useimmat sakramentit, sekä esittäneet periaatteita, jotka sotivat pyhyyttä vastaan; koska niillä ei ole näytettävänään ainoatakaan pyhimystä, jonka pyhyyden Jumala olisi vahvistanut ihmeellä.

- Jokainen, joka tuntee katolisen kirkon Kristuksen oikeaksi kirkoksi, on iankaikkisen autuuden menettämisen uhalla velvollinen olemaan sen jäsen, uskomaan sen opin, nauttimaan sen sakramentteja ja olemaan sen vallalle alamainen.

- Jeesus Kristus velvoittaa meitä liittymään kirkkoonsa; sillä hän sanoo; jos joku ei tottele kirkkoa, niin pidä häntä pakanana ja publikaanina(julkisyntisenä) ja vielä; joka ei usko(nim. apostoleita ja heidän oikeutettuja seuraajiaan), se kadotetaan.

Katoliseen kirkkoon eivät kuulu:

1. Kastamattomat, kuten juutalaiset, pakanat, ym. 2. Harhauskoiset; kerettiläiset, jotka vastoin parempaa tietoansa hylkäävät kirkon opetuksia. 3. Riitauskoiset, eronneet, jotka tosin uskovat, mutta ovat eronneet kirkon päämiehestä, paavista. 4. erotetut; pannaan pannut, jotka kirkko rangaistukseksi on sulkenut pois yhteydestään.

Katolinen kirkko ei ole kristillinen seurakunta, koska Roomassa vaikuttaneiden uskontojen sekoittuessa keskenään kristilliset ja pakanalliset käsitteet sotkettiin keskenään. Katolisesta kirkosta tuli mysteeriuskonto. Katolinen evankeliumi on toista evankeliumia.

Marialle kohdistuvat rukoukset

Terve, Maria

Terve Maria armoitettu,
Herra sinun kanssasi.
Siunattu sinä naisten joukossa
ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.
Pyhä Maria, Jumalan äiti,
rukoile meidän syntisten puolesta
nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen.

Sinun turviisi

Sinun turviisi pakenemme, pyhä Jumalan synnyttäjä.
Älä hylkää rukouksiamme,
vaan varjele meidät kaikista vaaroista,
kunnioitettu ja siunattu neitsyt Maria.

Taivaan kuningatar - Regina cæli

E(sirukoilija): Iloitse taivaan kuningatar - halleluja!
V(astaus): Sillä hän, jonka synnytit - halleluja!
E: Nousi kuolleista sanansa mukaan - halleluja!
V: Rukoile puolestamme Jumalaa - halleluja!
E: Iloitse ja riemuitse, neitsyt Maria - halleluja!
V: Sillä Herra on totisesti ylösnoussut - halleluja!
E: Rukoilkaamme:
Kaikkivaltias Jumala, Poikasi Herramme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksella olet täyttänyt maailman ilolla. Anna meidän päästä hänen äitinsä, neitsyt Marian, esirukousten tähden ylösnousemuksen kirkkauteen. Tätä pyydämme saman Kristuksen, Herramme, kautta.
V: Aamen.

Salve Regina

Salve Regína, mater misericórdiae,
vita, dulcédo, et spes nostra, salve.
Ad te clamámus, éxsules fílii Hevae.
Ad te suspirámus,
geméntes et flentes in hac lacrimárum valle.
Eia ergo, advocáta nostra,
illos tuos misericórdes óculos
ad nos convérte.
Et Jesum,
benedíctum fructum ventris tui,
nobis post hoc exsílium osténde.
O clemens, o pia, o dulcis Virgo María.

Terve, kuningatar, laupeuden äiti
elämämme, suloutemme ja toivomme, terve.
Sinulle huudamme, Eevan maanpakolaiset lapset,
sinulle huokaamme
vaikeroiden ja itkien tässä kyynelten alhossa.
Eijaa siis, puoltajamme,
nuo laupiaat silmäsi
puoleemme käännä
ja Jeesus,
kohtusi siunattu hedelmä,
tämän maanpaon jälkeen meille näytä.
Oi lempeä, oi hellä, oi suloinen neitsyt Maria.

Marian patsas

Neitsyt Marian - Sovinnon Äidin patsas on aikanaan ollut GREVENSTEININ katolisessa kirkossa Sauerlandissa (Padebornin hiippakunta - Saksa), missä sitä oli pidetty suuressa kunniassa. Vuonna 1895 Conrad Peter Nagel lahjoitti sen entisen kotiseurakuntansa kirkolle. Toisen maailmansodan tuhosta osittain säilynyt Neitsyt Marian patsas joutui pappilan kappeliin. Vuonna 1995 Neitsyt Marian - Sovinnon Äidin patsas lahjoitettiin Autuaan Ursulan seurakunnalle. Korjauksen ja kunnostuksen jälkeen patsas asetettiin juhlallisin menoin kirkkoon 13.10.1996. Patsas on veistetty mahdollisesti jommassakummassa puunveistotaiteen silloisista keskuksista joko Oberammergaussa tai Etelä-Tirolin Grödnertalissa.

Rukous neitsyt Marian patsaan edessä

Pyhä Jumalansynnyttäjä, Neitsyt Maria. Poikasi Jeesus Kristus antoi Sinut meille Äidiksemme ja Puolustajaksemme. Sinun äidilliseen rakkauteesi turvaten pyydämme Sinua: rukoile puolestamme, että Poikasi Kalliin Veren tähden saisimme syntimme anteeksi, sieluillemme pelastuksen ja kaiken, minkä tarvitsemme Jumalan tahdon täyttämiseksi. Ano meille rakkaalta Pojaltasi sitä erikoisapua, jota tällä hetkellä erityisesti tarvitsemme (.....). Sinä, joka olet Hyvän Neuvon ja Sovinnon Äiti, auta meitä ymmärtämään paremmin, mikä on meille parasta ja vie meidät kerran Poikasi luo, jotta yhdessä Sinun kanssasi voisimme ylistää Jumalaa Sinun sanoillasi: "Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja". Aamen.

Raamattu opettaa rukoilemaan Isää Jeesuksen nimessä. Raamattu opettaa Jumalan olevan palvonnan kohde. Katolinen kirkko palvoo Mariaa. Tällainen palvonta on epäjumalan palvelusta, josta on tehtävä parannus.

Kuvainpalvonta

Roomalaiset, jotka “kääntyivät kristinuskoon” palvoivat omassa uskonnossaan jumalan kuvia, joka oli yleistä kaikilla uskonnoilla, paitsi ei juutalaisilla. Raamattuhan kieltää kuvainpalvonnan ja jumalankuvanteko kielto onkin kirjoitettuna toiseen käskyyn. Tämä käsky koituikin ongelmaksi roomalaisille, jotka olivat tottuneet tekemään ja palvomaan jumalankuvia. Tämän seurauksena katolinen kirkko poisti alkuperäisen toisen käskyn ja puolitti kymmenennen käskyn puoliksi, jotta heille jäisi kymmenen käskyä. Näin katoliset raivasivat pois toisen käskyn, jotta he saivat jatkaa kuvienpalvomista. Oikea käskyjen järjestys on juutalaisilla käytössä ja niillä uskovilla, jotka uskovat Jumalan Sanaan. 1500-luvulla vaikuttanut uskonpuhdistus poisti viisi sakramenttia, mutta kyllä tuo puhdistus työ jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Olisihan tuon puhdistustyön myös pitänyt kyetä erottamaan seurakunta ja maailma toisistaan, eikä se korjannut tätä virhettä, joka koskee kymmentä käskyä. Uskonpuhdistus ei myöskään kyennyt poistamaan luterilaisesta kirkosta näitä kahta epäraamatullista sakramenttia. Ja katolisena perintönä jäi myöskin luterilaisille ja ortodokseille sama käskyjen järjestys kuin on katolisella kirkolla. Oikea käskyjen järjestys on seuraava;

2 MOOS 20:1-17;

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka vein sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä. Älä pidä muita jumalia minun rinnallani.

2. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua rakastavat ja pitävät minun käskyni.

3. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

4. Muista pyhittää lepopäivä (Sapatti). Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi; mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita, älä sinä älköönkä sinun poikasi tai tyttäresi, sinun palvelijasi tai palvelijattaresi tai juhtasi älköönkä muukalaisesi, joka sinun porteissasi on. Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

5. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että kauan eläisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

6. Älä tapa.

7. Älä tee huorin.

8. Älä varasta.

9. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

10. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta. Älä himoitse lähimmäisesi vaimoa äläkä hänen palvelijaansa, palvelijatartaan, härkäänsä, aasiansa äläkä mitään, mikä on lähimmäisesi omaa."

Jumalan sanassa on selvä kielto ettei saa tehdä eikä palvoa jumalankuvia.

Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. 2 Moos 20:4

Vaan tehkää heille näin: kukistakaa heidän alttarinsa, murskatkaa heidän patsaansa, hakatkaa maahan heidän aserakarsikkonsa ja polttakaa tulessa heidän jumalankuvansa. 5Moos 7:5

'Kirottu olkoon se, joka tekee jumalankuvan, veistetyn tai valetun, taitajan käden tekemän, kauhistukseksi Herralle, ja joka salaa sen pystyttää'. Ja kaikki kansa vastatkoon ja sanokoon: 'Amen' 5Moos 27:15

Näkemykseni katolisesta kirkosta

Minun on kirjoitettava selvällä suomenkielellä, että katolisen kirkon opetus on syntynyt pimeyden päämajassa, katolinen kirkko on perinyt oppinsa Babyloniasta. Katolinen kirkko palvoo äitiä ja on äiti-kirkko. Katolinen kirkko on ilmestyskirjan portto ja Suuri Babylon. Jokainen uudestisyntynyt uskova, joka harjoittaa ekumeniaa katolisten ja näiden kirkkolaitosten kanssa, jotka ovat väärentäneet Raamatun opetuksen niin jokaista tällaista kehotan vetäytymään pois heistä, jottei joudu osalliseksi porton maljasta. Ekumenia on perkeleen työrukkanen, jonka kautta hän rakentaa lopun aikaan maailmankirkon eli suuren porton, josta ilmestyskirja kertoo Ilmestyskirjan 17:ssa luvussa. Jokaisen uskovan tulee pysyä poissa rakentamasta ja tukemasta tätä suurta porttoa. Tämä suuri portto on antikristuksen kirkko.

Jeesuksen nimi ja Jeesus on tärkeä tekijä UT:n ilmoituksessa. Meidänhän tulee uudessa liitossa uskoa Jeesuksen nimeen, onhan se Isän käsky. Se joka ei tunnusta Jeesusta, sitä mitä Raamattu Hänestä ilmoittaa, niin hän ei ole Jumalasta, vaan hän on antikristuksen hengestä, niinhän Raamattu itse ilmoittaa. On vaarallista olla uskomatta Raamatun ilmoitusta Jeesuksesta. Yleensä kaikki harhaopit jollakin tavalla kompuroivat tässä Jeesus kysymyksessä.

Antikristus muuten merkitsee; vastakristus ja sijaiskristus. Anti tarkoittaa vastaan ja jonkin sijaan. antikristus esiintyy Kristuksen sijaisena, mutta on todellisuudessa Kristusta vastaan. Näin myös kaikki ne toimivat, jotka ovat antikristuksen hengen vallassa. Antikristillinen hapate esiintyykin aitona ja oikeana, mutta onkin todellisuudessa tosi kristillisyyttä vastaan. Antikristillinen henki käyttää korvausteologiaa, eli se ottaa kyllä asiat Jumalan sanasta, mutta kääntääkin ne Jumalan sanaa vastaan ja sekoittaa evankeliumiin Baabelin oppeja.

Antikristillinen henki pitää kiinni aina muutamasta Raamatun kohdasta, jotka tämä henki sitten vääntää vääräksi. Antikristillinen henki ei päästä ihmistä tutkimaan koko ilmoitusta, vaan vangitsee ihmisen muutamiin väärin tulkittuihin Raamatun kohtiin ja pitää ihmistä siten lujasti pihdeissään. Tämä henki tekee totuudesta valheen ja valheesta totuuden ja tämä henki hyökkää rajusti, niitä vastaan joilla on Kristuksen Henki. Kun sitten totuus paljastuu ihmiselle, niin usein käy kuitenkin niin, ettei ihminen kuitenkaan vapaudu, koska ihmispelko panee paulan ja oma ylpeys ei anna periksi. Mutta kiitos Jumalalle on niitäkin ihmisiä, jotka tekevät parannuksen ja julkisesti hylkäävät väärät opetukset ja alkavat vaeltamaan julkisesti Jumalan sanan totuudessa. Uskovien tulee rakastaa katolisia, mutta kuitenkin kertoa heille totuus siitä valheesta ja pimeydestä missä katolinen kirkko todellisuudessa on. Katolisessa kirkossakin voi olla uskovia, mutta kukaan todellinen Jeesuksen opetuslapsi ei voi uskoa katolisen kirkon toista evankeliumia, jossa ei ole pelastusta ihmiselle. eikä kukaan todellinen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi voi uskoa katolisia sakramentteja eikä olla osallisina niissä. Todellinen Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi uskoo Jeesukseen Kristukseen ja Jumalan sanaan niin kuin se on kirjoitettu.

Petri Paavola

Lähteet:

- Raamattu 33/38

- Katolinen katekismus imprimatur Guill. P. B. Cobben 1953
- Katolisen kirkon katekismus 2005

- Paavien lausuntoja