ROOMAN KATOLISEN KIRKON
JA PAAVIN VIRAN JUURET

Mistä katolisen kirkon oppi on peräisin? Missä ovat paavin viran juuret? Aion vastata näihin kysymyksiin tässä kirjoituksessa vertaamalla Rooman katolisen kirkon oppia Raamatun opetukseen. Rooman katolisen kirkon opetuksen vertaaminen Raamatun opetukseen paljastaa meille sen, että Rooman katolisen kirkon opetus ei ole Raamatun opetusta, vaan sekoitusta pakanauskonnoista ja Raamatun opetuksen vääristämistä.

Sisältö:

1.Rooman katolisen kirkon juuret
2.Baabel eli Babylon
3.Rooma ja katolinen kirkko 
4.Rooman katolisen kirkon opin kehitystä 
5.Aikojen ja päivien muuttaminen 
6.Kuolleiden pyhimysten palvonta 
7.Pontifex Maximum
8.Epäviralliset rukoukset neitsyt Marialle
9.Jokapäiväinen messu
10.Virallinen Marian palvonta ja Jumalan äiti käsite
11.Papiston puvut
12.Kiirastulioppi
13.Latina kirkko kieleksi
14.Paavi titteli
15.Paavin jalan suutelu
16.Ristin, kuvien ja pyhäinjäännösten palvonta
17.Pyhä vesi
18.Pyhän Joosefin palvonta
19.Pappien selibaatti
20.Ruusukko
21.Inkvisitio
22.Aneet
23.Transubstantiaatio
24.Syntien tunnustaminen papeille
25.Ehtoollisleivän palvonta
26.Kirkko kielsi Raamatun maallikoilta
27.Skapulaari
28.Firenzen kirkolliskokous ja kiirastuli
29.Oppi seitsemästä sakramentista
30.Kirkon traditio vahvistettiin
31.Sakramentit ovat välttämättömiä pelastukseen
32.Paavin erehtymättömyys
33.Jumalan äiti dogmin vahvistus
34.Dogmi Marian taivaaseen nousemisesta
35.Babylonian ja RKK:n samanlaiset opit
36.Rooman katolinen kirkko ei ole Jumalan seurakunta
37.Taivaan kuningatar
38.Seurakunta vai kirkkoinstituutio?
39.Uuden Testamentin Kaanon
40.Rooman katolinen kirkko ja ekumenia
41.Rooman katolisen kirkon pedofilia ja seksisynnit
42.Rooman katolisen kirkon antisemitismi

Rooman katolisen kirkon juuret

Rooman Katolisen kirkon oppi ja opetus on antikristillistä (antikhristos= Kristuksen sijaan ja Kristusta vastaan), onhan paavi Kristuksen sijainen (vicarius filii dei), katolisen opin mukaan. Paavin tiarassa luki vicarius filii Dei, josta saadaan kirjaimien lukuarvoksi 666. Kun Rooman Katolinen kirkko huomasi tämän niin se poisti kirjoituksen tiarasta, mutta oppi, että paavi on Jumalanpojan viransijainen jäi kuitenkin voimaan. Mutta niin kuin olemme nähneet katolisen kirkon opin olevan toista evankeliumia, niin paavi on myös Kristusta vastaan omalla evankeliumillansa, joka ei ole Raamatun evankeliumi. Paavi on sekä Kristuksen sijainen (antikhristos) sekä Kristusta vastaan (antikhristos). Johannes kirjoitti monista antikristuksista, jotka vaikuttivat jo Johanneksen päivinä, kunnes tulee se viimeinen antikristus. Antikristus siis julistaa olevansa Kristuksen sijainen, mutta onkin Kristusta vastaan.

Paaviin jos keneen sopii antikristuksen nimi onhan Rooman katolinen järjestelmä ollut juovuksissa pyhien verestä. Katolisen kirkon arvioidaan historiansa aikana surmanneen n. 50 milj. ihmistä. Ilmestyskirjan 17 luku kertoo suuresta Babylonista, joka on maan porttojen ja kauhistuksien äiti. Portto kuvaa aina Raamatussa haureudenharjoitusta joko lihallista haureutta tai uskonnollista haureutta. Uskonnollinen haureus on epäjumalan palvelemista oikean Jumalan palvelemisen sijaan. Tämä suuri portto yhdessä pedon kanssa sotii Karitsaa (Jeesus) ja Hänen pyhiänsä vastaan. Portto on uskonnollinen järjestelmä, joka sotii Jeesuksen evankeliumia vastaan. Tästä portosta Raamattu käyttää nimitystä: ”Suuri Babylon maan porttojen ja kauhistuksien äiti.” Rooman Katolinen kirkko nimittää itseään äiti-kirkoksi ja kutsuu ekumenian kautta katolisesta uskosta langenneita tyttäriä takaisin äiti- kirkon helmaan. Tämä porton tuntomerkki sopii katoliseen kirkkoon onhan se äiti-kirkko. Mutta mitä tekemistä portolla ja katolisella kirkolla on Babylonian kanssa, onhan porton nimi myös Suuri Babylon? Babylon, Baabel tarkoittaa sekoittamista. Katolinen kirkko on sekoitus jostakin, koska siitä käytetään nimeä: Suuri Babylon. Rooman Katolisessa kirkossa täytyy olla suuri sekoitus, koska siitä käytetään nimeä Suuri Babylon. Jotta tämä Babylonin yhteys katoliseen kirkkoon selviää niin meidän on  tehtävä lyhyt historiallinen katsaus Babylonian historiaan.

Baabel eli Babylon

Baabelin tornia rakennettiin Sinearin maassa, kun kaikessa maassa oli yksi kieli. Baabelin tornin ja tämän ympärillä pyörineen uskonnon tarkoituksena oli saada koko maailma mukaan tähän epäjumalan palvelukseen. Baabelin uskonto oli vedenpaisumuksen jälkeen maailman pääuskonto ja se onkin maailmassa olevien väärien uskontojen alkuperäinen alkulähde. Sen tähden Jumala sekoitti kansojen kielet ja hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, jottei koko maailma saastuisi tästä saatanan uskonnosta. Baabelin torni oli omistettu epäjumalan palvonnalle. Baabelin tornissa harjoitettiin uskontoa, jossa palvottiin aurinkoa.  Nimrod oli Baabelin valtias ja hänen kuolemansa jälkeen hänen äitinsä alkoi johtamaan baabelin uskontoa. Babylonialaiset harrastivat innokkaasti tähtitiedettä ja he pyhittivät sunnuntain auringonpäiväksi (sunday) ja maanantain kuunpäiväksi ja muut viisi päivää he pyhittivät muille kiertotähdille. Semiramuksen johtaessa Baabelin uskontoa hän alkoi opettamaan, että Nimrodista oli tullut auringon jumala eli Baal. Semiramuksen tullessa raskaaksi ja synnytettyään pojan, jolle hän antoi  nimen Tammus, jota palvottiin auringon jumalana. Semiramus alkoi  myös opettamaan, että hän oli neitsyt. Tämän seurauksena Semiramis kehitti äiti-lapsi kultin, jonka symboliksi tuli äiti (Semiramis), jolla oli käsivarsillaan lapsi(Tammus). Äidin pään päälle asetettiin kuu ja lapsen pään päälle auringon sädekehä. Semiramis korotti itsensä tässä baabelin uskonnossa taivaan kuningattareksi ja häntä tuli rukoilla ja palvoa taivaan kuningattarena, jonka kautta ihmiset pelastuivat.

Baabelin uskonnossa oli myös käytössä salainen ripittäytyminen Baabelin papeille. Baabelin uskonnossa sai myös veden vihmonnan avulla puhdistuksen synneistään ja uuden elämän (uudestisyntyminen). Baabelissa kansa joutui toistamaan myös rukouksia, jotta he pysyivät rukouksissaan järjestyksessä niin he käyttivät rukousnauhoja. Tammuksen kuoltua Semiramis määräsi joulukuun 25. päivän Tammuksen syntymä päiväksi, joka oli myös Nimrodin syntymäpäivä. Joulukuun 25. päivästä tuli joka vuotinen merkkipäivä, jolloin oli juhlat, joissa juopoteltiin ja uhrattiin lapsia Baalille. Joulukuun 25. päivä pystytettiin Tammukselle havupuu, joka koristeltiin aurinkoa symbolisoivilla pyöreillä palloilla. Tämä Baabelista alkanut äiti-lapsi ja auringon palvonta kultti levisi myös Egyptiin, jossa sen nimenä oli isis-Horus, jossa oli auringon Jumalana Ra. Foinikiassa Baal-Astarte kultti nimisenä.  Kreikassa Afrodites-Eros kultin nimellä. Persiassa mithras kultin nimellä samoin kun Roomassa mithras kultin nimellä. Babyloniaan kehittyi ajan  myötä sakraalinen(pyhä) kuninkuus, jossa kuninkaasta tuli myös jumalan siunausten välittäjä ylipappien rinnalle. Baabelin uskonnossa oli papeista muodostunut erillinen neuvosto, jota ylipappi johti. Baabelin papisto ei saanut mennä naimisiin, se oli heiltä kielletty.  Epäjumalan patsaiden ja kuvien tekeminen ja niiden palvominen kuului baabelin uskontoon. Näitä epäjumalan kuvia kumarrettiin ja niitä suudeltiin.

Rooma ja katolinen kirkko

Kun Rooman valtakunta syntyi ja kehittyi niin Rooman uskonnollista elämää johti ylipappi (Pontifex Maximus). Rooman valtakunnan laajentuessa, roomalaiset alkoivat palvomaan valloitettujen kansojen jumalia. Roomalaisten uskonto sekoittui kreikkalaisten, egyptiläisten, syyrialaisten, persialaisten ja babylonialaisten uskontojen kanssa. Rooman valtakuntaan syntyi täydellinen uskontojen sekoitus (synkretismi). Uskonnollisen elämän ollessa niin monen kirjavaa, roomalaiset järjestivät pakolliseksi keisarinpalvonnan, joka teki keisarista jumalallisen ja näin Roomaankin tuli sakraalinen kuninkuus (keisarius).

Roomalaiset uskoivat jumalien vaikuttavan ja hallitsevan Rooman seitsemällä kukkulalla ”De septem montibus virum”. Tästä muodostui roomalaisille käsite; ylhäinen seitsemän kukkulan kaupunki, joka hallitsee koko maailmaa. Roomalaiset uskoivat, että heidän tuli hallita koko maailmaa Jupiterin ylipapin(Pontifex Maximus) johdolla. Symmachus, joka oli Rooman  ylipappi (Pontifex Maximus) kutsui itseään seitsemän vuoren mieheksi. Tämä nimitys seitsemän vuoren miehestä on jäänyt historiankirjoihin sen tähden, kun sen aikaisista kirjeistä on löydetty ylipappia (Pontifex maximus) kutsuttavan tällaisella nimellä. Roomalaisten mielestä maailmaa voi vain johtaa se, joka hallitsee Roomassa, seitsemän kukkulan kaupungissa. Julius Caesar sai pontifex Maximumin arvonimen ja näin keisarit alkoivat myös käyttää itsestään tätä arvonimeä. Keisarit johtivat valtiota ja myös Rooman uskonnollista elämää, olihan keisari uskonnon päämies, ylipappi (Pontifex Maximus).

Rooman katolisen kirkon opin kehitystä

Konstantinus suuri ”kääntyi” kristinuskoon v. 312 jKr. ja hän ylipappina (Pontifex Maximum) otti käyttöön nimen Vicarius Christi (Kristuksen sijainen). Konstantinuksen uudesta uskonnosta tuli Rooman katolinen (yhteinen, yleinen). Rooman kansalaisista tehtiin kristittyjä ilman katumusta ja kääntymystä. Osa alkuseurakunnastakin eksyi mukaan tähän katoliseen uskontoon, josta tuli Rooman uusi uskonto. Kirkon johtajana Konstantinus rakennutti ”kristityille” kirkkoja, mutta samalla hän myös toimitti vihkimyksiä pakanatemppeleille. Konstantinuksen  Katolisessa uskonnossa oli aluksi paljon vapautta ja se hyväksyi paljon erilaisuutta. Mutta pikku hiljaa katolinen kirkko ujutti yhä enemmän pakanallisia oppeja ja riittejä ns. Rooman katoliseen kristinuskoon. Seuraavaksi seuraamme vuosiluku järjestyksessä Rooman katolisen kirkon opetuksen muodostumista. Katolisessa Roomassa jotkut kristityt pitivät lauantaina lepopäivän ja roomalaiset, jotka olivat tottuneet palvomaan auringonjumalaa pitivät auringonpäivänä (sunday) sunnuntaina lepopäivän.

Kreikkalaista sanaa (katholikos/katholike), katolinen sanaa ei edes löydy Uuden Testamentin kirjoituksista (UT:n kreikankielen tekstilaitos). Jeesus ja apostolit eivät opettaneet katolisesta kirkosta yhtään mitään, vaan he opettivat yhdestä Jumalan seurakunnasta. Katolinen katholike, katholikos sanaa alettiin käyttämään vasta vuoden 110 tienoissa. Sanat katolinen kirkko (he katholike ekklesia) ilmestyivät ensimmäistä kertaa historian lehdille Ignatiuksen kirjeessä Smyrnalaisille, jonka hän kirjoitti vuonna 110 jKr. Kirjeessä hän kirjoitti seuraavasti: "Minne piispa tulee, siellä on kansa, missä Jeesus on, siellä on yleinen (yleismaailmallinen) [katholike] seurakunta (kirkko)." Jeesus ja apostolit eivät käyttäneet sanaa katolinen (katholike), vaan Jumalan seurakunta (ekklesia Theou), joka on yksi (eis).

Seuraavaksi käsittelen Rooman katolisen kirkon opin kehitystä, johon laitan RKK:n (Rooman katolisen kirkon) opin kehityksen tällaisella tekstillä.

Aikojen ja päivien muuttaminen

Vuonna 312 jKr. Keisari Konstantinus "kääntyi kristityksi". Tällöin hän istutti siemenen, josta myöhemmin oli tuleva Rooman katolinen kirkko. Vuodesta 312 jKr. alkoi vaikuttamaan voimakas pakanallisten oppien ujuttamien ns. kristinuskoon, jota Konstantinuksen Rooma edusti. Ja tästä vuodesta voidaan laskea Rooman katolisen kirkon perustus, joka virallistettiin vuonna 380 jKr.

Vuonna 321 jKr. Konstantinus teki auringonpäivästä eli sunnuntaista lepopäivän.

Laodikean kirkolliskokous antoi käskyn v. 364: "Kristittyjen ei tule olla juutalaisten mukaisia eivätkä he saa levätä sapattina, vaan heidän pitää tehdä töitä sinä päivänä ja kunnioittaa Herran päivää (sunnuntai); ja jos he voivat, niin levätköön kristittyinä. Mutta jos heidät havaitaan seuraavan juutalaisuutta, heidät tulee sulkea pois Kristuksesta."

Linkki: Raamatullinen lepopäivä

Kuolleiden pyhimysten palvonta

Vuonna 375 jKr. alkoi kuolleitten pyhimysten palvonta.

Vuonna 600 jKr. Rooman kirkko otti käyttöön Marian ja kuolleiden pyhimyksien rukoilemisen.

Raamatussa ei ole missään sellaista kohtaa, jossa Jumalaan uskovien tulisi osoittaa palvontaa kuolleille ihmisille. Katoliset puolustavat tätä oppiaan vetoamalla Makkabealaisten apokryfiseen kirjaan, jossa rukoillaan kuolleiden puolesta. Makkabealaisten kirja on apokryfikirja, jolla ei ole Raamatun kanonista arvovaltaa. Makkabealaisten kirja on epäraamatullinen lähde, jolla ei voida todistaa Raamatun sanan opetusta. Raamattu, Jumalan sana kieltää ottamasta yhteyttä kuolleisiin:

5 Moos 18:
9 ¶ Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä opettele jäljittelemään niiden kansojen kauhistavia tekoja.
10 Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta,
11 joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen.
12 Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi.

Herra Jumala sanoo sanassaan, että Hänen kansansa keskuudessa ei saa olla ketään, joka kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tai kääntyy vainajien puoleen. Jakeessa 11 on heprean sana sha'al, joka tarkoittaa pyytämistä, tiedustelua ja myös rukoilemista. Jakeessa 11 on myös heprean sana owb, joka tarkoittaa henkien manaaja, henkeä (demoneita) sekä kuolleiden henkeä, eli kuolleita ihmisiä. Raamattu selkeästi kieltää yhteydenotot kuolleisiin sekä rukoilemisen ja asioiden pyytämisen kuolleilta ihmisiltä. Raamatun opetuksen mukaan kaikkinainen kuolleisiin yhteydenottaminen on kauhistus Herralle. VT ja UT eivät kummatkaan opeta kuolleiden puolesta rukoilemista. Rooman katolinen kirkko harjoittaa kauhistusta Herralle rukoillessaan kuolleita "pyhimyksiään". Tämä osoittaa, että RKK palvelee epäjumalaa, ei Raamatun Jumalaa, sillä Jumala on kieltänyt kansaltansa kaikenlaisen yhteydenoton kuolleisiin ihmisiin.

Luuk 9:
28 ¶ Noin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.
29 Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi.
30 Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, ja ne olivat Mooses ja Elias.
31 He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.
32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssansa, olivat unen raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät, näkivät he hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen luonansa.

Katoliset puolustavat kuolleiden pyhimysten rukoilemista sanomalla, että koska Jeesus Kristus puhui kuolleiden kanssa, niin puhuminen ja rukoileminen ei ole synti ja siksi meidän tulee tehdä niin kuin Jeesus teki ja seurata Hänen esimerkkiään. Meidän tulee kuitenkin muistaa, että Jeesus Kristus ei ollut tavallinen ihminen kuten me olemme ja, että Jeesus Kristus eli täydellisesti maan päällä ja kuoli meidän syntien tähden. Emme voi kaikessa seurata Jeesusta Kristusta, eli emme kykene elämään täydellisesti tässä maailmanajassa, eikä meidän kuoleman kautta saada aikaan syntien sovitusta.

Jeesus Kristus puhui Moosekselle ja Elialle, koska Hän on Jumalan Poika. Jumalan Poikana Jeesuksella on valta eläviin ja kuolleisiin, mutta meillä ei ole lupa ottaa yhteyttä kuolleisiin, kuten myös Raamattu sen selvästi opettaa.

2 Kun 13: 21 Ja kerran, kun he haudatessaan erästä miestä näkivät partiojoukon, heittivät he miehen Elisan hautaan ja menivät matkoihinsa. Kun mies kosketti Elisan luita, virkosi hän ja nousi jaloilleen.

Katoliset puolustavat kuolleiden puolesta rukoilemista myös yllä olevan Raamatun kohdan kautta. Katoliset sanovat, että koska tämä kuollut mies heitettiin Elisan hautaan, jossa hän virkosi takaisin henkiin, niin on se todiste siitä, että saamme ottaa yhteyttä kuolleisiin. Edellä oleva väite ja johtopäätös on väärä, sillä Raamattu kieltää meitä jotka elämme ottamasta yhteyttä kuolleisiin, 5 Moos 18. Meidän tulee myös nähdä se, että 2 Kun 13:21 jakeessa oleva mies oli jo kuollut, eikä hän itse etsinyt yhteyttä kuolleisiin, vaan muut ihmiset heittivät hänet Elisan hautaan.

Pontifex Maximum

Vuonna 378 jKr. roomalainen piispa Damasus peri  keisarilta uskonnollisena johtajana Pontifex Maximum ja  Vicarius Christi arvonimet. Näin Rooman paavin istuimesta tuli Baabelista alkaneen ylipappi kultin perillinen. Tästä lähtien kaikilla Rooman piispoilla(paaveilla) on ollut nämä arvonimet. Heti kun Damascuksesta oli tullut Pontifex Maximum tulivat Rooman katoliseen kirkkoon babylonialaiset seremoniat hallitsevaan asemaan ja myös muiden pakanauskontojen oppi käsityksiä alkoi tulla sisälle Rooman kirkkoon.

5 Moos 18: 9 ¶ Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä opettele jäljittelemään niiden kansojen kauhistavia tekoja.

1 Kun 14: 24 Ja maassa oli myöskin haureellisia pyhäkköpoikia. He jäljittelivät niiden kansojen kaikkia kauhistavia tekoja, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä.

2 Kun 17: 15 He hylkäsivät hänen käskynsä ja hänen liittonsa, jonka hän oli tehnyt heidän isiensä kanssa, ja todistukset, jotka hän oli heille antanut. He seurasivat turhia jumalia, ja turhanpäiväisiksi he tulivat, kun seurasivat pakanakansoja, jotka asuivat heidän ympärillänsä, vaikka Herra oli kieltänyt heitä tekemästä niinkuin ne.

2 Aik 36: 14 Myös kaikki pappien päämiehet ja kansa harjoittivat paljon uskottomuutta jäljittelemällä pakanain kaikkia kauhistuksia, ja he saastuttivat Herran temppelin, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.

Herra Jumala kieltää sanassaan, että Hänen kansansa ei saa jäljitellä eikä tehdä samanlaisia synnillisiä tekoja kuin epäjumalanpalvelijat tekevät. Rooman katolinen kirkko avoimesti myöntää, että Paavi on Pontifex Maximum. Pontifex Maximum oli pakanallinen ylipappi epäjumalanpalvelususkonnossa. Jumalan kansa ei saa jäljitellä eikä kopioida pakanallisia synnillisiä asioita. Jumalan kansan keskuudessa ei voi olla pakanallisia Pontifex Maximum titteleitä. Rooman katolinen kirkko osoittaa myös tässä asiassa, että se palvelee epäjumalaa, ei Raamatun Jumalaa.

Epäviralliset rukoukset neitsyt Marialle

Vuonna 380 Kristinuskosta tehtiin Rooman valtion virallinen uskonto. Näin syntyi virallisesti Rooman katolinen kirkko.

Vuonna 381 alkoivat epäviralliset rukoukset neitsyt Marialle Jumalan äidille ja taivaan kuningattarelle.

Raamatussa ei lue missään kohtaa, että Jeesuksen opetuslasten tulisi rukoilla Mariaa tai että Maria on taivaan kuningatar. Raamattu opettaa, että Jeesuksen opetuslasten tulee rukoilla Jumalaa Herran Jeesuksen nimessä. Jeesus Kristus ja apostolit eivät antaneet sellaista käskyä tai opetusta, että opetuslasten tulisi rukoilla Mariaa. Jeesus Kristus antoi käskyn, että opetuslasten tulee rukoilla Jumalaa Hänen (Jeesuksen Kristuksen) nimessään ja opetuslapset tottelivat Herraa Jeesusta:

Jumalan sana (Raamattu) opettaa, että meidän tulee rukoilla Jumalaa Herran Jeesuksen Kristuksen nimen kautta. Herra Jeesus Kristus itse asetti tämän käskyn, jossa Hänen opetuslastensa tulee rukoilla Jumalaa Jeesuksen Kristuksen nimen kautta. Apostoli Paavali vahvisti tämän saman käskyn sanomalla, että kaikki minkä Herran Jeesuksen opetuslapset tekevät sanalla tai työllä, niin se tulee tehdä Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa Hänen kauttansa.

Mariaa rukoileminen on epäraamatullista ja syntiä, koska Jumala on itse asettanut sanaansa, että Jumalaa tulee rukoilla Herran Jeesuksen nimessä. Maria ei sovittanut syntejämme, vaan Herra Jeesus Kristus, siksi Jeesuksen opetuslapset rukoilevat Jumalaa Herran Jeesuksen nimessä. Herran Jeesuksen opetuslapsi Stefanus alkuseurakunnan päivinä rukoili Herraa Jeesusta kuolemansa hetkellä, ei Mariaa. Rooman katolinen kirkko opettaa Marian rukoilemista myös kuoleman hetkellä. RKK:n opetus rukoilemisesta Mariaa on epäraamatullista sekä syntiä ja kapinaa Jumalaa vastaan.

Vuonna 553 Mariasta tehtiin Ikuinen Neitsyt (Aieparthenos).

Matt 13:55 Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä (adelphos) Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas?
56 Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme? Mistä sitten hänellä on tämä kaikki?"
57 Ja he loukkaantuivat häneen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja kodissaan".

Mark 6: 3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa (adelphe)  ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.

Rooman katolinen kirkko opettaa Marian olevan iankaikkinen neitsyt, joka synnytti ainoastaan Jeesuksen. Jälleen kerran RKK opettaa valheellisesti ja vastoin Jumalan sanaa, koska Raamattu sanoo, että Jeesuksella Kristuksella oli veljiä ja sisaria. RKK vääristää selkeät Raamatun kohdat, joissa sanotaan selkeästi, että Jeesuksella Kristuksella oli veljiä ja sisaria. Rooman katolinen kirkko opettaa, että he olivat Jeesuksen serkkuja tai sukulaisia, eivät veljiä ja sisaria. Tämä väite on väärä, sillä kreikan kielen sanat adelphos ja adelphe merkitsevät veljeä ja sisarta ja serkku sana on kreikaksi UT:n todistuksen mukaan anepsios sekä suggenes, tosin suggenes sana tarkoittaa myös sukulaista. Jos Jeesuksella ei olisi ollut veljiä ja sisaria ja Matt 13 ja Mark 6 luvuissa olisi ollut kysymys Jeesuksen sukulaisista, ei veljistä ja sisarista, niin silloin kreik. UT olisi käyttänyt sanaa suggenes, joka tarkoittaa sukulaista, mutta kreikankielen UT käyttää sanoja adelphos veli ja adelphe sisar.  On totta, että VT:n juutalaisuudessa käytetään myös veljestä ja sisaresta käsitystä sukulainen, mutta UT:n selkeä todistus kreikankielen ja hepreankielen sananvalinnoilla osoittavat, että kyseessä ei ollut sukulaiset, vaan Jeesuksen lihalliset veljet ja sisaret.
 

RKK opetus, että Maria on iankaikkinen neitsyt on väärä ja valheellinen opetus, sillä Raamattu opettaa meille selkeästi, että Jeesuksella Kristuksella oli veljiä ja sisaria.

Kolossalaiskirjeessä on opetus ja todistus, jossa käytetään serkku sanaa, joka ei ole adelphos tai adelphe, vaan anepsios.

Kol 4:10 Teille lähettää tervehdyksen Aristarkus, minun vankitoverini, ja Markus, Barnabaan serkku (anepsios), josta olette saaneet ohjeita-jos hän tulee teidän tykönne, niin ottakaa hänet vastaan-

Luukaan ensimmäisessä luvussa on todiste kuinka kreik. UT käyttää sukulaisesta sanaa suggenes, ei adelphos tai adelphe.

Luuk 1:36 Ja katso, sinun sukulaisesi (suggenes) Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi;

Kreikankielen UT käyttää joka kerta sukulaisesta sanaa suggenes sekä erottaa toisistaan lihallisen veljen adelphos sekä sukulaisen suggenes eri sanoilla, joka tulee hyvin esille esim:

Luuk 21:16 Omat vanhemmatkin ja veljet (adelphos) ja sukulaiset (suggenes) ja ystävät antavat teidät alttiiksi; ja muutamia teistä tapetaan,

Hepreankielen UT (The Orthodox Jewish Brit Chadasha) tekee myös selkeän eron veljen ja sukulaisen välille käyttäen eri sanoja:

Lu 21:16 And you will be handed over also by horim (parents) and achim (brothers) and krovey mishpachot (relatives) and chaverim (friends), and they will have some of you executed and you will die al kiddush ha-Shem,

Lu 1:36 And—hinei— Elisheva your krovah (relative) also has conceived a ben (son) in her old age, and this chodesh (month) is hashishi (the sixth) for her who is called barren.

Mark 6:3 Is not this one the Naggar (Carpenter), Ben-Miryam? The brother of Yaakov, Yosef, Yehuda and Shimon? And, are not his achayot (sisters) here with us? And they were taking offense at Rebbe, Melech HaMoshiach.

Matt 13:55 Is this not the ben hanaggar (the carpenter’s son)? Is not his Em called Miryam? And are not his achim Yaakov, Yosef, Shimon and Yehuda?
56 And are not his achayot (sisters) with us? From where, therefore, came to this one all these things?

Heprealaisen UT:n todistus on myös täysin selvä, että veljistä achim ja sisarista achoth sekä sukulaisista krovah käytettiin eri sanoja. Matt 13 ja Mark 6 on kysymyksessä Jeesuksen lihalliset veljet ja sisaret

Raamatun oma todistus on selkeä ja osoittaa vääräksi Rooman katolisen kirkon opetuksen koskien väitteitä ettei Jeesuksella ollut lihallisia veljiä ja sisaria.

Jokapäiväinen messu
 

Vuonna 354 jKr. Rooman piispa Julius I määräsi, että Kristuksen virallinen syntymäpäivä oli joulukuun 25. päivä.

Babyloniassa oli Tammuksen (kuollut jumala) syntymäpäiväjuhla joulukuun 25 päivä. Joulukuun 25 päivä oli myös Mithran (persialaisten jumala) ja Rooman keisarin syntymäpäivä. Raamatussa ei ole määrätty viettäväksi Kristuksen syntymäjuhlaa. Jeesus ei asettanut kuitenkaan joulua eikä apostolit, eikä alkuseurakunta viettänyt ollenkaan Kristuksen asyntymäjuhlaa joulukuun 25 päivä. On sanomattakin selvää, että Rooman katolinen kirkko halusi Kristuksen syntymäjuhlan siksi joulukuun 25 päiväksi, että voisivat jatkaa Tammuksen juhlaa. Babyloniassa siis vietettiin juhlaa joulukuun 25 päivä. Babyloniassa joulukuun 25 päivä oli talvipäivänseisauksen ja auringojumalan tammuksen syntymäpäivä. Babylonian sana "yule" tarkoittaa lasta. Joulukuun 25:ttä päivää kutsuttiin yule päiväksi myös pakanallisten anglosaksien parissa. Anglosaksit olivat Brittiensaarilla asuvia asukkaita, jotka puhuivat germaanisia kieliä. Myös skandinaviassa oli yule-juhla, joka oli joulukuun 25 päivä se oli myös talvipäivänseisauksen päivä. Tammusta kutsuttiin Babyloniassa myös nimillä Baal-berith sekä kuusipuun herra. Egyptiläiset sekä persialaiset juhlivat jumalansa syntymäpäivää joulukuun 25 päivänä. Lapsi aurinko jumalaa tarkoittavat monet eri nimet kuten Mithra, Horus, Isvara, Bacchus, Iacchus, Adonis, Attis jne. Lapsi aurinko jumalan palvonnan alkuperä on Babyloniassa, jossa Tammus on tämä lapsi. Eli "jumallisen" lapsen syntymäjuhlan vieton juuret joulukuun 25 päivä ovat Babyloniassa, josta se myös levisi muualle maailmaan. Joulukuun 25. päivä oli Roomassa juhlapäivä, sillä myös sinne oli tullut Tammuksen juhla joulukuun 25. päivänä. Tammuksen juhlaan Babyloniassa kuului havupuu, joka koristeltiin pyöreillä palloilla, jotka symbolisoivat aurinkoa. Babylonialaiset palvoivat aurinkoa, siksi he koristelivat kuusen "aurinkopalloilla". Samoin joulukuun 25 päivään kuului sikauhri.

Vuonna 394 jKr. alkoi jokapäiväinen messu Rooman katolisessa kirkossa. 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä vietettiin Rooman katolisessa kirkossa messua Kristukselle, jossa pappi siunasi leivän ja viinin, jolloin ne "muuttuivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi". Tästä Kristuksen messusta Mass of Christ (Christmas), joka ensimmäisen suoritettiin vuonna 394 JKr. alettiin käyttää nimitystä Kristus messu.

Raamattu ei opeta Rooman katolisen kirkon "pyhä messu" opetusta. Raamattu opettaa, että Jeesus Kristus on yhdellä (Golgatalla) ainoalla uhrilla iankaikkisesti sovittanut meidät, eikä tätä uhria uusita koskaan, eikä sitä voida toistaa millään lailla. Rooman katolisen kirkon opetus on väärä ja eksytys, koska se opettaa, että "pyhä messu" uhri on sellainen, jossa Jeesus Kristus uhraa ja uhrataan yhä uudestaan, joka kerta "pyhässä messussa". Rooman katolisen kirkon "pyhä" messu uhrioppi on paha harhaoppi. Raamattu opettaa, että Jeesus Kristus uhrasi itsensä yhden kerran iankaikkisesti Golgatalla.

Leipä ja viini eivät muutu Jeesuksen vereksi ja ruumiiksi ehtoollisessa, sillä ne ovat esikuvia ja symbolista opetusta Kristuksen verestä ja ruumiista. Herra Jeesus sanoi, että viini on Hänen verensä, joka vuodatetaan syntien anteeksisaamiseksi. Golgatalla tapahtui Herran Jeesuksen veren vuodatus, kun veri valui Kristuksen ruumiista. Ehtoollisen viini ja leipä ovat esikuvaa Golgatan tapahtumista, jossa Kristuksen veri vuodatettiin syntien anteeksisaamiseksi. Ehtoollinen (viini ja leipä) ei ole sama paikka, kun Golgata, jossa Kristus vuodatti verensä, ehtoollinen on paikka, jossa muistellaan Herran kuolemaa, kunnes Hän tulee takaisin. Rooman katolisen kirkon ehtoollis-oppi on väärä opetus ja eksytys, jossa he pilkkaavat Golgatan uhria opettamalla, että messu-uhri on sama uhri, joka tapahtui Golgatalla. Raamattu opettaa hyvin selvästi, että Jeesus Kristus uhrasi yhden ainoan uhrin kertakaikkisesti Golgatalla. Rooman katolisen kirkon "evankeliumi" on pimeyden evankeliumia. Apostoli Paavali sanoi, että jos joku julistaa toista evankeliumia, niin hän on kirottu. Rooman katolisen kirkon "evankeliumi" on syntiä Jumalaa vastaan ja Jumalan tuomion alla.

Katoliset sanovat että ehtoollinen (eukaristia) ei ole symbolinen asia, vaan Jeesuksen todellinen veri ja ruumis, jossa Jeesus itse on läsnä. Katoliset eivät ymmärrä Raamatun hengellistä opetusta, johon kuuluu myös esikuvallista ja symbolista opetusta. Otan esille muutaman esikuvallisen ja symbolisen Raamatun opetuksen:

Joh 15:5 Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä.

Herra Jeesus sanoi olevansa viinipuu, mutta se oli symbolista opetusta, koska Jeesus ei ole maassa kasvava viinipuu, vaan Jumalan Poika. Samassa jakeessa Herra Jeesus sanoi, että Hänen opetuslapsensa ovat viinipuun oksia. Jeesuksen opetuslapset eivät ole viinipuun oksia, eikä Jeesus ole maassa kasvava viinipuu. Viinipuu ja okast opetus oli symbolista opetusta, jonka kautta Jeesus opetti, että niin kuin viinipuu kannattelee oksia ja oksat saavat ravintonsa viinipuun juurien kautta, niin samalla tavalla myös Herra Jeesus kannattelee opetuslapsiaan ja Jeesuksen kautta Hänen opetuslapsensa saavat hengellisen ravintonsa. Kysymys oli siis symbolisesta opetuksesta.

Joh 10:7 Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.

Lammastarhan ympärillä oli tavallisesti suojana kivimuuri, jonka päällä oli piikkisiä oksia, jotka antoivat suojaa pedoilta. Lammastarhaan oli vain yksi ovi ja paimenen tehtävänä oli öisin nukkua lammastarhan ovella, jolloin hän toimi lampaille suojana petoelämiä ja varkaita vastaan. Tämäkin opetus oli symbolista opetusta, jonka kautta Jeesus opetti, että Hän suojelee opetuslapsiaan samalla tavalla kuin lammaspaimen suojelee laumaansa.

Kuten näemme, niin Raamattu opettaa myös symbolisesti, jossa asioilla on esikuvallinen ja symbolinen merkitys. Samoin myös leipä ei muutu Jeesukseksi, eikä viini Jeesuksen vereksi, vaan ne ovat esikuvallisia esimerkkejä ja vertauskuvaa Jeesuksen Kristuksen ruumiista Golgatalla ja Kristuksen verestä, joka vuodatettiin syntien anteeksiantamukseksi. Rooman katolisen kirkon opetus tässäkin asiassa on valheellinen ja Jumalan sanan vastainen.

Virallinen Marian palvonta ja Jumalan äiti käsite
 

Vuonna 431 jKr. Efeson kirkolliskokouksessa otettiin käyttöön Marian palvonta sekä käsite Jumalan äiti.

Babyloniassa oli rukouksia taivaan kuningattarelle, jonka sanottiin olevan neitsyt. Babylonin taivaan kuningatar kuvattiin äitinä, jolla oli lapsi sylissään. Itse asiassa Babylonin taivaan kuningatar-oppi on ihan sama oppi kuin Rooman katolisen kikron oppi Mariasta taivaan kuningattarena. Efeson kirkolliskokous vuonna 431 jKr. julisti, että todellisena uskona kaikkialla täytyy julki tuoda, että pyhä neitsyt (Maria) on Jumalan äiti. Rooman katolinen kirkko sanoo, että he eivät palvo Mariaa, vaan kunnioittavat häntä. Vaikka he näin väittävät, niin silti he palvovat Mariaa ja todisteet tähän palvontaan löytyvät Rooman katolisen kirkon opetuksesta ja käytännön tavoista:

Paavi Leo XIII: Totuutena voidaan vahvistaa, että Jumalan tahdosta siitä suunnattoman suuresta kaikkien armojen aarreaitasta, jonka Jumala on   varannut, ei tule meille mitään muutoin kuin Marian kautta… kuinka suuri onkaan viisaus ja armo, joka on ilmoitettu, tässä Jumalan suunnitelmassa… Maria on meidän loistava välittäjämme, hän on kaikkivaltiaan Jumalan voimakas Äiti.

RKK:n katekismus - 967 Koska Neitsyt Maria suostui täydellisesti Isän tahtoon, Poikansa lunastustyöhön ja jokaiseen Pyhän Hengen vaikuttamaan liikahdukseen, hän on kirkolle uskon ja rakkauden esikuva. Siitä syystä hän on "kirkon huomattavin ja ainutlaatuinen jäsen", 533 hän on kirkon perikuva" (ecclesiae typus). 534

RKK:n katekismus - 968 Mutta hänellä on vielä laajempi tehtävä kirkossa ja koko ihmiskunnassa. "Kuuliaisuutensa, uskonsa, toivonsa ja palavan rakkautensa kautta hän myötävaikutti Vapahtajan kanssa ainutlaatuisella tavalla yliluonnollisen elämän uudelleen pystyttämiseen ihmissieluissa. Tästä syystä Maria on meidän Äitimme armon järjestyksessä."

RKK:n katekismus - 969 "Siitä myöntymisestä lähtien, jonka Maria enkelin ilmestymisessä antoi uskossaan ja säilytti horjumattomasti ristin juurella, Marian äitiys, armon taloudessa jatkuu keskeytyksettä aina kaikkien valittujen lopulliseen täydellistymiseen asti. Marian taivaaseen ottaminen ei nimittäin katkaise hänen osuuttaan pelastustehtävässä: toistuvilla esirukouksilla hän jatkuvasti hankkii meille iankaikkiseen pelastukseen vieviä lahjoja ... Tämän vuoksi kirkko rukoilee autuasta Neitsyttä avuksi kutsuen häntä uskovien puolustajaksi, tukijaksi, auttajaksi ja välittäjäksi."

Rooman katolinen kirkko opettaa vastoin Jumalan sanaa opettaessaan Marialla olevan pelastava virka, joka tuo iankaikkisen pelastuksen lahjan esirukoustensa kautta. Maria ei ole uskovan ihmisen puoltaja ja välittäjätär. Raamattu opettaa, että Jumala pelastaa ihmisen ja Jeesuksella Kristuksella yksin on pelastava tehtävä ja Hän yksin tuo meille iankaikkisen pelastuksen lahjan ja Jeesus Kristus on Pelastaja, Puolustaja Isän tykönä ja Välimies ihmisen ja Jumalan välillä.

Marialla ei ollut mitään osuutta lunastuksessa, eikä Maria ole välittäjä, sillä yksi on välimies ihmisen ja Jumalan välillä, Jeesus Kristus. Raamattu opettaa, että Jeesus on ainoa välittäjä ja sovittaja. Maria ei osallistunut Herran Jeesuksen lunastustyöhön, sillä Herra Jeesus kuoli yksin ristillä ja sovitti yksin meidän syntimme, ilman kenenkään ihmisen apua tai osallisuutta sovitukseen.

1 Tess 5:9 Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,

2 Tim 2:10 Siitä syystä minä kärsin kaikki valittujen tähden, että hekin saavuttaisivat pelastuksen, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, ynnä iankaikkisen kirkkauden.

Ilm 7:10 ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Pelastus tulee meidän Jumalaltamme, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalta".

1 Tim 2:5 Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,

Hebr 9:15 ¶ Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

1 Joh 2:1 ¶ Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.

Hebr 2:18 Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa.

Jumalan sana todistaa, että Rooman katolisen kirkon opetus on eksytystä ja väärä evankeliumi. Herra Jeesus Kristus on Jumalan Poika, ei Isä Jumala. Jumalan Pyhä Henki hedelmöitti Marian kohdun ja meidän tulee muistaa, että Maria synnytti Jeesuksen Kristuksen, ei Isä Jumalaa. Jeesus Kristus ei ole Isä Jumala, joten ei ole viisasta ja oikein kutsua Mariaa Jumalan äidiksi, sillä Maria ei synnyttänyt Isä Jumalaa, vaan Herran Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan. Meidän tulee myös muistaa, että Jumala (Isä) lähetti Poikansa maailmaan ja Pyhä Henki hedelmöitti Marian kohdun. Raamattu ei opeta missään kohden Mariaa Jumalan äidiksi, eikä Jeesuksen opetuslapsetkaan saa kutsua häntä Jumalan äidiksi, koska Maria ei synnyttänyt Isä Jumalaa, vaan Jumalan Pojan.

Jumalan sana Raamattu opettaa, että Herra Jeesus Kristus on Välimies ihmisen ja Jumalan välillä ja Herra Jeesus on meidän Puolustajamme Isän tykönä ja Herra Jeesus on meidän Auttajamme. Rooman katolisen kirkon opetus Mariasta on valheellista ja väärää opetusta.

Papiston puvut
 

Vuonna 500 jKr. tuli kirkkoon papeille pappispuvut, jotka erottivat heidät tavallisesta kirkkokansasta.

Raamattu ei opeta, että Uuden Liiton johtajien (paimenet ja vanhimmat) tulisi pukeutua "papillisiin" asuihin, jotka erottavat heidät muusta seurakunnasta pukeutumisen perusteella. Vanhassa liitossa papit pukeutuivat papillisiin asuihin, mutta vanhan liiton pappeusjärjestelmä on kumottu ja Uudessa Liitossa ei ole enää papillisia asuja.

Kiirastulioppi
 

Vuonna 593 jKr. Gregorius Suuri avasi tietä kiirastuliopille katoliseen kirkkoon. 

Kiirastulioppia opetettiin alun perin Egyptissä ja Kreikassa, joka Rooman valtakunnassa uskontojen sekoittuessa tuli myös Rooman uskontoon mukaan. Rooman katolinen katekismus (1953) opettaa kiirastulesta näin:

Minne sielu tulee heti yksityisen tuomion jälkeen?

Sielu joutuu joko taivaaseen tai helvettiin tahi kiirastuleen. (s. 57)

Mitkä sielut tulevat kiirastuleen?

Kiirastuleen tulevat niiden hurskaiden sielut, jotka joko ovat anteeksiannettavissa synneissä eronneet elämästä tai syntiensä tähden vielä saavat kärsiä ajallisia rangaistuksia. (s. 57,58)

Kauanko sielut pysyvät kiirastulessa?

Sielut pysyvät kiirastulessa, kunnes he ovat täydellisesti puhtaat ja ansaitsevat Jumalan katselemisen. (s. 58)

Missä yhteydessä olemme kiirastulessa olevien sielujen kanssa?

Me autamme heitä rukouksilla, almuilla ja muilla hyvillä töillä, varsinkin pyhällä messu-uhrilla (Kaikkien sielujen päivä). (s. 55)

Rooman katoliset sanovat, että termiä kiirastuli ei löydy Raamatusta, mutta oppi kiirastulesta löytyy Raamatusta. Katoliset sanovat myös, että varhaiset kirkkoisät opettivat jonkinlaista puhdistumista ennen taivaaseen pääsyä.

Rooman katolinen kirkko opettaa, että vaikka Jeesus Kristus kuoli ja mahdollisti syntien anteeksiantamuksen, niin se ei poista rangaistusta kaikista synneistä; sillä kun ihminen kuolee, niin hänen täytyy ensin kärsiä tietty määrä rangaistusta kiirastulessa ennen kuin hän pääsee taivaaseen. Katoliset uskovat, että heidän täytyy olla ainakin vähän aikaa kiirastulessa puhdistumassa synneistään, jonka jälkeen he pääsevät taivaaseen.

Totuus on ettei Raamatusta löydy termiä eikä opetusta kiirastulesta. Jotkut katoliset puolustavat kiirastulioppia 1 Kor 3 opetuksella:

1 Kor 3:8 Mutta istuttaja ja kastelija ovat yhtä; kuitenkin on kumpikin saava oman palkkansa oman työnsä mukaan.
9 Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus.
10 Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa.
11 ¶ Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.
12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.
14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

Edellä oleva kohta ei opeta mitään Rooman katolisen kirkon kiirastuliopista. Että voisimme ymmärtää oikein tuon edellä olevan Raamatun kohdan, niin meidän tulee katsoa muutamia muita Raamatun kohtia:

Matt 3:11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

1 Piet 1:7 että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

Raamattu opettaa Herran Jeesuksen Kristuksen kastavan Häneen uskovat Pyhällä Hengellä ja tulella. Raamattu opettaa, että Jeesuksen opetuslasten usko koetellaan tulessa tässä nykyisessä ajassa. Tämä tulessa tapahtuva koettelu on koettelua, jossa Jeesuksen opetuslasten usko koetellaan Pyhässä Hengessä Jumalan sanan opetuksen mukaisesti. 1 Kor 3:15 jae, joka opettaa tulen läpi pelastumista tarkoittaa juuri sitä, että vaikka olisimme rakentaneet jossakin kohtaan väärin uskon asioissa, niin kuitenkin osallisuus pelastuksesta ja Pyhästä Hengestä, Pyhän Hengen koettelevan tulen kautta tuo meille pelastuksen Jumalan armosta. 1 Kor 3:15 ei opeta Rooman katolisen kirkon kiirastulioppia, vaan Pyhän Hengen tulen koettelua, jossa meidän uskoamme koetellaan ja me pelastumme tämän tulen läpi huolimatta siitä jos jossakin kohdin erehdymme ja varsinkin sellaisessa kohdassa, joka ei liity Jeesuksen Kristuksen pelastustyön perusteisiin. Sillä pelastuskysymyksessä emme saa erehtyä, mutta opillisesti voimme erehtyä esim. voimme erehtyä uskomaan väärin Raamatullisesta Uuden Liiton lepopäivästä, mutta silti pelastumme kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.

Rooman katolisen kirkon opetus kiirastulesta on epäraamatullinen ja valheellinen opetus. Raamattu ei opeta, että kuolemamme jälkeen joutuisimme kiirastuleen, jossa joutuisimme kokemaan synneistä puhdistuksen. Raamattu opettaa kuoleman jälkeisestä tilasta näin:

Fil 1:23 Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;

Apostoli Paavali sanoi, että kun hän kuolee, niin Hän menee Herran Jeesuksen luokse, eikä kiirastuleen. Raamattu opettaa, että Herra Jeesus tulee hallitsemaan maan päällä pyhiensä kanssa tuhat vuotta, jonka jälkeen tulee tuomiopäivä, jossa synteihinsä kuolleet tuomitaan tekojensa mukaan:

Ilm 20:7 Ja kun ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet, päästetään saatana vankeudestaan,
8 ja hän lähtee villitsemään maan neljällä kulmalla olevia kansoja, Googia ja Maagogia, kootakseen heidät sotaan, ja niiden luku on kuin meren hiekka.
9 Ja he nousevat yli maan avaruuden ja piirittävät pyhien leirin ja sen rakastetun kaupungin. Mutta tuli lankeaa taivaasta ja kuluttaa heidät.
10 Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti.
11 ¶ Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt.
12 Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.

Suuren tuomiopäivänkään jälkeen ei ole kiirastulta, vaan tuomio, jonka jälkeen jumalattomat synneissänsä kuolleet heitetään tuliseen järveen, jossa he joutuvat olemaan iankaikkisesti.

Matt 25:46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Mark 9:43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.

Raamattu opettaa kadotuksen olevan iankaikkinen, jossa tuli ei koskaan sammu. Raamattu ei opeta kiirastulioppia. Kiirastulioppi on Rooman katolisen kirkon väärä ja valheellinen opetus.

Latina kirkko kieleksi

400 luvun lopulla tuli kirkon käyttöön Jeromen latinalainen Vulgata raamatun käännös. Vuonna 405 jKr. Vulgata käännös valmistui.

Vuonna 600 jKr. Gregorius I määräsi kirkolle latinan kielen rukous- ja saarnakieleksi.

Rooman katolinen kirkko asetti latinankielen rukous- ja saarnakieleksi siksi että voisivat kontrolloida ja hallita maallikoita. Maallikot eivät osanneet latinaa ja näin paavi ja papit pystyivät kontrolloimaan ja hallitsemaan kirkkoväkeä paremmin, koska kirkkoväki ei kyennyt arvioimaan ja koettelemaan opetusta. Nykyään katolinen kirkko rukoilee ja saarnaa tavallisella kielellä, jota kansa ymmärtää.

Paavi titteli

600 luvulla Bonifatius, joka oli Rooman piispa otti ensimmäisenä arvonimen paavi, väittäen olevansa Pietarin seuraaja.

Itse asiassa Rooman piispat (Rooman katolisen kirkon) ovat Babylonian pappeusjärjestelmän perillisiä, siitä todisteena: 7.Pontifex Maximum. Raamatussa ei ole sellaista opetusta, että Pietari oli Rooman kirkon piispa ja että Pietari oli ensimmäinen paavi, jonka seuraajia ovat kaikki Rooman piispat.

1 Piet 5:1 ¶ Vanhimpia teidän joukossanne minä siis kehoitan, minä, joka myös olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja ja osallinen myös siihen kirkkauteen, joka vastedes on ilmestyvä:
2 kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta, vaan vapaaehtoisesti, Jumalan tahdon mukaan, ei häpeällisen voiton tähden, vaan sydämen halusta,
3 ei herroina halliten niitä, jotka ovat teidän osallenne tulleet, vaan ollen laumalle esikuvina,
4 niin te, ylipaimenen ilmestyessä, saatte kirkkauden kuihtumattoman seppeleen.

1 Piet 5:1 on sanat joka myös olen vanhin, joka on kreik. tekstissä sana (sympresbyteros), joka tarkoittaa kanssa vanhinta. Pietari ei pitänyt itseään paavina tai koko seurakunnan päämiehenä tai johtajana. Pietari sanoi olevansa kanssa vanhin, eli yksi vanhimmista muiden kanssa, ei seurakunnan päämies. On täysin selvää, että Pietari oli myös vanhimpiin kuuluva, ei yläpuolella muiden vanhinten, koska Ylipaimenen paikka on varattu ja pysyy Jeesuksella. Pietari sanoi Jeesuksen Kristuksen olevan Ylipaimen, koska Kristus on seurakunnan pää:

Ef 5:23 sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.

Raamatussa ei ole opetusta paavista, eikä edes sanaa paavi ja Rooman katolisen kirkon opetus paavista on väärä ja valheellinen.

Kaitsija ja vanhin on sama palvelutehtävä

Fil 1:1 ¶ Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä myös seurakunnan kaitsijoille (episkopos) ja seurakuntapalvelijoille.

Raamattu opettaa kaitsijan ja vanhimman olevan sama palvelutehtävä. Paavali kirjoitti Filippin seurakunnan kaitsijoille (monikossa), joita oli useita, ei yksi, vaan useita. Raamattu todistaa tämän asian myös muualla:

Apt 20: 17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat (presbyteros).
18 Ja kun he saapuivat hänen tykönsä, sanoi hän heille: "Te tiedätte ensimmäisestä päivästä asti, kun minä Aasiaan tulin, miten minä kaiken aikaa olen ollut teidän kanssanne;
19 kuinka minä olen palvellut Herraa kaikella nöyryydellä ja kyynelillä, koettelemuksissa, jotka ovat kohdanneet minua juutalaisten salahankkeiden tähden;
20 kuinka minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille sitä, mikä hyödyllistä on, ja opettamasta teitä sekä julkisesti että huone huoneelta,
21 vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.
22 Ja nyt, katso, minä matkustan, sidottuna hengessä, Jerusalemiin, enkä tiedä, mikä minua siellä kohtaa.
23 Sen vain tiedän, että Pyhä Henki jokaisessa kaupungissa todistaa minulle ja sanoo, että kahleet ja ahdistukset minua odottavat.
24 En minä kuitenkaan pidä henkeäni itselleni minkään arvoisena, kunhan vain täytän juoksuni ja sen viran, jonka minä Herralta Jeesukselta olen saanut: Jumalan armon evankeliumin todistamisen.
25 Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa.
26 Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen.
27 Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa.
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi (episkopos), paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Paavali nimitti Efeson seurakunnan vanhimpia (presbyteros) kaitsijoiksi (episkopos), eli vanhimmat ja kaitsijat on sama palvelutehtävä, joka on paikallisen seurakunnan johtaminen. Tästäkin Raamatun kohdasta näemme, että paikallisseurakuntaa johtaa useat veljet (vanhimmat) ei yksi ihminen. Samalla näemme sen, että paikallista seurakuntaa johdetaan paikkakunnalta käsin, ei sen ulkopuolelta. Rooman katolisen kirkon opetus paavista on valheellinen ja väärä.
 

Matt 16:18-19,  Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.

Tämä Raamatun kohta ymmärretään aika usein väärin tosi pahoin seurauksin. Katolinen kirkko opettaa Rooman piispan olevan Jeesuksen Kristuksen maallisen sijaisen, koko kirkon näkyväisen ylimmän pään.  Katolinen kirkko opettaa, että Pietari toimitti kirkon päämiehen virkaa vedoten tähän Matt 16: 18:ssa olevaan kohtaan. Katolisen kirkon opetus on seuraavanlainen; Pietari on kallio jolle seurakunta rakennetaan. Tästä on seurannut sellainen katolinen oppi, että paavi on Pietarin ainoa oikea seuraaja Rooman piispanistuimella ollen kirkon näkyväinen päämies, pyhä isä paavi. Tällainen oppi on täysin vastoin Raamattua. 100- luvulla jkr. Ignatios, joka vaikutti Antiokian seurakunnassa vaati itselleen yhden johtajan asemaa, jonka seurauksena hän nousi yli muiden vanhimpien sekä alkoi käyttämään itsestään nimitystä piispa. Piispa-sana kehittyi kreikan kielen sanasta episkopos, joka tarkoittaa kaitsijaa. Piispan alaisuuteen jääneistä käytettiin nimitystä presbyteros, joka tarkoittaa vanhimpia. Piispa sana tarkoitti silloin siis vain paikallisseurakunnan johtajaa. Seuraavaksi piispa asetettiin kokonaisen maakunnan tai suuremman alueen johtoon.  Piispan vastuulla oli silloin useita eli enemmän kuin yksi seurakunta. Tällainen luopuminen seurakuntien itsenäisyydestä mahdollisti kehityksen, jonka tuloksena syntyi valtakunnallisia ja kansainvälisiä kirkkoja ja herätysliikkeitä kirkkokunta johtajineen vastoin Raamatun sanaa. Kun katolisen kirkon aikana syntyi paavius, niin sitä perusteltiin tällä vääristyneellä piispan asemalla. Harhapolusta kehittyi suuri eksytys.

Mitä Raamattu todella tarkoittaa Matt 16 luvussa sitä katselemme seuraavaksi. Pietari on kreikaksi petros, joka merkitsee, kivi tai lohkare, kun taas kallio on kreikaksi petra. Sana petros tarkoittaa kiveä, joka on otettu kalliosta (petra). Pietari ei ole seurakunnan perustus, vaan Jeesus Kristus.

Matt 16:18 kreik. teks.; kagoo de soi legoo hoti su ei petros kai epi tautee tee petra oikodomeesoo mou teen ekkleesian kai pulai hadou ou katiskhusousin autees.

Septuaginta kääntää sanan kallioni sanalla petra, joka on Herra Pelastaja. On päivänselvää, että Herra on kallio, jolle seurakunta rakennetaan.

2Sa 22:2 kai eipen kurie petra (petra) mou kai ocurwma mou kai exairoumenov me emoi

2Sam 22:2 ¶ "Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani!

Matt 16:18;
 

Matt 16:18 kagw de soi legw oti su ei petrov (pietari, kivi) kai epi tauth th petra (kallio) oikodomhsw mou thn ekklhsian kai pulai adou ou katiscusousin authv

Jeesus ei rakenna seurakuntaa ihmisen varaan, koska Hän itse on ruumiin eli seurakunnan pää. Mitä nämä jakeet pitävät oikein sisällään?  Koska Jeesus on seurakunnan pää, eikä kukaan muu niin kirjoitan seuraavan, asian selventämiseksi, vaikka Raamattu ei tätä suoranaisesti näin kerro; Jeesus sanoi osoittaen Pietaria sormellaan sanoen, sinä olet Pietari. Jeesus jatkoi osoittaen sormellaan itseään sanoen; ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Jokainen Raamattuun uskova ymmärtää, että Jeesus on seurakunnan pää, Hän vain ja ainoastaan Aamen. EF5:23  sillä mies on vaimon pää niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.  Katsomme muutamia Raamatunpaikkoja, jotka osoittavat selvästi kuka todella on kallio Jumalan sanassa.

1 Kor 10:1-4, Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.

Kreikkalaisessa  UT:ssa  tässä oleva  kallio sana  on petra. 1 Kor 10:4; kai pantes to auto poma pneumatikon epion epinon gar ek pneumatikees akolouthousees petras he de petra een ho khristos. Jumalan sana  sanoo :  KALLIO ON  KRISTUS JEESUS.

Room 9:33 niin kuin kirjoitettu on: "Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja joka häneen uskoo, se ei häpeään joudu”.

Loukkauskivi kompastuksen kallio on Jeesus Kristus. Kreikan UT:ssa tässä jakeessa sana kallion on petra. Tämä jae on lainaus Jesaja 8:14:sta. Jeesus on kallio ei Pietari.

Jesaja 44:8: Älkää vavisko älkääkä peljätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.

Pelastuskallio on Kristus Jeesus, Raamatun selvässä pelastussuunnitelmassa.

Psalmi 73:26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.

Psalmi 89:26 (89:27) Hän kutsuu minua: ’Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio’.

Jes 8:14:ssa, Jes 44:8ssa, Ps 73:26:ssa ja Ps 89:26:ssa oleva kallio sana on hebreaksi tsur, joka tarkoittaa Jumalaa, kalliota ja linnoitusta. Tämä tsur tarkoittaa siis Jumalaa ja kalliota näin Raamatun sanoma siitä kuka on kallio on täysin selvä, kallio on Jeesus.

Paavin jalan suutelu
 

Vuonna 709 alkoi kirkossa paavin jalan suuteleminen, tämä tapa tuli suoraan pakanauskonnoista.

Paavin jalan suutelun alkuperä on pakanuudessa. Raamattu ei opeta, että Jeesuksen opetuslasten pitää suudella seurakunnan johtajien jalkoja. Historiasta näemme, että Rooman keisari Galigula määräsi, että ihmisten tuli suudella hänen jalkojansa. Galigula oli myös Pontifex Maximum. Rooman katolisen kirkon synnyttyä Roomaan tämä pakanallinen tapa otettiin käyttöön myös Rooman katolisessa kirkossa. Katoliset sanovat, että Paavin jalkojen suutelu on kohteliaisuuden osoitus. Totuus on kuitenkin, että se on pakanallinen tapa, ei Raamatun opetus.

Apt 10:24 Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä.
25 Ja kun Pietari oli astumassa sisään, meni Kornelius häntä vastaan, lankesi hänen jalkojensa juureen ja kumartui maahan.
26 Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: "Nouse; minäkin olen ihminen".

Me tiedämme, että Kornelius oli roomalainen sadanpäämies Rooman armeijassa. Apt 10:25 on kreik. sana proskyneo, joka tarkoittaa palvomista, suudelmalla osoittaa kunnioitusta ja palvontaa sekä polvistumalla kunnioituksen ja palvonnan osoittamista. Kornelius roomalaisena tiesi jalkojen suutelu tavan. Apt 10 luvussa Kornelius lankeaa Pietarin jalkojen juureen kumartuneena maahan, jolloin Pietari käskee häntä nousemaan, koska Pietari on ihminen, ei Jumala. Ehkäpä Kornelius roomalaisena koitti suudella Pietarin jalkoja (tavalla, jonka hän roomalaisena tiesi ja tunsi) ja osoittaa kunnioitusta Pietarille, mutta Pietari esti tämän. Oli niin tai näin, niin Pietari esti tällaisen kunnioituksen osoituksen ja pyysi Korneliusta nousemaan ylös, joka oli kumartuneena Pietarin jalkojen juureen. Pietarin sanat: "Nouse; minäkin olen ihminen", on todistus siitä, että Kornelius osoitti palvonnan eleen Pietaria kohtaan, sillä Pietari kehotti häntä nousemaan, koska Pietari on ihminen, ei Jumala ja vain Jumalalle voidaan osoittaa palvontaa, ei ihmiselle.

Raamattu ei opeta mitään seurakunnan johtajien jalkojen suutelusta kunnioituksen osoituksen eleenä. Paavin jalkojen suutelun alkuperä on pakanallinen, ei Raamatun opetus.

Ristin, kuvien ja pyhäinjäännösten palvonta  

Vuonna 787 Nikean kirkolliskokous laillisti ristin, kuvien ja pyhäinjäännösten palvonnan.

Nikean toinen kirkolliskokous 787 jKr. päätti, että kirkko puolustaa kaikkia uudistuksia, jotka ovat joko kirjoitettuja tai kirjoittamattomia kirkollisia traditioita, jotka on uskottu kirkolle. Kirkolliskokous päätti, että kirkko osoittaa kunnioitusta pyhille kuville. Kirkolliskokous totesi, että tämä ei täyttä palvontaa, vaan kuvien kunnioittamista suitsutus-uhrien kera, kuten ikivanhat hurskaat ovat myös vahvistaneet tämän tavan. Kirkolliskokous totesi, että kuka kunnioittaa kuvia, kunnioittaa henkilöitä joita kuvat esittävät. Kirkolliskokous totesi, että pyhät isät ovat vahvistaneet katolisen kirkon perinteen (traditio) ja jos ihmiset haluavat seurata apostoli Paavalia ja koko apostolista joukkoa ja isien pyhyyttä, niin ihmisten tulee pitää kiinni lujasti perinteistä (traditio), jotka kirkko on vastaanottanut. Kirkolliskokous päätti, että pyhien kuvien tulee esittää Jeesusta Kristusta Pelastajaa, Herraa ja Jumalaa, Ladya (Maria), kunnioitettuja enkeleitä ja kaikkia pyhimyksiä ja pyhiä miehiä.

Kirkon anateemat koskien pyhiä kuvia

Anathema tarkoittaa kreikaksi asettaa erilleen,  karkoittaa, ajaa maanpakoon, julistaa kirkon kirous, syyttää ja kirottua. Toinen Nikean kirkolliskokous 787 jKr. antoi julistuksen koskien pyhiä kuvia:

- Jos joku ei tunnusta, että Jeesus meidän Jumala voidaan kuvata ihmisyydessään, niin hän olkoon kirottu.
- Jos joku ei hyväksy evankelisen tapahtuman taidekuvausta, niin hän olkoon kirottu.
- Jos joku ei kunnioita Herran ja Hänen pyhimyksiensä kuvausta, niin hän olkoon kirottu.
- Jos joku hylkää yhtäkään (katolisen) kirkon kirjoitettua tai kirjoittamatonta perinnettä (traditio), niin hän olkoon kirottu.

Raamattu ei opeta mitään "pyhistä kuvista"

Raamattu ei missään kohden opeta "pyhistä kuvista". Pyhä kuva-oppi on Rooman katolisen kirkon epäraamatullinen opetus sekä kirkon traditio (perinne), mutta ei Raamatun opetus. Katoliset sanovat, että he eivät palvo kuvia ja patsaita, mutta kunnioittavat niitä. Katolisen kirkon rukoukset enkeleille paljastavat sen, että katoliset kunnioittavat ja palvovat kuvia ja patsaita.

Rukous pyhille vartija enkeleillemme (katolinen rukous)
Taivaallinen Isä, ääretön rakkautesi meitä kohtaan on valinnut siunatun enkelin taivaassa ja määrännyt hänet oppaaksemme tähän maanpäälliseen pyhiinvaellukseemme. Hyväksy kiitoksemme niin suuresta siunauksesta. Suo että voimme kokea pyhän suojelijamme avunantoa kaikissa tarpeissamme. Ja sinä, pyhä, rakastava enkeli ja opas, valvo meitä koko enkelimäisellä sydämelläsi. Pidä meidät aina tiellä, joka johtaa taivaaseen, äläkä lakkaa rukoilemasta puolestamme, kunnes olemme saavuttaneet lopullisen päämäärämme, iankaikkisen pelastuksen. Sitten rakastamme sinua iankaikkisuudessa. Me kiitämme ja ylistämme sinua lakkaamatta kaikesta hyvästä mitä olet tehnyt puolestamme täällä maan päällä. Ole erikoisesti uskollinen ja valpas lastemme suojelija. Ottakaa paikkamme ja toimittakaa mitä meiltä puuttuu ihmisen heikkouden, lyhytnäköisyyden tai syntisen laiminlyönnin tähden. Te täydelliset Jumalan palvelijat kirkastakaa meille raskas tehtävämme. Opastakaa lapsiamme, että he voisivat tulla Jeesuksen kaltaisiksi, voisivat uskollisesti jäljitellä Häntä ja pysä lujana kunnes he saavuttavat iankaikkisen elämän. Amen

Toinen rukous vartija enkelille (katolinen rukous)
Minun hyvä enkelini, sinä tulet taivaasta; Jumala on lähettänyt sinut pitämään minusta huolta. Oi, suojele minua siipiesi alla. Kirkasta polkuni, ohjaa askeleeni. Älä jätä minua, pysy minun lähellä ja puolusta (varjele) minua pahan voimia vastaan. Mutta ennen kaikkea tule ja puolusta minua elämäni viimeisessä kamppailussa. Vapauta sieluni, jotta kanssasi voisin kiittää, rakastaa ja ajatella iankaikkisesti Jumalan hyvyyttä. Amen.

Katoliset pyytävät ja kutsuvat enkeleitä oppaikseen. Katoliset enkeli-rukoukset johdattavat heitä kiittämään ja ylistämään enkeleitä sekä hakemaan enkeleiltä apua, jopa myös heidän viimeisiin hetkiin. Katolisen rukoilevat enkeleitä olemaan oppaita, jotka suojelevat ja johdattavat katolisen elämää sekä vapauttamaan heidän sielunsa ylistämään Jumalaa. Edellä luetellut ominaisuudet kuuluvat kaikki Jumalan palvontaan ja palvelukseen. Katolisen kirkon enkeli-rukoukset johdattavat katoliset palvelemaan henkioppaita, jotka ovat pahoja henkiä, demoneita. Okkultismissa, New-Age liikkeissä ja maailman uskonnoissa on henkioppaita (demoneja), jotka eksyttävät ihmisiä siten, että he huijaavat ihmisiä, jotka luulevat palvelevansa Jumalaa, vaikka itse asiassa he palvelevat saatanaa ja pahoja henkiä. Katolisen kirkon enkeli-henget ovat pahoja henkiä, eivätkä Jumalan enkeleitä.

"Pyhät esineet"

Uskonto, jossa ei ole Jumalan läsnäoloa tarvitsee "pyhiä" esineitä, eli kohteita joiden kautta ihmiset voivat osoittaa palvontaa "jumalalle". Koska heidän sydämessään ei ole Jumalan synnyttämää elämää, niin he tarvitsevat näitä "pyhiä" esineitä, jotka ovat kanavia heidän jumalanpalveluksessaan. Nämä "pyhät" esineet ja opit niiden ympärillä ovat itse asiassa kanavia, joiden kautta riivaajahenget eksyttävät ihmisiä.

2 Moos 20:4 Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.

5 Moos 4:16 ettette menettele kelvottomasti ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, ette minkään muotoista patsasta, ette miehen tai naisen kuvaa,
17 ette maan päällä liikkuvan nelijalkaisen eläimen kuvaa, ette taivaan alla lentävän siivekkään linnun kuvaa,
18 ette maassa matelevaisen kuvaa ettekä vesissä maan alla olevan kalan kuvaa;
19 ja ettet, kun nostat silmäsi taivasta kohti ja katselet aurinkoa ja kuuta ja tähtiä, kaikkea taivaan joukkoa, anna vietellä itseäsi kumartamaan ja palvelemaan niitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on jakanut ne kaikille muille kansoille koko taivaan alla.
20 Onhan Herra ottanut teidät ja vienyt pois rautapätsistä, Egyptistä, että teistä tulisi hänen perintökansansa, niinkuin nyt on tapahtunut.
21 Mutta Herra vihastui minuun teidän tähtenne ja vannoi, etten minä saa mennä Jordanin yli enkä tulla siihen hyvään maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi,
22 vaan että minä kuolen tässä maassa enkä mene Jordanin yli. Mutta te menette sen yli ja otatte tuon hyvän maan omaksenne.
23 Niin varokaa, ettette unhota Herran, teidän Jumalanne, liittoa, jonka hän on tehnyt teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, mitään sen muotoista kuvaa, jota Herra, sinun Jumalasi, on kieltänyt sinua tekemästä.

5 Moos 5:8 Älä tee itsellesi jumalankuvaa, älä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.

Raamattu kieltää kaikenlaisen kuvien tekemisen, joita käytetään palvontamenoissa sekä uskonelämässä. Jumala kieltää tällaisten "pyhien" esineiden käytön kansaltaan, ettei Jumalan kansa voi palvoa Häntä "pyhien" esineiden tai kuvien kautta. Jumalan kansan tulee palvoa elävää Jumalaa Pyhässä Hengessä ja totuudessa, koska Hän itse on läsnä meissä Pyhässä Hengessä. Emme saa palvoa Jumalaa aineellisen materian, kuvien tai patsaiden kautta.

Joh 4:24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat (proskyneo), niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

Proskyneo tarkoittaa kreikaksi palvomista. Rooman katolisen kirkon opetus ristin, kuvien ja pyhäinjäännösten palvonnasta on valheellinen ja väärä opetus.

Pyhä vesi  

Vuonna 850 jKr. asetettiin voimaan käsite; pyhä vesi, jossa tuli olla ripaus suolaa. Papin siunauksen jälkeen vedestä tulee pyhää.

Katoliset puolustavat "pyhän" veden käyttöä sillä, että vanhan liiton aikana papeilla oli käytössä pyhän veden toimitus. Meidän tulee muistaa se, että Herra Jeesus Kristus kumosi sovitusuhrinsa ja verensä kautta vanhan liiton pappeusjärjestelmän. Samoin Herra Jeesus Kristus kumosi sovitusuhrinsa ja verensä kautta eläinuhrit. Uudessa Liitossa on syntiä tehdä niitä vanhan liiton toimituksia, jotka ovat kumottu Uudessa Liitossa. Pyhä vesi kuului vanhan liiton kumottuun pappeusjärjestelmään. Rooman katolinen kirkko opettaa väärin ja valheellisesti myös tätä pyhä vesi opetustaan.

4 Moos 5:17 Ja pappi ottakoon pyhää vettä saviastiaan, ja sitten pappi ottakoon tomua asumuksen lattialta ja pankoon veteen.

Hebr 7:11 ¶ Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan?
12 Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.
 

Pyhän Joosefin palvonta  

Vuonna 890 jKr. alkoi pyhän Joosefin palvonta.

Katoliset väittävät etteivät he palvo pyhimyksiä, mutta kunnioittavat heitä. Itse asiassa he kuitenkin palvovat pyhimyksiä, koska he pitivät heitä pyhimyksinä heidän tekojensa tähden ja tekevät heistä patsaita, kuvia ja rukoilevat heitä. Raamattu opettaa, että kaikki Jeesuksen opetuslapset ovat pyhiä Herran Jeesuksen Kristuksen sovitustyön ja Pyhän Hengen pyhityksen kautta.

1Kor 3:17 Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.

1Kor 6:11 Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.

1Pie 1:16 Sillä kirjoitettu on: "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä".

1Pie 2:9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja," joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;

Katoliset rukoilevat ja palvovat pyhimyksiä tehden heistä kuvia ja patsaita ja osoittaen heille rukouksiaan. Katoliset rukoilevat pyhimyksiltään suojelusta ja apua. Suojeluksen ja avun pyytäminen tulee rukouksessa osoittaa Jumalalle, ei kuolleille ihmisille. Rukoileminen ja suojeluksen ja avun pyytäminen on palvontaa, jonka Raamattu opettaa kuuluvan Jumalalle, ei kuolleille ihmisille. Siksi katoliset palvovat pyhimyksiä, vaikka muuta väittävät.

5 Moos 33:29 Autuas olet sinä, Israel; kuka on sinun vertaisesi! Sinä olet kansa, jota Herra auttaa, hän, joka on sinun kilpesi ja suojasi, sinun miekkasi ja korkeutesi. Vihollisesi mielistelevät sinua, ja sinä astut heidän kukkuloillansa."

Ps 68:20 Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa.

Rooman katolinen kirkko on kuin iso bisnestä tekevä tehdas, joka myy miljoonia patsaita, medaljonkeja, "pyhiä" kastemaljoja, ikoneita, ruusukkonauhoja (rukousnauhoja), skapulaareja ja muita palvonta esineitä. Rooman katolinen kirkko kerää valtavan omaisuuden myymällä useita miljoonia "pyhiä esineitä" katolisille sekä muille ihmisille. Rooman katolinen kirkko kerää epäraamatullisilla "pyhillä" esineillänsä valtavan määrän rahaa joka vuosi. Jumalan palvonta ja palvelus ei ole myytävänä, sillä Jeesus Kristus sanoi:

Matt 10:7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: ‘Taivasten valtakunta on tullut lähelle’.
8 Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

Joh 4:24 Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat (proskyneo), niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

Proskyneo tarkoittaa kreikaksi palvomista. Raamattu opettaa, että uskominen ja Jumalan palvominen on ilmaista, eikä maksa mitään, eikä tarvitse mitään "pyhiä" uskonnollisia esineitä. Raamattu opettaa, että Jumalan palvonnan työkaluina toimivat Pyhän Hengen voimassa eläminen sekä uskominen Raamatun totuuteen.

Rooman katolisen kirkon "pyhien" esineiden myynti on iso bisnes. Näiden "pyhien" esineiden ympärillä pyörivät isot rahat sekä väärä opetus, että nämä kuolleet pyhimykset voivat suojella ja auttaa katolisia. Rooman katolisen kirkon opetus pyhimyksistä sekä "pyhistä esineistä" on valheellinen ja väärä opetus.
 

Pappien selibaatti  

Vuonna 1079 Paavi Bonifatius VII sääti papistolle naimattomuuden eli selibaatin.

Baabelin papeilta oli myös kielletty naimisiinmeno ja Rooman katolisen kirkon kielto papiston avioitumisesta on peräisin Babylonista, ei Raamatusta. Raamattu kertoo meille, että Pietarilla ja muilla apostoleilla oli vaimo. Raamattu ei kiellä avioliittoa apostoleilta tai seurakunnan johtajilta.

1 Kor 9:5 Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?

Rooman katolisen kirkon kielto ettei papisto saa avioitua on valheellinen ja väärä opetus.

Ruusukko  

Vuonna 1090 otettiin käyttöön ruusukkonauha eli rukousnauha.

Hindulaisuudessa on myös käytössä rukousnauha. Raamatuss ei ole opetusta ruusukosta, eli rukousnauhasta. Katoliset sanovat, että ruusukko helpottaa muistamaan pelastushistorian tapahtumat ja mysteerit ja että katoliset kiittävät ja ylistävät Jumalaa ruusukon kautta.

Katolinen ruusukkorukous koostuu seuraavista aineksista:

- ensin tehdään ristinmerkki ja sanotaan apostolinen uskontunnustus
- toiseksi rukoillaan Isä meidän rukous
- kolmanneksi rukoillaan terve Maria rukous kolme kertaa
- neljänneksi sanotaan kunnia olkoon Isälle rukous
- viidenneksi sanotaan ensimmäinen mysteeri ja sitten rukoillaan Isä meidän
- kuudenneksi rukoillaan terve Maria rukous kymmenen kertaa
- seitsemänneksi rukoillaan kunnia Isälle rukous
- sitten he sanovat toisen mysteerin ja rukoilevat isä meidän ja toistavat kuudennen ja seitsemännen, kolmannen, neljännen ja viidennen mysteerin

Ruusukkorukouksesta näet kuinka paljon kiinnitetään huomiota Marian rukoilemiseen ja ruusukon jälkeen he suosittelevat rukoilemaan terve pyhä kuningatar rukouksen, joka on suunnattu Marialle. Olemme jo edellä tutkineet Raamatun opettavan, että kaikki rukoukset Jumalalle tulisi suunnata Jeesuksen Kristuksen nimessä, ei Marian tai "pyhimysten". Ruusukko on harhaoppinen ja valheellinen keksintö, jonka kautta katoliset korottavat ja rukoilevat Mariaa. Ruusukkorukos on myös osoitus siitä, että Rooman katolisen kirkon opetus ja "evankeliumi" on valheellinen ja väärä.
 

Inkvisitio  

Vuonna 1184 veronan kirkolliskokous sääti "harhaoppisten" inkvisition.

Katoliset sanovat, että inkvisitio perustettiin harhaoppisia vastaan. Katolinen inkvisitio harhaoppisia vastaan on järkyttävä, sillä he itse ovat harhaoppisia ja Kristuksen evankeliumin vihollisia. Tosiasia on myös se, että Rooman katolinen käytti inkvisitiota tekosyynä todellisten Jeesuksen opetuslasten surmaamiseen. Rooman katolinen kirkko on inkvisition kautta murha- ja tappamisjärjestö (terrorismi), jonka kautta he ovat tappaneet miljoonia viattomia ihmisiä. Rooman katolisen kirkon luoma inkvisitio järjestelmä on pirullinen ja saatanallinen systeemi, jonka kautta nämä inkvisiittorit ovat murhamiehiä, teurastajia ja tappajia. Rooman katolinen kirkko on täynnä viattomien ihmisten verta ja Jumala tulee aikanansa tuomitsee nämä kylmäveriset murhaajat. On sanomattakin selvää, että Jeesuksen opetuslapset eivät kehitä sellaista murha- ja tappamisjärjestöä kuin jesuiitat, jotka tappoivat inkvisition kautta miljoonia viattomia ihmisiä.

Vielä tänäkin päivänä Rooman katolisen kirkon jesuiittajärjestö tappaa ihmisiä. Esimerkkinä ovat mm. monet tapetut ex-jesuiitat, joista yksi oli Alberto Rivera. Jesuiitat suorittavat näitä murhia, koska haluavat pelotella ja vaientaa ne, jotka uskaltavat kertoa totuuden Rooman katolisesta kirkosta. Rooman katolisen kirkon sisällä on siis murhajärjestö nimeltään jesuiitat, joiden verinen historia on jättänyt jälkeensä monen miljoonan viattoman ihmisen kylmäverisen murhan.

Aneet  

Vuonna 1190 alettiin opettamaan aneiden myyntiä. Aneilla sai katolisessa kirkossa syntejä anteeksi.

Raamattu ei opeta Rooman katolisen kirkon aneoppia. Katoliset puolustautuvat sanomalla, että Rooman katolinen kirkko ei ole koskaan määrännyt aneiden myyntiä ja jotkut ihmiset ovat väärin käyttäneet aneita myymällä niitä. Katoliset opettavat, että ane on kuin ylimääräinen sakramentaalinen anteeksiantamus ajallisista rangaistuksista; että Rooman katolinen kirkko voi antaa syntejä anteeksi Kristuksen ja pyhimysten ansioiden tähden. Katoliset sanovat, että ane tarjoaa keinon katuvalle syntiselle maksaa (tai suorittaa) synnin velkaa. Rooman katolinen kirkko opettaa, että todellinen ane on krusifiksin, ruusukon ja medaljongien käyttämistä.

Rooman katolisen kirkon aneoppi on harhaoppia, sillä Raamattu opettaa, että syntien anteeksiantamus saadaan ainoastaan Jeesuksen Kristuksen ansioiden tähden; Hänen verensä, kuolemansa ja sovitustyön tähden, kun me uskomme Herraan Jeesukseen Kristukseen. Jeesuksen opetuslapset eivät voi sekoittaa kenenkään ihmisen ansioita tai uskonnollisia esineitä pelastuksen lahjaan ja Kristuksen ansioihin. Rooman katolisen kirkon aneoppi pilkkaa Kristuksen sovitustyötä. Rooman kirkon aneoppi on paha harhaoppi.

Room 3:20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

Ef 2:8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Tiit 3:4 Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
6 jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
7 että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.

Room 5:8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
9 Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.
10 Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;
11 emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet.

Ef 1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.

Hebr 9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa! .....
22 Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.

Hebr 10:19 ¶ Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,

Raamattu opettaa, että kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä Jumalaa vastaan ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja pelastus on Jumalan armoa ja Jumalan lahja Kristuksen veren ja kuoleman kautta, kun Hän sovitti syntimme Golgatalla. Ne jotka tunnustaen katuvat syntejänsä saavat pelastuksen lahjaksi Jumalalta. Raamattu opettaa myös ettei meidän vanhurskaat tekomme voi meitä pelastaa, sillä Jumalan armo pelastaa meidät. Kristuksen veri tuo puhdistuksen synneistä, ei ihmisten (pyhimisten ansiot) tai aneet.

Rooman katolisen kirkon aneoppi on valheellista ja väärää evankeliumia.

Transubstantiaatio  
 

Vuonna 1215 Paavi Innocentius III sääti transsubstantiaatio-opin viralliseksi, jossa pappi muuttaa ehtoollisleivän- ja viinin Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Rooman katolisen kirkon transubtantiaatio-oppi on valheellinen ja väärä opetus. Tämä aihe on käsitelty: 9.Jokapäiväinen messu

Syntien tunnustaminen papeille  
 

Vuonna 1215 Paavi Innocentius määräsi lateraanikonsiilissa syntien tunnustamisen papille pakolliseksi ainakin kerran vuodessa.

Raamatussa ei ole sellaista opetusta, että seurakunnan johtajille on pakko tunnustaa syntinsä ainakin kerran vuodessa. Babyloniassa oli käytössä syntien tunnustaminen papeille, joka oli pakollista kerran vuodessa. Rooman katolisen kirkon syntien tunnustaminen pakollisena kerran vuodessa on Babylonialaista alkuperää, ei Raamatun opetus.

1 Piet 2:5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
6 Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken Siioniin valitun kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo, ei ole häpeään joutuva".
7 Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille, jotka eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, tullut kulmakiveksi"
8 ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi". Koska he eivät tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen heidät on pantukin.
9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja," joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;

Ilm 1:5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6 ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.

Raamattu opettaa, että kaikki Herran Jeesuksen opetuslapset ovat pappeja Uuden Liiton järjestyksessä ja paikallista seurakuntaa johtaa ryhmä miehiä, jotka ovat vanhimpia. Rooman katolisen kirkon pappi, piispa ja paavi järjestelmä on täysin epäraamatullinen opetus.

Jaak 5:15 Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

Jos olemme tehneet syntiä veljiä tai sisaria vastaan, niin ensimmäiseksi se tulisi tunnustaa Jumalalle ja sitten hänelle ketä vastaan olemme rikkoneet. Raamattu ei opeta, että meidän tulee tunnustaa syntimme seurakunnan johtajille, vaan hänelle ketä vastaan olemme rikkoneet. Syntien tunnustaminen papeille pakollisena kerran vuodessa tulee Babyloniasta. Rooman katolisen kirkon opetus syntien tunnustamisesta pakollisena kerran vuodessa papeille on epäraamatullista ja ilkeä keino hallita ihmisiä.

Ehtoollisleivän palvonta  

Vuonna 1220 Paavi Honorius määräsi ehtoollisleivän palvonnan.

Tätä oppia ei ole Raamatussa. Katoliset opettavat, että eukaristiassa (ehtoollinen) tapahtuu transsubtantiaatio, jossa viini muuttuu Kristuksen vereksi ja leipä muuttuu Jeesuksen ruumiiksi, jossa leipä ei ole enää leipää, vaan Jeesuksen Kristuksen läsnäolo. Tästä syystä Rooman katolinen kirkko opettaa, että ehtoollisleipää tulee palvoa.

Egyptissä ihmiset palvoivat aurinkoa ja Egyptin alttareilla oli pyöreitä auringonmuotoisia happamattomasta leivästä tehtyjä vohveleita. Egyptiläiset papit rukoilivat pikku vohveleiden yläpuolella tehdäkseen ne pyhiksi. Tämä leipä edusti auringonjumalan ruumista ja sen keskellä olivat alkukirjaimet IHS (Isis, Horus, Seb, egyptiläinen kolminaisuus). Sitten he kertoivat ihmisille, että ihme oli tapahtunut. He sanoivat vohveleiden muuttuneen aurinkojumala Osiriksen lihaksi ja sen jälkeen kansa söi jumalansa. Tämä egyptiläinen leipäjumala rituaali muistuttaa lähes täydellisesti katolista ehtoollisleipä oppia, jossa katolinen pappi muuttaa ehtoollisleivän Jeesukseksi. Ehtoollisleipä opin juuret näyttävät olevan vahvasti pakanauskonnossa.

Raamattu ei opeta Rooman katolisen kirkon transubtantiaatio oppia, vaan se on babylonialais- egyptiläinen pakanallinen oppi, jonka Rooman katolinen kirkko adoptoi omaan kirkkoonsa.  

Kirkko kielsi Raamatun maallikoilta  

Vuonna 1229 Valensian kirkolliskokous kielsi Raamatun ns. maallikoilta ja asetti sen kiellettyjen kirjojen joukkoon.

Kaanon 14. Kiellämme että maallikoille ei sallita vanhan ja uuden testamentin kirjoja; kiellämme heitä ankarasti, että heillä ei saa olla mitään käännöksiä näistä kirjoista.
 We prohibit also that the laity should not be permitted to have the books of the Old or New Testament; we most strictly forbid their having any translation of these books."   Toulousen kirkolliskokous 1229 AD

"Kukaan ei saa omistaa vanhan ja uuden testamentin kirjoja, ja jos joku omistaa niitä hänen täytyy luovuttaa ne kahdeksan päivän kuluessa paikalliselle piispalle, että ne kirjat voidaan polttaa .."
"No one may possess the books of the Old and New Testaments, and if anyone possesses them he must turn them over to the local bishop within eight days, so that they may be burned..."       Tarragonan kirkolliskokous 1234 AD; toinen Kaanon

Katoliset sanovat, että Raamattu kiellettiin maallikoilta Albigenssien harhaoppien takia, koska he olivat vääristäneet Raamatun opetusta. Tämä väite on varsin omituinen, sillä Rooman katolinen kirkko itse opettaa monessa kohdin harhaoppeja. Merkittävin syy miksi Rooman katolinen kirkko kielsi Raamatun maallikoilta oli se että RKK halusi kontrolloida ihmisiä ja pitää heidät erossa Raamatun opetuksista ja etteivät ihmiset olisi lukeneet Raamattua, vaan että he olisivat kuuliaisia kirkon opetuksille. Sillä lukiessaan Raamattua ihmiset olisivat huomanneet, että kirkko opettaa vastoin Raamattua. Tarragonan kirkolliskokouksessa vuonna 1234 virallistettiin, että maallikot eivät saa omistaa Raamattuja.

Raamattu opettaa, että kaikkien jotka kuuluvat Jumalan seurakuntaan tulee henkilökohtaisesti lukea Jumalan sanaa (Raamattua). RKK:n määräys asettaa Raamattu kiellettyjen kirjojen joukkoon osoittaa, että Rooman katolinen kirkko toimii antikristuksen hengessä, sillä he halusivat pitää ihmiset erossa Raamatun opetuksista. Vaikka nykyään ei Raamattu ole enää katolisessa kirkossa kielletty kirja, niin kirkon historia ja Raamatun omistamisen kielto on osoitus antikristillisen hengen työstä kikron sisällä.

Apt 17:10 ¶ Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.
11 Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
12 Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.

2 Tim 3:15 ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

Skapulaari  

Vuonna 1287 keksittiin skapulaari, joka on  palanen ruskeaa kangasta, jota käytetään Neitsyt Marian kuvan kanssa, koska sen otaksutaan sisältävän yliluonnollista voimaa. Kirkko opettaa, että skapulaari suojelee niitä ihmisiä kaikilta vaaroilta, jotka pitävät sitä paljaalla iholla. Esineiden palvonta tuli sisälle Rooman katoliseen kirkkoon.

Raamattu ei opeta tätä opetusta, eikä Raamatusta edes löydy sanaa skapulaari. Raamattu sanoo, että Jumala on meidän Suojelijamme, eikä mikään esine tai ihmisen tekemä materiaali. Skapulaarin käyttö on pimeyden työtä, jonka avulla riivaajahenget eksyttävät katolisia. Jumalan Hengen työ tapahtuu Pyhän Hengen voimavaikutuksen kautta, ei esineiden ja kuolleen materian kautta.

Firenzen kirkolliskokous ja kiirastuli  

Vuonna 1439 Firenzen kirkolliskokouksessa kiirastulioppi julistettiin dogmiksi eli opinkappaleeksi.

Tämä opetus ei ole Raamatun opetus. Tämä harhaoppi on käsitelty: 12.Kiirastulioppi.

Oppi seitsemästä sakramentista  

Vuonna 1439 oppi seitsemästä sakramentista vahvistettiin.

Raamattu ei opeta Rooman katolisen kirkon seitsemän sakramentin oppia. RKK:n seitsemän sakramenttia ovat:

kaste, eukaristia (ehtoollinen), parannus ja sovitus, vahvistus (konfirmaatio), avioliitto, vihkimys (pappisvihkimys), sairasten voitelu.

Rooman katolisessa kirkossa on kastettavalla kummit. Raamattu ei opeta mitään kummeista, eikä Raamatussa ole edes kummi sanaa.

Kirkot kuten katolinen, ortodoksinen sekä luterilainen kirkko opettavat, että kasteen sakramentti pelastaa. Myös näiden kirkkojen ulkopuolella on opetusta, jossa opetetaan, että kun uskoo ja kastetaan, niin silloin vasta on pelastunut. Raamattu ei kuitenkaan opeta näin. Sillä Raamattu opettaa, että kun ihminen on tehnyt parannuksen ja uskonut evankeliumin, niin uskoon tullut menee kasteelle sen tähden kun on jo pelastunut, ei siksi, että hän pelastuisi kun käy kasteella. Kaste on myös ulkonainen merkki pelastuksesta, joka ei kuitenkaan pelasta, vaan jo pelastunut kastetaan vedessä Raamatun opetuksen mukaisesti. Aion seuraavaksi käydä Raamatun kohtien kanssa läpi tämän aihepiirin, ja näemme, että vesikaste ei pelasta, mutta kuuluu jo pelastuneelle.

Ilm 18: 1  Sen jälkeen minä näin tulevan taivaasta alas erään toisen enkelin, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan. 2 Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi. 3 Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta."
4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.  5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.

Ilmestyskirja puhuu suuresta Babylonista, joka tulee kukistumaan viimeisinä päivinä. Tämä ilmestyskirjan Babylon tarkoittaa sitä Babylonin uskonnollista henkeä, joka on sekoittunut jokaiseen maailmassa olevaan uskontoon, ainoastaan puhdas usko Herraan Jeesukseen Kristukseen on vapaa tästä Babylonian uskonnon orjuuden ikeestä. Sana Babylon on kreikkalainen muoto heprealaisesta sanasta Baabel, joka tarkoittaa sekaannusta ja sekoitusta. Eli Babylonin uskonto on sekoitus monia erilaisia eri kansojen uskomuksia. Kun, katolinen kirkko syntyi Roomaan n. 312 jKr., niin keisari Konstantinus ”kääntyi” kristinuskoon. Roomassa vaikutti silloin uskontojen synkretismi, eli moni uskontoisuus ja keisari yhdisti tämän Babylonialaisen moni uskontoisuuden sekä krisntinuskonnon toisiinsa. Näin syntyi Rooman katolinen kirkko, joka on siis sekoitus kristinuskoa sekä Babylonian uskontoa ja sillä tavalla, että asioille annettiin kristillinen nimi, mutta asian sisältö oli pakanallinen. Esim. Baabelin uskonnossa veden vihmonnan avulla sai puhdistuksen synneistään ja uuden elämän. Rooman Katolisessa kirkossa ihminen pelastuu vesikasteen sakramentissa ja saa uuden elämän. Babylon pitää sisällään siis myös kirkkolaitoksen sekä käsite Babylon pitää sisällään Babylonin uskonnon, jonka opit Rooman katolinen kirkko toi kirkkonsa jumalanpalveluselämään.  Katolinen sakramentalismi jäi perinnöksi myös  ortodoksiseen  sekä luterilaiseen kirkkoon.

Tuossa Raamatun jaejaksossa Ilm 18:1-5 on kehotus Jumalan kansalle, joka on Babylonissa tulla ulos sieltä. Eli näin myös luterilaisen kirkon piirissäkin on Herraan Jeesukseen uskovia, jotka eivät aseta pelastustaan lapsikasteen sakramenttiin, vaan Kristuksen sovitustyöhön sekä heidän omakohtaiseen uskoontuloonsa parannuksenteon kautta.  

Jumala kutsuu kirkoissa olevia uskovia ulos Baabelista, koska ovat Hänen kansaansa, etteivät tule osalliseksi Baabelin synneistä, sillä viimeisinä päivinä ekumeeninen maailmankirkko tulee pakottamaan kaikki uskomaan saatanan ekumeenisen evankeliumin eikä silloin sinne jää yhtään tilaa uskoa Raamatun opettamalla tavalla Jeesukseen Kristukseen. Ne jotka sinne jäävät, niin he joutuvat kadotukseen, koska eivät uskoneet rakkautta totuuteen.

2 Tess 2: 8 niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, 9 tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä  10 ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 11 Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, 12 että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.

Lopun ajan laittomuus saavuttaa huippunsa, jossa laiton ilmestyy ja eksyttää saatanan valheen voimalla monia ekumeenisen valhe-evankeliumin kautta kadotukseen. Niinkuin valitettavasti jo nyt on paljon uskovia ekumenian pauloissa, mutta sieltäkin voi Jumalan armosta tehdä parannuksen, siksi Jumala sanoo Ilm luku 18: "Tulkaa ulos sieltä".

Kirkon sisällä on siis uskovia, jotka ovat lapsikasteen väärän opetuksen alaisina. Ja he ovat silti minun sisariani ja veljiäni. Tarkoitan kirkon sisällä niitä uskovia, jotka ovat pelastuneet parannuksenteon kautta eivätkä laita pelastustaan ”kasteen sakramenttiin”, joka on väärää opetusta. En voi kuitenkaan ketään sisarta ja veljeä pakottaa väkisin kasteelle. Raamatun selkeä opetus on, että uskoon tulleet kastetaan Herran Jeesuksen nimeen. Sellainen uskova, joka uskoo sylivauva ”kasteen” olevan Raamatun opettama vesikaste on väärän opetuksen alainen sekä tottelemattomuuden tilassa, koska häntä ei ole kastettu Raamatun opettamalla tavalla eli uskoon tulon jälkeen. Hän on kuitenkin pelastunut, jos on tehnyt parannuksen ja uskoo Herraan Jeesukseen. Mutta silti kehotan sinua, jota ei ole kastettu Raamatun opettamalla tavalla, että mitä viivyttelet anna kastaa itsesi!

Vesikaste ei liitä meitä Kristukseen, vaan Pyhä Henki

Gal 3:14  että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.

1 Kor 12:13 sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

Ef 1:13  Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,

Room 10:17  Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

1 Kor 3:16  Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?

Room 8:9  Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

Jotkut opettavat, että vesikasteessa pelastettu liitetään pelastajaansa. Mutta tämä on väärä opetus, sillä kuten yllä olevat Raamatun paikat osoittavat, niin: Pelastus saadaan kun otetaan uskossa vastaan Herra Jeesus Kristus, uskossa kuulemisen kautta, sillä usko tulee kuulemisesta Kristuksen sanan kautta. Tämän pelastuksen merkiksi uskova saa heti Pyhän Hengen sinetin, jonka kautta Herra Jeesus asuu meissä; eli pelastettu liitetään Kristukseen heti pelastuksen vastaanottamisen yhteydessä ei vesikasteessa.

Uskonelämä ei ala vesikasteessa

Jotkut opettavat, että vesikaste aloittaa uskonelämän. Mutta Raamattu ei opeta niin, sillä uskonelämä alkaa siitä kun vastaanotamme pelastuksen.

Ef 1:13  Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti

Ihminen tulee uskoon kun on vastaanottanut pelastuksen evankeliumin ja siitä myös alkaa uskonelämä. Eli uskonelämä ei ala vesikasteessa.

Vesikaste ei tuo pelastusvarmuutta

Jotkut opettavat, että vesikaste tuo uskovalle pelastusvarmuuden. Mutta Raamattu ei opeta niin, sillä kun olemme tulleet uskoon, niin Pyhä Henki todistaa meille, että olemme Jumalan lapsia.

Room 8:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.

Efesossa olleet opetuslapset

Efesossa oli opetuslapsia ilman vesikastetta. Eli he olivat jo Jeesuksen opetuslapsia sekä pelastuneita. Mutta oikean opetuksen saatuaan he menivät vesikasteelle, ei pelastuaksensa, vaan siksi koska vesikaste kuuluu jo pelastuneelle.
Eli pelastunut menee pelastettuna kasteelle, ei pelastuaksensa.

Apollos

Apt 18: 24 Ja Efesoon saapui eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa. 25 Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen. 26 Hän rupesi rohkeasti puhumaan synagoogassa. Mutta kun Priskilla ja Akylas olivat häntä kuunnelleet, ottivat he hänet luokseen ja selvittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien

Apollos oli jo uskossa ja puhui palavasti Hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, eli hän oli jo pelastunut. Raamattu ei sano, että Apolloksen tuli mennä kasteelle pelastuaksensa, vaan siksi kun hän oli jo pelastunut hän meni kasteelle.

Apollos oli kastamaton Uuden Liiton mittapuun mukaan. Apolloksen saama Johanneksen kaste oli pätevä vain vanhan liiton puolella, mutta ei se ollut pätevä enää Uuden Liiton puolella, siksi hänet myös kastettiin Herran Jeesuksen nimeen Uuden Liiton vesikasteen järjestyksen mukaan.

Parannuksen tekeminen ja evankeliumiin uskominen tarkoittaa sitä, että sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut, niin kuin Room 10:9 opettaa.
Vesikaste ei siis ole pelastava tekijä, vaan pelastuksen seuraamus

Pelastumme uskon kautta
 

Room 10:  9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; 10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Jeesuksen Kristuksen täydellisen puhdas elämä, sekä Hänen verensä ja kuolemansa ja ylösnousemuksensa perusteella ja ansiosta me pelastumme, kun olemme Jumalan armosta tehneet parannuksen ja uskoneet evankeliumin eli vastaanottaneet pelastuksen elämäämme. Kun uskomme sydämessämme, että Jumala on nostanut Jeesuksen kuolleista ja tunnustamme Jeesuksen olevan Herran, niin pelastumme. Vesikaste ei ole pelastuksen ehto, vaan asia joka kuuluu pelastuneelle.

Kasteen halveksiminen

Ne jotka opettavat vesikasteen pelastavan, opettavat myös usein, että se joka ei opeta kasteen pelastavan, niin he halveksivat kastetta. Kasteen halveksimista ei ole se, että ei aseta vesikastetta pelastavaksi teoksi. Se on kasteen halveksimista jos jättää itsensä kastamatta tai jos opettaa väärin vesikasteesta. Vesikaste on tärkeä asia, joka kuuluu uskonelämään, uskon ja pelastuksen seuraamuksena, mutta vesikaste ei tuo pelastusta.

Mikä kaste pelastaa?

Mark 16:15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. 16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Mark 1:8 Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

Room 8:9  Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

Ihminen ei voi olla pelastunut ilman, että hänessä asuu Kristuksen Henki. Niin kuin aiemmin kävi ilmi, että kun vastaanotamme pelastuksen, niin saamme Pyhän Hengen sinetin sydämiimme. Eli se kun meidät kastetaan Pyhässä Hengessä on Hän sinettinä pelastuksesta eikä vesikaste. Kenellä ei ole Kristuksen Henkeä (Pyhä Henki), hän ei ole pelastunut, eli toisin sanoen, ketä ei ole kastettu Pyhällä Hengellä ei ole pelastunut. Pyhän Hengen kasteen ihminen saa heti uskoon tulemisessa, eli uudestisyntymisessä, jossa Pyhä Henki annetaan sinettinä sydämeen.

Eph 1:13  Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,

Markuksen evankeliumissa luvussa 16 sanotaan, että: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen”.  Kastetaan sana on aoristin passiivin partikkeli, joka tarkoittaa että jotain tapahtuu nyt ja se jatkuu. Eli kysymyksessä on asia, joka tarkoittaa asiaa joka tapahtuu ja jatkuu. Pyhän Hengen kaste on asia, joka tapahtuu uskoon tulon yhteydessä ja se myös jatkuu pyhityselämänä. Eli Pyhän Hengen kaste on se elementti, joka on merkki pelastuksesta eikä vesikaste. Se on tosin totta, että myös vesikaste kehotus kuuluu evankeliumin julistuksen yhteyteen, mutta se ei pelasta. Mark 16:16 loppuosa kumoaa vesikasteen pelastuksen, sillä siinä sanotaan: mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. Eli joka ei usko se tuomitaan kadotukseen. Siinä ei lue, että joka ei usko ja jota ei kasteta vedessä, se tuomitaan kadotukseen. Vesikaste on Pyhän Hengen vertauskuvaa ja sillä tavoin voidaan kytkeä myös Mark 16:16:n se ulottuvuus, että Pyhän Hengen sinetti eli kaste Hengessä on merkki pelastuksesta, mutta vesikaste ei pelasta, sillä se ei poista lihan saastaa, mutta Pyhä Henki kuolettaa lihan saastan. Totta kai Mark 16:15:ssa on myös kysymys vesikasteesta, sillä vesikaste kuuluu kiinteästi yhteen evankeliumin julistuksen kanssa. Mutta koko Raamatun ilmoituksen valossa ymmärrämme, että vesikaste ei pelasta meitä, sillä se ei poista lihan saastaa. Eikä sellainen joka ei poista lihamme saastaa, voi toimia pelastavana tekijänä. Eli pelastunut menee kasteelle, kun on pelastunut, ei pelastuaksensa.

Pyhän Hengen kaste pelastaa. Raamattu opettaa selkeästi, että kaste Pyhässä Hengessä pelastaa. Käyn läpi muutamia Raamatun kohtia, jotka todistavat tämän asian todeksi.

Matt 3:11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

Jeesus Kristus kastaa parannukseen Pyhällä Hengellä, joka on yhtä kuin pelastuminen uskon kautta Jeesukseen Jumalan armosta.

Apt 11:
13 ja hän kertoi meille, kuinka hän oli nähnyt enkelin seisovan hänen huoneessaan ja sanovan: ‘Lähetä Joppeen noutamaan Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan;
14 hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi’.
15 Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme.
16 Silloin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanoi: ‘Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä’.
17 Koska siis Jumala antoi yhtäläisen lahjan heille kuin meillekin, kun olimme uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin mikä olin minä voidakseni estää Jumalaa?"
18 Tämän kuultuansa he rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Niin on siis Jumala pakanoillekin antanut parannuksen elämäksi".

Pietari kertoi, että Johannes Kastaja kastoi vedellä (parannukseen), mutta Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä. Tapahtuma oli se jossa pakanat täyttyivät Pyhällä Hengellä ja tulivat kastetuiksi Pyhällä Hengellä ja saivat pelastuksen. Pyhän Hengen kaste on Uudessa Liitossa parannuksen ja pelastuksen kaste.

Apt 18:
24 ¶ Ja Efesoon saapui eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa.
25 Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen.
26 Hän rupesi rohkeasti puhumaan synagoogassa. Mutta kun Priskilla ja Akylas olivat häntä kuunnelleet, ottivat he hänet luokseen ja selvittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien.
27 Ja kun hän tahtoi mennä Akaiaan, niin veljet kehoittivat häntä siihen ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet vastaan. Ja sinne saavuttuaan hän armon kautta oli suureksi hyödyksi uskoon tulleille.
28 Sillä hän kumosi suurella voimalla julkisesti juutalaisten väitteet ja näytti kirjoituksista toteen, että Jeesus on Kristus.
 

Apollos oli selkeästi uskossa ja uskoi Jeesukseen, eli oli jo pelastunut, vaikka ei ollut kastettu Uuden Liiton vesikasteella, vaan vanhan liiton aikaisella Johanneksen kasteella. Apollos oli tullut uskoon ja kastettu Pyhällä Hengellä, joka oli sinettinä hänen sydämessään. Tämä kohta todistaa selkeästi sen, että vesikaste ei ole pelastava kaste, sillä Pyhän Hengen kaste on todistus ja osoitus pelastuksesta.

Jotkut opettavat, että Apollos ei ollut uskossa vielä, vaan hän uskoi Herraan vanhan liiton mukaisesti. Tämä on kuitenkin väärä käsitys ja opetus, sillä sen kumoaa pari seikkaa, jotka käyvät ilmi kyseistä Raamatun kohdasta. Ensinnäkin Apollokselle oli opetettu Herran (Jeesus Kristus) tie ja hän puhui palavana Hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta. Apollos oli juutalainen, eikä hän olisi voinut opettaa tarkoin Jeesuksesta jos hän ei olisi uskonut Jeesukseen. Jeesus Kristus oli vanhan liiton mukaan eläville juutalaisille pahennus, jonka he tuomitsivat Jumalan pilkasta; he myös pitivät kaikkia Jumalan pilkkaajina, jotka uskoivat Jeesukseen Kristukseen. On siis päivänselvää, että Apollos oli jo uskossa Jeesukseen Kristukseen, sillä hän juutalaisena opetti Jeesuksesta ja Herran tiestä. Hänet oli myös kastettu Pyhällä Hengellä pelastukseen, mutta häntä ei ollut vielä kastettu vedessä Uuden Liiton vesikasteella Herran Jeesukseen nimeen. Priskilla ja Akylas neuvoivat Apollokselle tarkemmin Jumalan tien. Mielenkiintoinen huomio, sillä jos Apollos olisi ollut pelastumaton, niin tuskin Priskilla ja Akylas olisivat neuvoneet vain tarkemmin, vaan johdattaneet hänet pelastukseen. Mutta koska Apollos oli jo pelastunut ei häntä tarvinnut neuvoa ja ohjata pelastukseen, vaan ohjata Uuden Liiton vesikasteelle.

Apt 19:
1 ¶ Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
2 Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan".
3 Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella".
4 Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen".
5 Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
6 Ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, tuli heidän päällensä Pyhä Henki, ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.
7 Heitä oli kaikkiaan noin kaksitoista miestä.

Apt 19 luvun tapahtumista myös jotkut opettavat, että nämä opetuslapset eivät olleet uskossa Jeesukseen. Nämä opetuslapset olivat Jeesuksen opetuslapsia ja sen todistaa selkeästi pari seikkaa. Ensinnäkin Paavali kysyi heiltä saitteko Pyhän Hengen kun tulitte uskoon? Johanneksen kasteella kastetut eivät saaneet Pyhää Henkeä, vaan ainoastaan vesikasteen, mutta Jeesukseen uskovat Uuden Liiton aikana saivat Pyhän Hengen, ja nämä Korintossa olevat opetuslapset olivat Uuden Liiton ajassa. Jos he olisivat olleet ilman uskoa Jeesukseen olisi heiltä ollut hyödytöntä kysyä Pyhästä Hengestä uskoon tulon yhteydessä, sillä Johannes Kastajan aikana saatiin vain kaste vedessä, ei Hengessä.

Paavali siis kysyi myös uskoon tulosta, joka tarkoittaa tietenkin uskoontuloa Jeesukseen, koska nämä opetuslapset olivat tulleet uskoon ja uskoivat Herraan Jeesukseen. Paavali kertoi heille, että "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen" ja tämän he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen. Tässä on nyt huomattava, että jos he olisivat tulleet tässä vasta uskoon, niin se olisi kerrottu, mutta mitään sellaista ei sanota, mutta sanotaan, että heidät kastettiin. Ketään ei voida kastaa ennen uskoontuloa, eikä Apt 19 sanota, että he olisivat tulleet uskoon Paavalin sanojen kautta, vaan että heidät kastettiin, koska he olivat jo tulleet aikaisemmin uskoon Jeesukseen, mutta eivät tienneet tai ymmärtäneet vesikastetta Jeesuksen nimeen.

Tämä myös todistaa sen, että vesikaste ei pelasta, vaan kaste Pyhässä Hengessä. Kysymys saitteko Pyhän Hengen silloin kun tulitte uskoon ei tarkoita ettei heillä ollut Pyhän Hengen sinettiä, vaan ettei heillä ollut Uuden Liiton armolahjoja. Tämän todistaa se, että he olivat jo kastetut Johannes Kastajan kasteella vedessä. Johannes Kastaja julisti seuraavanlaista sanomaa:

Matt 3:11 Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

Johannes Kastaja mainitsi sanat kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella, eli ihmiset jotka Johannes kastoi kuulivat sanat Pyhä Henki. Efesossa olleet Jeesuksen opetuslapset, jotka olivat kastetut vain Johanneksen kasteella olivat siis kuulleet Pyhästä Hengestä. Mitä siis tarkoitti se kun he sanoivat, etteivät olleet kuulleet Pyhän Hengen olevan edes olemassa? He tarkoittivat sillä sitä, etteivät olleet kuulleet tai ymmärtäneet Pyhän Hengen armolahjoja. Tämän todistaa Apt 19 jae, jossa he Uuden Liiton vesikasteen saatuaan saivat armolahjoja. Eli heillä oli jo uskoon tulossa Pyhän Hengen sinetti ja osallisuus Pyhästä Hengestä (kastettu Pyhällä Hengellä). He saivat myös Uuden Liiton vesikasteen sekä Pyhän Hengen täyttymisessä armolahjoja. Pyhän Hengen kaste ja täyttyä Pyhällä Hengellä on kaksi eri asiaa, jotka voivat tapahtua myös samanaikaisesti tai eri ajankohtina. Pyhän Hengen kaste tapahtuu yhden kerran siinä hetkessä, jolloin ihminen tulee uskoon, joka on uudestisyntymisen hetki, jonka merkiksi Jumala asettaa uskovan sydämeen Pyhän Hengen sinetin. Hengellä täyttymistä voi tapahtua monta kertaa. Apostoli Paavali kehoittaa Efesolaiskirjeen 5 luvussa uskovia täyttymään Hengellä, eli Hengellä voi täyttyä monta kertaa, mutta Pyhän Hengen kaste tapahtuu vain kerran.

Alkuseurakunnassa oli selkeästi sekaannusta opetuksesta vesikasteesta sekä Pyhän Hengen kasteesta ja tämä tulee myös muualtakin esille:

Hebr 6:
1 ¶ Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,
2 oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
3 Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.
4 Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
5 ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,
6 ja sitten ovat luopuneet-taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
7 Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;
8 mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.
9 ¶ Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi-vaikka puhummekin näin.

Myös alkuseurakunnassa ja sen aikana oli sekaannusta kasteista, kätten päälle panemisesta, uskosta Jumalaan jne. Ei alkuseurakuntakaan välttynyt sekaannuksilta. Olihan siellä myös sekoitusta pakanoiden ympärileikkauksesta ja Mooseksen lain (613 käskyä) noudattamisesta. Korinton seurakunnassa oli myös paljon kaikenlaista, myös sellaista jossa joku piti isänsä vaimoa haureudessa itsellään. Meillä uskovilla on usein vääristynyt kuva siitä, että alkuseurakunnassa olisi ollut kaikki kohdallaan, mutta näin ei ollut. Alkuseurakunnan apostoleilla oli oikea opetus ja näky, mutta monet muut sekoittivat pakkaa ja siksi myös alkuseurakunnan aikana jotkut takkusivat kasteen kanssa kuten nykyään ja haureuden kanssa kuten nykyään, uskossa Jumalaan kuten nykyään jne. Alkuseurakuntaa rasitti kovin muun muassa judaismi, jossa eräät epäterveet juutalaiset uskovaiset koittivat iestää pakanauskovia mm. Mooseksen lakiin (613 käskyä) sekä ympärileikkaukseen.

Haudataan kasteessa
 

Room 6: 3  Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? 4  Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.

5  Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, 6  kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; 7  sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. 8  Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,

Room 6 luku puhuu siitä, että uskova on kastettu Kristukseen ja tämän kasteen kautta hänet on kastettu Kristuksen kuolemaan että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää uskovienkin uudessa elämässä vaeltaman. Sitten opetus jatkuu tässä luvussa näin: ”Kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi.” sekä opetus jatkuu näin: ”Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä.”

Kun ihmisestä tulee Jumalan armosta Jumalan palvelija, niin silloin alkaa pyhityselämä, johon tarvitaan Pyhä Henki. Pyhä Henki tekee sanan opetuksen meidän elämässä eläväksi sekä Pyhä Henki myös kukistaa synnin meidän sydämestämme lihan kuoleman kautta niin kuin Raamattu opettaa: Ro 8:13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.

Pyhä Henki on se ”elementti”, joka kastaa meidät Kristukseen sekä hautaa meidän lihamme kuolemisen prosessiin sekä antaa meille voimaa elää Jumalan tahdon mukaisesti tässä nykyisessä maailmanajassa. Eli vesikaste ei hautaa meitä lihan kuolemaan eikä nosta uuteen elämään, vaan Pyhä Henki

Pyhän Hengen kaste hautaa meidän lihamme kuolemaan ja antaa meille voiman vaeltaa uskon elämässä Raamatun opetuksen mukaan, eikä vesikaste. Tämän myös todistaa Raamattu:

Kol 2:  11 ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: 12 ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista

Ro 2:29 vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta.

Kun tarkastelemme Kol 2 luvun sanomaa, niin huomaamme, että se opettaa Kristuksen ympärileikkausta, joka tapahtuu Pyhässä Hengessä (Huomaa Room 2:29 = oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä), jonka kautta Pyhä Henki hautaa lihamme kuolemaan sekä Pyhässä Hengessä meidät ”herätetään” eli nostetaan vaeltamaan uudessa elämässä. Jonka vaikuttaa Jumala Pyhän Hengen kautta. Eli Pyhä Henki on se, joka kastaa meidät kuolemaan ei vesikaste.

Kolossalaiskirjeessä Paavali opetti, että tässä Pyhän Hengen ympärileikkauksessa uskovat ovat haudattuna kasteessa Kristuksen kanssa, jossa uskovat ovat myös herätyt uskon kautta vaeltamaan. Eli kasteen hauta ei ole vesikaste, vaan Uuden Liiton parannuksen kaste, joka on kaste Pyhällä Hengellä ja tulella. Johannes Kastaja sanoi kastavansa vedellä parannukseen, mutta Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella parannukseen. Näin vain Pyhän Hengen kaste on se kaste, jossa voidaan ihminen kastaa lihan kuolemaan.

Raamattu puhuu myös Pyhän Hengen kasteesta, joka on uskon elämän kannalta paljon tärkeämpi ja oleellisempi kuin vesikaste. En väheksy ollenkaan vesikastetta, mutta sillä ei kuitenkaan ole sitä ulottuvuutta kuin Pyhän Hengen kasteella, joka antaa ihmiselle voiman kuolla synnille sekä antaa voiman vanhurskaaseen vaellukseen. Pyhän Hengen kaste on vesikastetta tärkeämpi, koska luonnollinen vesi ei kuoleta lihaa eikä anna uudelle ihmiselle voimaa vanhurskaaseen vaellukseen. Mutta Pyhä Henki aikaan saa molemmat edellä mainitut asiat. Vesikastekin on tärkeä, mutta ei pelasta, vaan on näkyvä merkki jo pelastuneelle. Totta kai myös vesikaste tarvitaan, koska se on selvä Raamatun opetus. Vesikaste kuuluu uskoon tulleelle uskovalle. Mutta pelastuksen ehdoksi Raamattu ei vesikastetta opeta. Mutta totta kai Pyhän Hengen kaste on merkittävämpi uskon elämän kannalta kuin vesikaste.

Pyhä Henki on se voima, joka tekee meistä Jeesuksen Kristuksen todistajia sekä Pyhän Hengen voimavaikutuksen kautta elämme Jumalan lapsina tehden armosta jumalisia tekoja.

Pukeutuminen Kristukseen

Jotkut opettavat, että vesikasteessa uskovat pukevat Kristuksen päällensä.

Ef 4: 22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, 23 ja uudistua mielenne hengeltä 24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

Ef 6: 11 Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
12 Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
13 Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä. 14 Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska, 15 ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille. 16 Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet, 17 ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana. 18 Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä vartenvalvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;

Niin kuin näemme niin Ef  4:n ja 6:n mukaan pukeudumme uuteen ihmiseen Pyhässä Hengessä ei vesikasteessa. Ja vanha ihminen ei kuole ilman Pyhän Hengen kuoletusta.

Paavali ei opettanut vesikasteen pelastavan

1 Kor 1:17 Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan-ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.

Jos vesikaste pelastaisi tai olisi paikka syntien anteeksiantamukselle, tuskin Paavali olisi kirjoittanut edellä olevan tavoin. Paavali sanoi, ettei häntä lähetetty kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan!

Rooman katolisen kirkon opetus vesikasteesta on valheellinen ja väärä.

Linkki: Vesikaste Raamatun opetuksen valossa

Raamatun opetus ehtoollisesta

Olen käsitellyt tätä aihetta: 9.Jokapäiväinen messu.

Rooman katolisen kirkon opetus parannuksen sakramentista on valheellinen ja väärä.

Rooman katolisen kirkon opetus vahvistuksen sakramentista on valheellinen ja väärä.

Raamattu opettaa avioliitosta

1 Moos 2:23 Ja mies sanoi: "Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu".
24 Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

Hebr 13:4 Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

Jumala on säätänyt avioliiton elinikäiseen ja pysyvään parisuhteeseen miehen ja vaimon välillä.

Raamattu opettaa, että Uuden Liiton järjestyksen mukainen pappeus on kuninkaallista papistoa, jossa jokainen uskova on Herran Jeesuksen pappi, jonka tehtävä on kertoa Jumalan teoista. Raamattu opettaa, että Jumalan seurakunnan paikallisseurakuntia johtavat ryhmä miehiä, jotka ovat johtajia, paimenia, vanhempia ja kaitsijoita. Jumalan seurakunnan paikallisseurakuntaa ei siis johda yksi mies, vaan ryhmä miehiä, jotka ovat paimenia. Jumalan seurakunnan paikallisseurakuntaa ei myöskään johdeta ulkopuolelta käsin, ei Roomasta, (vatikaanista), ei Jerusalemista, vaan jokainen paikallisseurankunta on itsenäinen seurakunta, jota johtavat sen paikkakunnan vanhimmat, jotka Jumala on tähän palvelutehtävään valinnut. Jumalan paikallisseurakuntaa ei myöskään johdeta pappi nimikkeen kautta, koska jokainen uskova kuuluu Uuden Liiton mukaiseen kuninkaalliseen papistoon. Jumalan seurakuntaa johtavat paimenet, jotka ovat vanhimpia, kaitsijoita ja johtajia.

Rooman katolisen kirkon opettama seurakunnan johtajuus ja pappeus on siis täysin epäraamatullista ja vastoin Jumalan sanaa.

Raamattu opettaa sairasten voitelusta

Jaak 5:14 Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon tykönsä seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään, voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.

Raamattu opettaa, että seurakunnan vanhimmat voivat rukoilla sairaan puolesta ja voidella hänet öljyllä. Toki jokainen uskova voi rukoilla Jumalaa, että Jumala parantaisi sairaan ihmisen.

Sakramenteista

Rooman katolinen kirkko opettaa seitsemää sakramenttia ja tarkoittaa sakramentilla salaisuutta ja pyhää asiaa. RKK:n opin mukaan sakramentit ovat näkyviä merkkejä, jotka osoittavat Jumalan armoa.

Kuten näimme Jumalan sanasta (Raamatusta), niin Raamattu ei opeta RKK:n sakramentti opetuksia siten kuin Rooman katolinen kirkko opettaa niitä. Raamattu ei nimitä näitä asioita sakramenteiksi (salaisuudeksi), vaan Raamattu opettaa eri tavalla kuin Rooman katolinen kirkko opettaa sakramenttioppejaan.

Kirkon traditio vahvistettiin  
 

Vuonna 1545 Trenton kirkolliskokouksessa päätettiin perimätiedon (traditio) olevan yhtä luotettava kuin Raamattu. Trenton kirkolliskokouksessa myös ns. apokryfiset kirjat lisättiin Raamattuun.

Mark 7: mutta turhaan he palvelevat minua opettaen oppeja, jotka ovat ihmiskäskyjä’.
8 Te hylkäätte Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöä."

Kol 2:8 Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.

Perinnäissäännöt ovat ihmiskäskyjä ja oppeja, joka on turhaa Jumalan palvelemista. Raamattu ei opeta, että Jeesuksen opetuslasten tulee seurata ihmisten perinnäissääntöjä, vaan päinvastoin kieltää sellaisten noudattamisen. Rooman katolinen kirkko on täynnä Raamatun vastaisia opetuksia ja siksi vuonna 1545 RKK päätti, että katolisten on uskottava kirkon traditiota (perimätietoa, perinnäissääntöjä) ja sen lisäksi he myös opettivat kirkon perimätiedon olevan yhtä luotettava kuin Raamattu. Tällä tavalla kirkko sai "auktoriteettia" väärille opetuksilleen.

Rooman katolinen kirkko koittaa perustella kirkkonsa tradition "Raamatullisuutta" muun muassa näillä Raamatun kohdilla: 2 Tess 2:15 ja 1 Kor 11:2.

2 Tess 2:
14 Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden.
15 Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.

1 Kor 11:2 Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte minun opetuksiani, niinkuin minä ne teille olen antanut.

Nuo Raamatun kohdat eivät kehota Jeesuksen opetuslapsia uskomaan Rooman katolisen kirkon perinteitä ja traditioita, vaan ne kehottavat uskovia uskomaan Raamattuun, Jumalan sanaan. Paavali opetti, että Tessalonikan uskovat olivat kutsutut omistamaan Herran Jeesuksen Kristuksen kirkkaus heidän julistamansa evankeliumin kautta. Samoin Paavali opetti, että Korinton uskovien tuli noudattaa hänen opetuksiaan. Paavali sai evankeliumin suoraan Jeesukselta Kristukselta, ei ihmisiltä ja Jumala valitsi hänet kirjoittamaan Jumalan sanaa Uuteen Testamenttiin, eli noissa jakeissa ei ollut kysymys Rooman katolisen kirkon traditiosta, vaan Jumalan sanasta jonka Jeesus Kristus oli uskonut hänelle:

Gal 1:
11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista;
12 enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut.

Rooman katolisen kirkon opetus traditiosta ja siitä että se on yhtä luotettava kuin Raamattu on valheellinen ja väärä opetus.

Rooman katolinen kirkko opettaa, että katolinen kirkko oli olemassa ennen Uutta Testamenttia, ei Uusi Testamentti ennen katolista kirkkoa. Tämäkin väite on väärä, sillä esim. alkutekstissä ei ole ollenkaan sanaa katolikos (katolinen). Jeesus Kristus ja apostolit eivät tunteneet käsitettä Rooman katolinen kirkko, eivätkä he opettaneet mitään katolisesta kirkosta. Kirkkolaitos alkoi muodostumaan kun Konstantinus Suuri sekoitti Roomassa vaikuttaneet uskonnot ja kristinuskon keskenään. Kirkko ja seurakunta ovat kaksi eri asiaa, joita ei saa sekoittaa toisiinsa. Rooma julisti kristinuskon vuonna 381 Rooman valtion viralliseksi uskonnoksi. Rooman uusi uskonto sai nimekseen Rooman katolinen kirkko. Kun taas Uuden Liiton Jumalan seurakunta syntyi  yli kolmesataa vuotta aikaisemmin ennen Rooman katolista kirkkoa. Totuus on että Uusi Testamentti oli olemassa ennen Rooman katolista kirkkoa.

Sakramentit ovat välttämättömiä pelastukseen  
 

Vuonna 1547 Rooman katolinen kirkko sääti Trenton konsiilissa: Jos joku sanoo, että uuden lain sakramentit eivät ole välttämättömiä ihmisen pelastumiseksi, vaan että ne ovat turhia, ja että ilman niitä tai ilman halua osallistua niihin ihminen saa vanhurskauden armosta yksin uskosta Jumalaan, vaikka kaikki sakramentit eivät ole pakollisia kaikille olkoon hän kirottu.

Tämä aihe on käsitelty: 29.Oppi seitsemästä sakramentista. RKK:n sakramenttiopetus on valheellinen ja väärä.
 

Paavin erehtymättömyys  
 

Vuonna 1870 Paavi Pius IX julisti opin paavin erehtymättömyydestä.

Katolinen katekismus:
- Paavi on erehtymätön, kun hän koko kirkon korkeimpana paimenena ja opettajana uskon ja siveysopin asioissa antaa koko kirkkoa tarkoittavan päätöksen.
- Kirkollisella opetusviralla on erehtymättömyyden lahja, s.o., se ei voi uskon ja siveydenopin asioissa erehtyä.

Gal 2:11 ¶ Mutta kun Keefas tuli Antiokiaan, vastustin minä häntä vasten kasvoja, koska hän oli herättänyt suurta paheksumista.
12 Sillä ennenkuin Jaakobin luota oli tullut muutamia miehiä, oli hän syönyt yhdessä pakanain kanssa; mutta heidän tultuaan hän vetäytyi pois ja pysytteli erillään peläten ympärileikattuja,
13 ja hänen kanssaan lankesivat ulkokultaisuuteen muutkin juutalaiset, niin että heidän ulkokultaisuutensa tempasi mukaansa Barnabaankin.
14 Mutta kun minä näin, etteivät he vaeltaneet suoraan evankeliumin totuuden mukaan, sanoin minä Keefaalle kaikkien kuullen: "Jos sinä, joka olet juutalainen, noudatat pakanain tapoja etkä juutalaisten, miksi sinä pakotat pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja?"
15 Me olemme luonnostamme juutalaisia, emmekä pakanasyntisiä;
16 mutta koska tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi lain teoista, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, niin olemme mekin uskoneet Kristukseen Jeesukseen tullaksemme vanhurskaiksi uskosta Kristukseen eikä lain teoista, koska ei mikään liha tule vanhurskaaksi lain teoista.
17 Mutta jos meidät itsemmekin, pyrkiessämme vanhurskautumaan Kristuksessa, on havaittu syntisiksi, onko sitten Kristus synnin palvelija? Pois se!
18 Sillä jos minä uudestaan rakennan sen, minkä olen hajottanut maahan, osoitan minä olevani lain rikkoja.
19 Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu,
20 ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.
21 En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.

Rooman katolinen kirkko opettaa paavin olevan erehtymätön kun hän puhuu kristilliselle kirkolle käyttäen ylimmäistä apostolista arvovaltaansa määritellen seurakuntaa sitovan uskonkappaleen tai moraalisäädöksen (ex cathedra). Rooman katolinen kirkko opettaa Pietarin olevan ensimmäinen paavi ja tämä erehtymättömyys oli myös Pietarilla Rooman katolisen kirkon opetuksen mukaan. Rooman katolinen kirkko opettaa väärin paavista ja Pietarista, sillä Pietari ei ollut ensimmäinen paavi, eikä Pietari ollut erehtymätön kuten yllä oleva Raamatun kohta todistaa meille.

Paavali nuhteli Pietaria ja osoitti Pietarille ettei hän vaeltanut evankeliumin totuuden mukaan. Paavali sanoi, että Pietari oli langennut ulkokultaisuuteen ja pakottanut pakanoita noudattamaan juutalaisten tapoja. Pietari ei ollut erehtymätön, vaan hän oli langennut ulkokultaisuuteen. Paavalikaan ei ollut erehtymätön sillä hän sanoi: Fil 3:12 Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut.

Katoliset sanovat, että Gal 2:11-16 Pietarin toiminnassa oli kysymys kurista, ei uskon asiasta tai moraalista. Tämä katolisten lausunto on valheellinen ja väärä, sillä Paavali sanoi selkeästi, että Pietari oli opettanut pakanoita vastoin evankeliumin totuutta. Paavali sanoi myös Pietarille, että ihminen vanhurskautetaan uskosta Kristukseen, ei lain tekojen kautta. Nämä Paavalin sanat osoittavat myös sen, että Pietari oli langennut opettamaan pakanoille vanhurskautumista lain kautta. Onneksi Pietarin kirjeestä näemme, että Pietari otti nuhteesta vaarin, sillä Pietarin kirjeessä on selkeä evankeliumin totuuden sanoma.

Rooman katolisen kirkon opetus paavin erehtymättömyydestä on valheellinen ja väärä opetus.

Jumalan äiti dogmin vahvistus  
 

Vuonna 1931 paavi Pius XI vahvisti uudelleen opin Neitsyt Mariasta, Jumalan äitinä.

Maria oli Jeesuksen äiti, ei Isä Jumalan, siksi Raamattu ei nimitä Mariaa Jumalan äidiksi. Tämä aihe on käsitelty: 10.Virallinen Marian palvonta ja Jumalan äiti käsite

Dogmi Marian taivaaseen nousemisesta  
 

Vuonna 1854 Paavi Pius IX julisti Neitsyt Marian siinneen saastattomasti.

Vuonna 1950 paavi Pius XII julisti dogmin Neitsyt Marian taivaaseen ottamisesta.

Katolinen katekismus: Kuka yksin on säästynyt perisynniltä? Kaikkein autuain neitsyt Maria on erityisestä armosta, Jeesuksen Kristuksen ansioiden tähden, säästynyt kaikelta perisynnin tahralta.  

Katolinen katekismus: Herra otti tahrattoman neitsyen, joka oli säilynyt vapaana perisynnin tahroilta, hänen maallisen elämän päättyessä, ylös taivaalliseen kirkkauteen ruumiineen ja sieluineen ja korotti hänet kaiken olevaisen kuningattareksi, jotta hän olisi täysin Poikansa kaltainen, joka on Herrojen Herra ja synnin ja kuoleman voittaja. Siunatun Neitsyen taivaaseenottaminen merkitsee erityistä osallisuutta hänen poikansa ylösnousemukseen ja enteilee muiden kristittyjen ylösnousemusta.

Katolinen katekismus: Syventynyt usko neitseelliseen äitiyteen johti kirkon tunnustamaan Marian todellisen ja ainaisen neitsyyden myös silloin, kun hän synnytti Jumalan Pojan ihmiseksi tulleena. Todellisuudessa Kristuksen syntyminen ei vähentänyt äidin neitseellistä koskemattomuutta, vaan pyhitti sen. Siksi kirkon liturgiassa Mariaa juhlitaan Aieparthenosina, ikuisesti neitseenä.

Tahraton neitsyt Maria, varjeltui kaikelta perisynnin tahralta, kun hänen maallinen elämänsä päättyi, hänen sielunsa ja ruumiinsa otettiin taivaalliseen kirkkauteen ja Herra korotti hänet kuningattareksi yli kaikkien, että hän olisi Poikansa herrojen Herran kaltainen synnin ja kuoleman voittaja. [LG 59; cf. Pius XII, Munificentissimus Deus(1950).

Raamattu ei opeta mitään Marian ruumiillisesta taivaaseen nousemisesta, vaan se on Rooman katolisen kirkon valheellinen ja väärä opetus. Raamattu ei opeta mitään siitä, että Maria oli synnitön, vaan se on Rooman katolisen kirkon valheellinen ja väärä opetus. Rooman katolinen kirkko opettaa, että Maria on taivaan kuningatar, mutta Raamattu ei opeta näin ja tämä RKK:n oppi on valheellinen ja väärä opetus.

Jer 7:18 Lapset kokoavat puita, isät sytyttävät tulen, ja vaimot sotkevat taikinaa valmistaaksensa uhrikakkuja taivaan kuningattarelle, ja he vuodattavat juomauhreja muille jumalille, minulle mielikarvaudeksi.
19 Minulleko he tuottavat mielikarvautta, sanoo Herra, eivätkö pikemmin itselleen, omaksi häpeäksensä?
20 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minun vihani ja kiivauteni on vuotava tämän paikan ylitse, ihmisten, eläinten, kedon puitten ja maan hedelmän ylitse, ja se palaa sammumatta."

Ilm 18:2 Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.
3 Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta."
4 Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.
6 Kostakaa hänelle sen mukaan, kuin hän on tehnyt, ja antakaa hänelle kaksinkertaisesti hänen teoistansa; siihen maljaan, johon hän on kaatanut, kaatakaa te hänelle kaksin verroin.
7 Niin paljon kuin hän on itselleen kunniaa ja hekumaa hankkinut, niin paljon antakaa hänelle vaivaa ja surua. Koska hän sanoo sydämessään: ‘Minä istun kuningattarena enkä ole leski enkä ole surua näkevä’,
8 sentähden hänen vitsauksensa tulevat yhtenä päivänä: kuolema ja suru ja nälkä, ja hän joutuu tulessa poltettavaksi, sillä väkevä on Herra Jumala, joka on hänet tuominnut."
9 ¶ Ja maanpiirin kuninkaat, jotka hänen kanssansa ovat haureutta harjoittaneet ja hekumallisesti eläneet, itkevät ja parkuvat häntä, kun näkevät hänen palonsa savun;

Raamatussa Jumala tuomitsee taivaan kuningatar kultin harjoittamisen. Rooman katolisen kirkon opetus Mariasta taivaan kuningattarena on valheellinen ja väärä opetus.

Babylonin ja RKK:n samanlaiset opit

Babylonin uskonnon ja katolisen kirkon opetuksen samankaltaisuuksia

Rooman Katolinen kirkko on sekoittanut oppiinsa pakanauskontojen oppeja ja rituaaleja. Katolinen kirkko ja sen oppi on syvästi pakanallinen sekä paavin juuret ovat pakanauskonnosta syntyneitä käsitteitä. Jokainen joka rakastaa Jumalaa ja Hänen sanaansa on velvollinen kertomaan totuuden katolisille. Rakasta Rooman katolisia ja kerro heille totuus siitä ettei heidän oppinsa perustu Raamatun ilmoitukseen.

Rooman katolinen kirkko ei ole Jumalan seurakunta