Salomonin temppelin pienoismalli, jonka ostin Pietarista. Pienoismallin kokosivat vaimoni sekä lapseni.

Salomonin temppeli rakennettiin Moorian vuorelle. Temppeli oli n. 45 metriä pitkä, ja n. 16 metriä leveä, sekä n. 17metriä korkea. Temppelin pylväiden korkeus oli n. 12 metriä, jotka olivat nimeltään Booas ja Jakin. Booas tarkoittaa; Hän (Jumala) vahvistaa, Jakin; Hänessä on (Jumala) voima.

Temppeli tehtiin kivestä, jotka tulivat valmiina louhimosta, niin ettei kuulunut vasaran, eikä minkään rautaisen työkalun ääntä temppeliä rakennettaessa. Temppelin seinät ja katto verhottiin setrilaudoilla ja lattia verhottiin kypressilaudoista.

Salomon temppeli ja siinä oleva kaikkein pyhin oli paikka, missä Herra, Israelin Jumala asui.

 

Vasemmalla on vaskimeri jota kannatteli 12 häränkuvaa. Vaskimereen mahtui 2000 batia (1 bat=30-40 l) vettä, joka oli pappien jalkojen ja käsinpesua varten. Vaskimeri oli n. 4,5 metriä korkea ja siihen mahtui vettä n. 109.000 litraa.

Oikealla on vaskinen polttouhrialttari, jossa poltettiin polttouhreja Israelin syntien tähden.

Kuvassa näkyy myös kymmenen pientä vaskiallasta, jotka sijaitsivat molemmin puolin temppeliä. Näissä kymmenessä vaskialtaassa huuhdottiin polttouhreja.

 

Temppelissä oli kolme kerrosta sekä yläsali.

 

Temppelin seiniä ympäröi sivukammiot, jotka toimivat varastotilana elintarvikkeille sekä temppelin kalustolle ja näissä sivukammioissa jopa asui temppelin palvelijoita, eli pappeja.

 

Temppelin kaksi tärkeintä osaa olivat pyhä ja kaikkein pyhin. Pyhässä oli kymmenen kultaista lampunjalkaa, jotka olivat oikealla sekä vasemalla puolella seinustaa. Pyhässä oli myös kymmenen näkyleipäpöytää ja suitsutusalttari.

Pyhän takana oli kaikkein pyhin. Kaikkein pyhimmässä oli kaksi kerubia, jotka olivat tehty öljypuusta ja ne olivat kullalla päällystetyt sekä liiton arkki. Kerubien siivet koskettivat toisiaan ja ulottuivat seinästä seinään. Pyhän ja kaikkein pyhimmän seinissä oli kaiverrettuina kerubien, kukkakiehkuroiden ja palmun kuvia. Pyhää ja kaikkein pyhintä erotti esirippu, jonka edessä pirskotettiin sovitusuhrin verta. Kaikkein pyhimpään sai mennä vain ylimmäinen pappi (hebr; HaKôhên HaGâdôl), joka meni sinne vain kerran vuodessa sovittamaan kansan synnit.