Betlehemin tähti
Ihmisiä ja tutkijoita kautta historian on
askarruttanut Betlehemin tähti. Betlehemin tähdestä on monia erilaisia
arvauksia ja näkemyksiä. Tässä kirjoituksessa tutustutaan erilaisiin
teorioihin sekä siihen mitä Raamattu opettaa Betlehemin tähdestä. Samalla
tässä kirjoituksessa käydään läpi keisari Augustuksen verollepanoa,
Betlehemin tähden arvoitusta ja Jeesuksen syntymää ja siihen liittyvää
sanomaa.
Verollepano keisari Augustuksen käskystä
Luukkaan evankeliumin toinen luku kertoo,
että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle
pantava. Luukkaan evankeliumi kertoo tämän verollepanon tapahtuneen
Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Luukkaan evankeliumi kertoo tämän
verollepanon olleen ensimmäinen verollepano. Tämä ensimmäinen verollepano
tarkoittaa ensimmäistä verollepanoa, jossa juutalaiset olivat mukana, ei
ensimmäistä verollepanoa maailmassa. Sanonta kaikki maailma oli verolle
pantava tarkoittaa Rooman valtakuntaa ja sen alaisuudessa olevia maita, ei
koko asuttua maailmaa.
Roomalainen historioitsija Suetonius (75-100
jKr.) kirjoitti, että keisari Augustus suoritti kolme verollapanoa. Samoin
roomalainen historioitsija Tacitus (55-120 jKr.) kirjoitti, että keisari
Augustus suoritti verollepanoja. Juutalainen historioitsija Josephus (Josefus)
(35-100 jKr.) kirjoitti, että Kyrenius, joka oli ollut konsuli lähetettiin
keisarin toimesta tekemään tiliä Syyrian asukkaista. Samoin Josefus
kirjoitti, että Kyrenius tuli Juudeaan, joka lisättiin Syyrian provinssiin
ja Kyreniuksen tehtävä oli suorittaa tilinpito Juudeassa.
Luukkaan evankeliumissa sanotaan
verollepanon tapahtuneen silloin kun Kyrenius oli Syyrian maaherrana.
Alkutekstissä ei ole sanaa oli, vaan sana tuli. Alkuteksti sanoo, että
verollepano tapahtui Kyreniuksen aikana, josta tuli Syyrian maaherra.
Kyrenius ei ollut Syyrian maaherrana, kun hän toimitti verollepanoa, mutta
hänestä tuli myöhemmin Syyrian maaherra. Luukas kirjoitti ja tarkoitti,
että hänestä tuli Syyrian maaherra, sillä Luukas kirjoitti tapahtumat
jälkikäteen, ei silloin kun ne tapahtuivat, jolloin Kyrenius ei ollut
maaherra, mutta hänestä tuli myöhemmin maaherra. Verollepano tapahtui siis
ennen sitä kun Kyreniuksesta tuli maaherra.
Historioitsija Josefus mainitsee, että
Kyrenius oli ollut aikaisemmin konsulina (maaherra) ennen kuin hänet
lähetettiin Juudeaan verollepanoa varten. Koska keisari Augustus lähetti
Kyreniuksen hoitamaan verollepanoa Juudeaan, niin olisiko ollut niin, että
Kyrenius olisi ollut aikaisemmin Syyrian maaherrana ja siksi keisari
lähetti hänet Syyriaan ja Juudeaan, koska Kyrenius tiesi ja tunsi näiden
alueiden ihmisiä ja tilanteita. Tätä emme tiedä varmasti, mutta historia
kertoo sen, että hän oli ollut aikaisemmin maaherrana.
Raamattua vastaan hyökkäävät tahot syyttävät
Raamatun sanomaa vääräksi, koska Jeesuksen syntymän aikoihin Kyrenius ei
ollut Syyrian maaherra, vaikka Raamatussa niin lukee. Täytyy ottaa
huomioon, että Raamatun käännöksissä lukee, niin mutta ei alkutekstissä.
Alkutekstin valossa Luukas kirjoitti ihan oikein ja myös historioitsija
Josefus todistaa samaa kuin Luukas. Keisari Augustus lähetti Kyreniuksen
Juudeaan verollepanoa varten ja hänestä tuli myöhemmin Syyrian maaherra.
Kenties keisari Augustus palkitsi Kyreniuksen hyvin tehdystä työstä ja
nimitti hänet sen tähden Syyrian maaherraksi.
Jeesuksen syntymä
Joosef lähti kihlattunsa Marian kanssa
Galilean Nasaretista Juudeaan Betlehemin kaupunkiin verolle pantavaksi,
sillä Joosef oli Daavidin sukua. Luukkaan evankeliumi kertoo, että Maria
joka oli raskaana synnytti Jeesuksen Betlehemissä sellaisena vuoden
aikana, jolloin paimenet vartioivat lammaslaumaa öisin kedolla.
Perinteinen käsitys on, että Jeesus syntyi joulukuussa, mutta tämä käsitys
on väärä ja virheellinen. Joulukuussa Jeesuksen aikaan oli kylmää ja
sateista sekä joinakin talvina jopa lunta ja vähän pakkasta öisin.
Joulukuun aika ei voi olla tämän todisteen mukaan Jeesuksen syntymän
ajankohta, sillä siihen aikaan joulukuussa oli liian kylmää paimenille
olla yöllä vartioimassa lammaslaumaa.
Verollepanoa ei olisi voitu määrätä
talvisaikaan, sillä ihmisten tuli matkustaa ympäri Israelia ja esimerkiksi
Nasaretista oli linnuntietä matkaa Betlehemiin noin sata kilometriä. Tähän
matkaan kului noin kolme päivää ja olisi ollut huono ajankohta matkata
talvella. Tämäkin seikka puoltaa että verollepano ja Jeesuksen syntymä ei
tapahtunut joulukuussa.
Luukkaan evankeliumista käy ilmi, että
Jeesus syntyi puoli vuotta Johanneksen jälkeen. Johanneksen isä Sakarias
kuului Abian osastoon, jonka täytyi palvella oman vuoronsa aikana
temppelissä. Laskelmien mukaan Sakariaan vuoro oli neljännessä kuussa,
jonka jälkeen hän meni kotiinsa ja Luukkaan evankeliumin mukaan kun hän
meni kotiinsa niin hänen vaimonsa Elisabeth tuli raskaaksi n. viidennen
kuun alussa, josta lasketaan Jeesuksen hedelmöityksen ajankohta
juutalaisen kalenterin mukaan puolen vuoden päähän ja josta sitten
lasketaan n. 9 kk, niin saadaan lopputulokseksi suunnilleen
lehtimajanjuhlan ajankohta. Jeesus syntyi syys- lokakuun välisenä aikana
todennäköisesti lehtimajanjuhlan aikana.
Jeesus asetettiin kapaloituna eläinten
syöttökaukaloon
Luukkaan evankeliumi kertoo, että Joosefille
ja Marialle ei ollut sijaa majatalossa. Tämä tarkoittaa sitä, että Maria
synnytti Jeesuksen joko eläintallissa tai sitten jonkun talon alakerrassa.
Juutalaisessa talossa oli yläkerta, jossa ihmiset asuivat ja alakerta,
jossa eläimet olivat. Luukkaan evankeliumi kertoo, että kun Maria oli
synnyttänyt Jeesuksen, niin hän kapaloi Hänet ja pani Hänet "seimeen".
Juutalainen tapa oli kapaloida vastasyntynyt lapsi. Kapalo oli liinoja,
joilla lapsi sidottiin tiukkaan pakettiin, jossa hän ei voinut liikkua.
Tämä "kapalo" tehtiin siksi, että lapsesta tulisi voimakas ja jaloista
tulisi suorat. Luukkaan evankeliumissa on alkutekstissä sana phatne,
jonka 33/38 käännös kääntää seimeksi. Phatne sana tulee sanasta
pateomai, joka tarkoittaa syödä. Phatne sana tarkoittaa
eläinten syöttökaukaloa, ei kehtoa (niin kuin nykyään jotkut luulevat). Tämä vahvistaa sen, että Jeesus syntyi
joko eläintallissa tai jonkun talon alakerrassa, jossa eläimet asuivat.
Enkelin ilmoitus
Kun Jeesus oli syntynyt niin enkeli ilmoitti
yöllä paimenille, jotka vartioivat lammaslaumaa suuren ilosanoman
sanomalla:
"Minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra,
Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen
kapaloituna ja seimessä makaamassa."
Enkelin antama merkki oli epätavallinen,
sillä hän sanoi Messiaan, Vapahtajan ja Herran syntyneen Daavidin
kaupungissa, josta hänet löydetään kapaloituna ja makaamassa eläinten
syöttökaukalossa. Oli epätavallista laittaa lasta eläinten
syöttökaukaloon, sillä vastasyntynyt lapsi oli yleensä jonkunlaisessa
kehdossa. Jumalan
asettama merkki oli sellainen, että paimenet eivät voineet erehtyä siitä
kuka oli vastasyntynyt Messias, Vapahtaja ja Herra.
Vapahtaja Kristus Herra
Enkeli ilmoitti suuren ilon, joka oli
tuleva kaikelle kansalle. Kreikankielisessä UT:n tekstissä on sana
euaggelizo, joka
tarkoittaa julistaa ilosanomaa, julistaa hyvää sanomaa, julistaa
evankeliumia.
Hyvän sanoman julistamisen
käsite oli tuttua juutalaisille, sillä vanhan liiton opetuksista tämä oli
heille varsin tuttua:
Jes 52:7 ¶ Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman
(basar) tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa,
ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta, sanoo Siionille: "Sinun
Jumalasi on kuningas!"
Jesajan luvussa 52 jakeessa
7 ovat sanat ilosanoman ja hyvän sanoman, joka on hepreaksi basar,
joka tarkoittaa kertoa tai julistaa hyvää sanomaa. Jes 52:7 kertoo Jumalan
pelastuksesta, joka julistaa rauhaa ja ilmoittaa hyvän sanoman
(evankeliumin) ja sanoo Siionille, että Jumala on Kuningas. Jes 52:7
kertoo Herrasta Jeesuksesta, joka on Kuningas ja Pelastaja. Luukkaan
evankeliumin toisessa luvussa enkelit sanoivat: "Kunnia Jumalalle
korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on
hyvä tahto!" Herra Jeesus on Hän, joka tuo rauhan ihmisen sydämeen sen
jälkeen kun ihminen tunnustaa syntinsä ja vastaanottaa Jumalan
pelastuksen, Herran Jeesuksen.
Enkeli ilmoitti
Jeesuksen olevan Vapahtaja, Kristus (Messias) ja Herra. Seuraavaksi
tutkimme mitä nuo edellä olevat käsitteet tarkoittavat.
Vapahtaja. Vapahtaja
sana on kreikaksi Pelastaja. Jeesus on Pelastaja ja Pelastus, jonka Jumala
on valmistanut Uuden Liiton aikakauteen, jonka kautta ainoastaan saadaan
synnit anteeksi.
Messias. Kristus sana
on kreikaksi Khristos, jonka juutalaiset käänsivät Septuaginta
käännökseen tarkoittamaan Messiasta, joka on hepreaksi Mashiach
(Messias ja voideltu). Jeesus on Messias, joka sovittaa niiden synnit,
jotka tunnustavat syntinsä Jumalalle. Jeesus on Messias, joka on ainoa tie
Jumalan luokse.
Herra. Jeesus on myös
Herra, joka on hepreaksi Jhvh. Johanneksen evankeliumin 17 luvussa
sanotaan, että Isä Jumala on antanut Pojallensa (Jeesukselle) oman nimensä
ja siksi Jeesusta sanotaan myös Herraksi (Jhvh).
Enkeli ilmoitti
Jeesuksen olevan Vapahtaja (Pelastaja), Messias ja Herra, jotka kaikki
ovat käsitteitä, joilla kuvataan Jumalaa, joka pelastaa kansansa ja on
kansansa Jumala. Enkelien ilmoitus oli todella merkittävä, sillä Jumala
itse Jeesuksessa Kristuksessa astui ihmisten maailmaan tuomaan vapautuksen
synnin orjuudesta sekä suunnan kohti iankaikkista elämää.
Jes 61:
1 ¶ Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut
minut julistamaan ilosanomaa (basar) nöyrille, lähettänyt
minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja
kahlituille kirvoitusta,
2 julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää,
lohduttamaan kaikkia murheellisia,
3 panemaan Siionin murheellisten päähän-antamaan heille-juhlapäähineen
tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen
hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva "vanhurskauden tammet," "Herran
istutus," hänen kirkkautensa ilmoitukseksi.
Jesajan kirja luku 61
opettaa, että Messias on Hän, joka julistaa ilosanomaa maailmalle.
Luukkaan evankeliumin neljännessä luvussa Herra Jeesus ilmoittaa, että
Hän, josta Jesaja 61 kertoo, eli Jeesus on Hän joka julistaa ilosanomaa
(evankeliumia) maailmassa ja sitten Hän myös antaa tehtäväksi
opetuslapsilleen evankeliumin julistamisen tässä maailmassa.
Ilosanoma nöyrille.
Jesaja 61 luvun opetuksen mukaan evankeliumi julistetaan nöyrille, joka
tarkoittaa sitä että ihmiset, jotka tunnustavat syntinsä ja nöyrtyvät
Jumalan edessä ovat nöyriä ja he vastaanottavat evankeliumin
pelastussanoman, mutta ylpeät ihmiset ja omavanhurskaat (sellainen,
joka kokee, että omilla "hyvillä" töillään on kelvollinen Jumalan edessä)
eivät halua vastaanottaa pelastusta. Sananlaskut 28 luku opettaa, että
joka rikkomuksensa (syntinsä) salaa se ei menestys, mutta joka ne
tunnustaa ja hylkää, se saa armon. Jesaja 26 luvussa sanotaan, että jos
jumalaton saa armon, ei hän opi vanhurskautta; oikeuden maassa hän tekee
vääryyttä eikä näe Herran korkeutta. Nöyrä ihminen on sellainen, joka
tunnustaa syntinsä ja ymmärtää tarvitsevansa Jumalan armoa ja Pelastuksen
Herrassa Jeesuksessa, koska hän ei kykene omin voimin pelastumaan ja
pyhittymään. Evankeliumia julistetaan siis kaikille ihmisille, mutta vain
nöyrät nöyrtyvät vastaanottamaan pelastuksen.
Särjettyjen sydämien
sitominen. Jeesus Messiaan tehtävä on sitoa särjettyjä sydämiä, joka
tarkoittaa sitä että Herra Jeesus eheyttää ja parantaa ihmisen mielen ja
ajatusmaailman, jonka synti on täysin rikkonut. Hepreankielen sana sydän (lev)
tarkoittaa sydäntä, mieltä, sisäistä ihmistä, tahtoa ja ymmärrystä.
Evankeliumin tehtävänä on pelastaa ihminen synnin ja saatanan orjuudesta
iankaikkiseen elämään, mutta myös se että synti, joka on pettänyt ja
rikkonut ihmisen mielen eheytyisi ja parantuisi. Ihmisen mieli eheytyy ja
parantuu siten, kun ihminen saa syntinsä anteeksi ja antaa Jumalan muuttaa
hänen ajatusmaailmansa Jumalan tahdon mukaiseksi.
Julistamaan vangituille
vapautusta. Herran Jeesuksen tehtävä on julistaa vapautusta synneistä
synnin orjille, jotka ovat monenlaisissa synnin kahleissa. Herra Jeesus
vapauttaa synnin orjista ne, jotka tunnustavat syntinsä ja haluavat
vapautua niistä. Ihminen ei kykene omin voimin vapautumaan syntien
orjuudesta, siksi Herra Jeesus syntyi ja kuolemallaan sovitti meidän
syntimme sekä antaa meille voiman Pyhän Hengen kautta voittaa ja vastustaa
syntejä sekä oppia elämään terveen uskon kasvun kautta siten, että Herran
Jeesuksen opetuslapset oppivat koko ajan syvällisemmin elämään jumalisesti
ja Jumalan tahdon mukaisesti tässä maailmanajassa.
Herran otollisen vuoden
julistaminen. Vanhassa liitossa oli voimassa Herran riemuvuosi,
jolloin joka viideskymmenesvuosi oli riemuvuosi, jolloin orjat
vapautettiin ja julistettiin vapautta kaikille Israelin asukkaille.
Vanhassa liitossa myös eläinuhrien tuli olla Herralle otollisia (hyväksyttäviä),
joiden veren kautta tapahtui syntien anteeksiantamus. Vanhassa liitossa
oli myös otollista Herralle se, että Hänen kansansa halusivat noudattaa
Jumalan käskyjä.
Herran otollinen vuosi on se
kun Herra Jeesus vuodatti verensä meidän syntiemme tähden ja toi
sovituksen ja syntien anteeksiantamuksen verensä, kuolemansa ja
ylösnousemuksensa kautta. Tämän otollisen vuoden ja Herran Jeesuksen
sovituksen ansiosta syntiset ihmiset saavat Jumalan armon ja Jeesus
Messiaan ansion tähden Jumala antaa iankaikkisesti anteeksi synnit, niille
jotka katuvat ja haluavat hylätä syntielämän ja haluavat seurata Herraa.
Herran Jeesuksen uhri Golgatalla tuo iankaikkisen sovituksen ja syntien
anteeksiantamuksen ja on otollinen Herralle. Otollista on myös Herralle
kun Herran Jeesuksen opetuslapset haluavat Jumalan armosta noudattaa
Jumalan käskyjä ja elää niiden mukaisesti Uuden Liiton järjestyksen
perustuksen mukaan. Herra myös "kostaa", eli rankaisee synnintekijöitä,
niitä jotka eivät halua tehdä parannusta ja antaa heidän oman tahtonsa
mukaan valita kadotukseen johtavan tien.
Murheellisten lohdutus.
Jesajan kirjassa luvussa 61 jakeessa kaksi on sana murheellisia, joka on
hepreaksi abel, joka tarkoittaa murheellista ihmistä
kuoleman, onnettomuuden tai jonkun hädän takia. Herra Jeesus syntyi siksi,
että Hän haluaa lohduttaa kansansa ihmisiä, jotka ovat kokeneet omaisen
tai läheisen ihmisen kuoleman. Herra Jeesus syntyi myös siksi, että Hän
haluaa lohduttaa kansansa ihmisiä, joiden omaiset tai jotka itse ovat
kokeneet suuren onnettomuuden tai hädän. Evankeliumilla on monenlaiset
kasvot, sillä se ei ainoastaan julista syntien anteeksiantamusta, vaan myös
lohdutusta monien murheiden keskellä eläville.
Jesajan kirja 61 kuvaa lisää
sitä mitä Messias tekee Jumalan kansalle. Jumalan kansan keskuudessa
oleville murheellisille Jeesus Messias tuo iloöljyä Pyhässä Hengessä murheen
sijaan sekä ylistyksen Hengen masentuneen hengen sijaan. Tämä ylistys
tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että uskova oppii ylistämään sydämessään
Herran hyvyyttä ja rakkautta. Tässä maailmassa on monenlaista asiaa, jotka
tuovat ihmisen sydämelle masennusta, mutta Herra Jeesus on tullut sitä
varten, että Hän haluaa poistaa kansansa sydämestä masennuksen ja antaa
tilalle ylistys ja kiitos mielen. Herra Jeesus tekee kansastansa
vanhurskauden tammia sekä Herran ilo-istutuksia Hänen kirkkautensa
ilmoitukseksi. Todellinen evankeliumi kirkastaa Jumalaa ja kertoo syntien
anteeksiantamuksesta, iankaikkisesta elämästä uskon kautta Herran
Jeesukseen sekä ihmisen elämästä jonka Jumala muuttaa, joka ylistää ja
riemuitsee Jumalan suurista teoista.
Kun enkelit menivät
taivaaseen, niin kedolla olleet paimenet lähtivät Betlehemiin katsomaan
sitä minkä Herra oli heille ilmoittanut enkelin kautta. Paimenet löysivät
Marian ja Joosefin sekä Jeesuksen, joka makasi eläinten syöttökaukalossa
juuri kuten enkelit olivat heille ilmoittaneet. Nähdessään sen olevan
totta mitä heille oli ilmoitettu paimenet ilmoittivat saman sanoman muille
kuin mitä enkeli oli heille ilmoittanut. Kaikki jotka sen kuulivat
ihmettelivät sitä, mutta Maria kätki kaikki sanat tarkasti sydämeensä ja
tutkisteli niitä sydämessänsä. Paimenet palasivat kedolle ja kiittivät
ylistäen Jumalaa kaikesta minkä he olivat kuulleet sen mukaan mitä heille
enkeli ilmoitti ja mitä he olivat omin silmin nähneet. Sanoma ei ollut
pienen lapsen syntymästä, vaan siitä, että maailmaan oli syntynyt
Pelastaja, Messias ja Herra, eli Jumala oli astunut alas ihmisten
maailmaan Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, että se joka uskoo Herraan
Jeesukseen saa syntinsä anteeksi ja iankaikkisen elämän. Kahdeksan
päivän päästä Jeesuksen syntymästä lapsi piti ympärileikata ja Hänelle
annettiin nimi Jeesus, koska Jumala ilmoitti tämän nimen Marialle ennen
kuin Jeesus sikisi äitinsä kohdussa. Nimi Jeesus on hepreaksi
Jehoshua (Jeshua), joka tarkoittaa Jumala on
pelastus. Herran Jeesuksen nimi kertoo myös sen miksi Hän syntyi tähän
maailmaan. Herra Jeesus syntyi pelastamaan syntiset ihmiset ja tuomaan
heille pelastuksen ja syntien anteeksiantamuksen uskon kautta Häneen. Tämä
on evankeliumi ja suuri Jumalan armo.
Itämaan tietäjät
Matteuksen evankeliumin toinen luku kertoo
myös Jeesuksen syntymästä. Matteuksen evankeliumin toinen luku kertoo,
että kun Jeesus oli jo syntynyt Juudean Betlehemissä Kuningas Herodeksen
aikana, niin tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin. Tietäjät
sanoivat: "Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me
näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan."
Alkutekstissä ei ole sanaa äsken. Itämaan
tietäjät eivät nähneet Jeesusta vastasyntyneenä, vaan myöhemmin.
Perinne opettaa, että itämaan tietäjiä oli
kolme, mutta Raamattu ei kerro heidän lukumäärää, heitä saattoi olla
useita kymmeniäkin, mutta tarkkaa määrää emme tiedä, koska Raamattu ei
kerro sitä. Israelista suoraan idässä oli Babylonia ja Persia sekä
uloimpana Kiina. Tietäjät sanoivat, että he olivat nähneet tähden omassa
maassaan, jonka he sanoivat olleen juutalaisen kuninkaan tähti ja he
olivat tulleet kumartamaan tätä kuningasta. Mielenkiintoinen seikka on se,
että nämä tietäjät olivat nähneet tähden omassa maassaan ja olivat
seuranneet sitä aina Jerusalemiin asti.
Tämä tarkoittaa sitä, että itämaan tietäjät
tunsivat astrologiaa ja tutkivat tähtiä. Babyloniassa ja Persiassa
tutkittiin tähtiä ja siellä harrastettiin astrologiaa. On hyvin
todennäköistä, että itämaan tietäjät tulivat Babyloniasta tai Persiasta.
Alkuteksti käyttää itämaan tietäjistä sanaa kreikankielen sanaa magos,
joka oli nimitys jota käyttivät babylonialaiset, kaldealaiset,
meedialaiset ja persialaiset. Magos sana tarkoitti opettajaa,
pappia, lääkäriä, astrologia ja näkijää. Itämaan tietäjät olivat siis
omassa maassaan korkeasti koulutettuja miehiä, jotka todennäköisesti
olivat astrologeja ja todennäköisesti joukossa oli myös pappeja, opettajia
sekä muita korkeasti koulutettuja miehiä. Mutta aivan varmasti heidän
joukossaan oli miehiä, jotka kykenivät lukemaan tähtiä ja jotka ymmärsivät
tähtitaivaan kuvioita.
He olivat nähneet tähden tai tähtitaivaan
ilmiön, jota he tulkitsivat siten, että suuri juutalaisten kuningas
syntyy, josta tähtitaivaan kuviot kertovat heille ja tämän seurauksena he
lähtivät seuraamaan tätä ilmiöitä. Juutalaiset olivat olleet
pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa, joka sijaitsi Persiassa. Uskon, että
juutalaisten ollessa Babyloniassa pakkosiirtolaisuuden aikaan, niin he
kertoivat Babylonialaisille (persialaisille) Israelin Messiaan tähdestä.
Näin itämaan tietäjät osasivat lukea oikealla hetkellä Israelin Messiaan
syntymän.
Babyloniasta ja Persiasta on matkaa
Jerusalemiin noin 600-1200 kilometriä. Itämaan tietäjien matkan kesto on
ollut noin kuukaudesta kahteen kuukauteen ehkä jopa vieläkin kauemmin.
Perinne kertoo kuinka itämaan tietäjät menivät Jeesuksen syntymän aikaan
talliin missä Jeesus oli, mutta tämä on perinne, joka on epätosi. Raamattu
kertoo Matteuksen evankeliumissa, että Jeesus oli jo syntynyt kun itämaan
tietäjät saapuivat Jerusalemiin.
Luuk 2:
15 Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä
puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on
tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".
16 Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen (prefos),
joka makasi seimessä.
(King James Version) Luke 2:
15 And it came to pass, as the angels were gone away from them into heaven,
the shepherds said one to another, Let us now go even unto Bethlehem, and
see this thing which is come to pass, which the Lord hath made known unto
us.
16 And they came with haste, and found Mary, and Joseph, and the babe (prefos)
lying in a manger.
Luukkaan evankeliumi kertoo, että lapsi (prephos-prefos)
makasi eläinten syöttökaukalossa. Kreikankielen prephos
sana tarkoittaa syntymätöntä lasta, sikiötä ja vasta
syntynyttä lasta (sylivauvaa).
Matt 2:
9 ¶ Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso, tähti, jonka
he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli
sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen.
10 Nähdessään tähden he ihastuivat ylen suuresti.
11 Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen (paidion) ynnä
Marian, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä,
avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsuketta ja
mirhaa
(King James Version) Matt 2:
9 ¶ When they had heard the king, they departed; and, lo, the star, which
they saw in the east, went before them, till it came and stood over where
the young child was.
10 When they saw the star, they rejoiced with exceeding great joy.
11 And when they were come into the house, they saw the young child (paidion)
with Mary his mother, and fell down, and worshipped him: and when they had
opened their treasures, they presented unto him gifts; gold, and
frankincense, and myrrh.
Matteuksen evankeliumin toinen luku kertoo
Jeesuksen olleen lapsi (paidion), kun itämaan tietäjät
tulivat Hänen luoksensa. Kreikankielen sana paidion tarkoittaa
pientä lasta, ei sylivauvaa. Kun paimenet näkivät Jeesuksen niin hän oli
sylivauva, mutta kun itämaan tietäjät näkivät Jeesuksen hän ei ollut enää
sylivauva, vaan pieni lapsi. Jotkut sanovat Jeesuksen olleen noin
1-vuotias, kun itämaan tietäjät näkivät Jeesuksen. Tästä emme kuitenkaan
voi olla varmoja, sillä Raamattu ei kerro tarkkaa aikaa milloin itämaan
tietäjät näkivät Jeesuksen. Sen kuitenkin tiedämme, että itämaan tietäjät
näkivät Jeesuksen kuukausia myöhemmin kun kedolla olleet paimenet.
Tästä on todisteena alkuteksti, joka käytti
sanaa prephos (vastasyntynyt sylivauva) paimenten nähdessä lapsen,
mutta kun itämaan tietäjät näkivät Jeesuksen Raamattu käyttää sanaa
paidion (pieni lapsi).
1 Piet 2:2 ja halatkaa niinkuin
vastasyntyneet lapset (prephos) sanan väärentämätöntä maitoa, että
te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
(King James Version) 1 Pe 2:2 As
newborn babes (prephos), desire the sincere milk of the word, that
ye may grow thereby:
Ensimmäisessä Pietarin kirjeessä puhutaan
vastasyntyneestä lapsesta, josta alkuteksti käyttää sanaa prephos,
eli samaa sanaa, jota Luukkaan evankeliumi käyttää vastasyntyneestä
Jeesuksesta. Tämä kohta myös todistaa sen, että itämaan tietäjät eivät
nähneet vastasyntynyttä Jeesusta, vaan Jeesuksen, joka oli pieni lapsi,
muutaman kuukauden vanha.
Minä vuonna Jeesus syntyi?
Raamattu ei kerro tarkkaa vuotta milloin
Jeesus syntyi. Raamattu kuitenkin viittaa historiallisiin tapahtumiin,
kuten siihen että Jeesuksen syntymän aikoihin kuningas Herodes hallitsi.
Nykyhistorioitsijat sijoittavat Herodeksen kuoleman vuosille 4-1 eKr.
nykyisen kalenterin ajanlaskun mukaan. Raamattu kertoo, että itämaan
tietäjät kävivät Herodeksen luona ennen hänen kuolemaansa. Raamattu ei
kerro sitä minä vuonna Herodes kuoli ja kuinka monta vuotta Joosef ja
Maria olivat Egyptissä paossa kuningas Herodesta. Emme varmuudella tiedä
Herran Jeesuksen syntymä vuotta, koska Raamattu ei sitä kerro. Tärkeintä
onkin tietää, että Hän syntyi ja se miksi Hän syntyi.
Roomalainen apotti Dionysius kehitti
nykyisen ajanlaskujärjestelmän n. vuonna 523 jKr. jossa vuodet laskettiin
ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän. Dionysius teki muutaman pahan
virheen laskelmiinsa, sillä hän ei laskenut vuotta nolla mukaan ollenkaan. Dionysius hyväksyi Kleemens Aleksandrialaisen lausunnon, että Jeesus oli
syntynyt keisari Augustuksen kahtenakymmenentenäkahdeksantena (28)
hallitusvuonna. Dionysius ei tiennyt sitä, että kun Augustus hallitsi
neljä ensimmäistä vuottaan, niin hän hallitsi silloin nimellä Octavianus,
kunnes Rooman senaatti nimitti hänet Augustukseksi. Tässä kohden heittoa
tulee siis jo neljä vuotta jos Kleemens Aleksandrialaisen lausunto olisi
ollut oikea. Sen tiedämme, että Jeesus ei syntynyt vuonna 1 nykyisen
ajanlaskujärjestelmän mukaan. Herran Jeesuksen syntymä on tapahtunut ehkä
vuosien 7-1 eKr. aikana. Tarkkaa vuotta emme tiedä, sillä sitä ei ole
meille kerrottu ja sen selvittäminen voi olla liian vaikeaa, eikä tarkka
syntymisen ajankohta ole oleellisin ja tärkein tieto, vaan se että Hän
syntyi maailmaan Pelastajana, Messiaana ja Herrana.
Betlehemin tähti
Kun Herodes ja kansa kuulivat itämaan
tietäjien tuoman sanoman niin he suuresti hämmästyivät. Herodes kokosi
kasaan ylipapin ja kirjanoppineet ja kyseli heiltä, missä Messias oli
syntyvä. Herodekselle vastattiin, että Messias oli syntyvä Juudean
Bethelemissä, sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta: ‘Ja sinä
Beetlehem, sinä Juudan seutu, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten
joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee minun kansaani
Israelia’." Kun Herodes tämän kuuli, niin hän kutsui salaa itämaan
tietäjät luoksensa ja kysyi heiltä mihin aikaan tähti oli ilmestynyt
taivaalle. Herodes tutkiskeli heitä tarkoin ja lähetti heidät Betlehemiin
sanoen: "Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta; ja kun sen löydätte,
niin ilmoittakaa minulle, että minäkin tulisin häntä kumartamaan".
Kun itämaan tietäjät olivat kuulleet
kuningas Herodeksen sanat, niin he lähtivät matkalle kohti Betlehemiä.
Heidän matkatessaan tähti, jonka he olivat nähneet itäisillä mailla kulki heidän
edellään ja he seurasivat tähteä. Kun itämaan tietäjät tulivat sen paikan
päälle, jossa Jeesus oli, niin tähti pysähtyi siihen.
Kautta historian on esitetty erilaisia
arvauksia siitä mikä ilmiö Betlehemin tähti oli. Astrologit ja Raamatun
tutkijat arvioivat, että tämä tähtitaivaan ilmiö olisi tapahtunut vuosien
7-2 eKr. aikana. Tätä tutkimme seuraavaksi.
Komeetta. Jotkut arvelevat tähden
olleen komeetta, sillä komeetan voi nähdä paljaalla silmillä useiden
viikkojen ajan aikaisin aamulla, hämärässä ja öisin. Kun komeetta, joka on
jääkimpale kulkee lähellä aurinkoa, niin sen pinta alkaa sulamaan. Kun jää
sulaa komeetasta irtoava kaasu ja pöly muodostaa komeetalle hohtavan
pyrstön, joka voi olla satojen kilometrien pituisen pyrstön. Tämän tähden
komeettoja sanotaan pyrstötähdiksi.
Supernova. Jotkut uskovat tähden
olleen novan tai supernovan. Supernova on tähden räjähdys, jossa tähti
luhistuu fuusion loputtua tähden oman painovoiman johdosta tai jossa
kaksoistähdissä tiivis tähti kasvattaa massaansa yli Chandrasekharin rajan 1,4,
jolloin tähti räjähtää supernovana. Supernova kirkastuu nopeasti ja
saavuttaa maksimikirkkauden muutamassa päivässä, jonka jälkeen se alkaa
hiipua pikku hiljaa himmeämmäksi. Paljain silmin nähtävät supernovat
voivat näkyä jopa vuosien ajan.
Planeetta. Jotkut tutkijat uskovat, että kyseessä on ollut
planeettojen konjunktio. Konjunktio on tähtitaivaan tapahtuma, jossa kaksi
tai useampaa planeettaa asettuvat maasta katsottuna samaan linjaan, joka
tarkoittaa sitä että planeetat kiertävät ratojaan ja asettuvat maasta
katsottuna lähelle toisiaan. Tässä konjunktiossa taivaalla näkyy kirkas
valoilmiö, koska kaksi tai useampaa planeetta ovat aivan lähekkäin.
Tutkijat
arvelevat että mahdollisia ehdokkaita Betlehemin tähdeksi on useita
konjunktiota:
Helmikuussa
vuonna 6 eKr. oli kalan tähtikuviossa Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen
konjunktio. Vuonna 7 ekr. oli Jupiterin ja Saturnuksen kolmoiskonjunktio,
jossa Jupiter ja Saturnus kohtasivat toisensa toukokuussa, syyskuussa ja
joulukuussa. Vuonna 3 eKr. oli leijonan tähtikuviossa Venuksen ja
Jupiterin konjunktio. Israelilaisille leijonan tähtikuvio oli tärkeä. On
tutkittu ja laskettu, että vuonna 3 eKr. ollut Venuksen ja Jupiterin
konjunktio olisi näkynyt itäisellä taivaalla Lähi-idässä.
Totuus
tähdestä. Betlehemin tähdestä emme saa ehkä koskaan varmaa tietoa
tässä ajassa. Se on voinut olla joku luonnollinen tähtitaivaan ilmiö,
joita on tuossa edellä kuvattu. Mutta eräs asia on tärkeä havaita ja
ymmärtää. Raamattu sanoo, että kun itämaan tietäjät lähtivät Jerusalemista
kohti Betlehemiä, niin tähti jonka he olivat itäisillä mailla nähneet
kulki heidän edellään ja he seurasivat tähteä. Kun itämaan tietäjät
tulivat sen paikan päälle, jossa Jeesus oli, niin tähti pysähtyi siihen.
Jos näemme
taivaalla olevan tähden, komeetan, supernovan tai planeettojen
konjunktion, niin ne ovat korkealla ja kaukana avaruudesta ja kun ne
siellä pysähtyvät, niin on mahdotonta mennä sellaisen "tähden" alle ja
suunnistaa suoraan sen "tähden" alapuolella olevaan taloon. Emme kykenisi
tietämään minkä talon päällä se tähti on. Taivaankappaleet ovat maasta
katsottuna miljoonien kilometrien päässä, joten on täysin mahdotonta
tietää mikä talo sijaitsee tarkasti minkäkin taivaankappaleen alla.
Raamattu sanoo, että tähti pysähtyi sen paikan päälle, jossa Jeesus oli.
Tämä tarkoittaa sitä, että tämän "tähden" täytyi laskeutua niin alas, että
oli mahdollista nähdä minkä talon ja paikan ylle se pysähtyi. Tämä
tarkoittaa sitä, että kyseessä oli Jumalan järjestämä yliluonnollinen
ilmiö, joka saattoi alkaa itäisiltä mailta luonnollisena tähtitaivaan
ilmiönä, mutta joka muuntui yliluonnolliseksi ihmeeksi Betlehemissä
asettumalla tarkasti sen paikan päälle, jossa Jeesus oli ja tähden oli
laskeuduttava tai oltava niin alhaalla, että he kykenivät näkemään
tarkasti minkä talon yläpuolella "tähti" oli. Tai sitten koko
ilmiö oli alusta loppuun saakka Jumalan järjestämä yliluonnollinen ilmiö
ja tapahtuma (ihme), joka kertoi itämaan tietäjille missä syntynyt Pelastaja,
Messias, Herra ja juutalaisten kuningas oli. Se mikä on tärkeä ymmärtää on
se, että "tähti" oli tarkasti juuri sen talon yläpuolella, jossa Jeesus
oli ja "tähti" oli niin alhaalla, että itämaan tietäjät näkivät sen talon,
jossa Jeesus oli. Tämä on Jumalan ihme, jota emme kykene selittämään
tieteellisesti, sillä se oli Jumalan suorittama yliluonnollinen ihme.
Loppujen lopuksi on kuitenkin kysymys Jumalan teoista, jotka voidaan
ymmärtää vain uskon kautta, jonka Jumala armossaan lahjoittaa ihmiselle.
Raamattu
sanoo, että kun tähti pysähtyi sen paikan päälle, missä Jeesus oli, niin
itämaan tietäjät ihastelivat tähteä ja menivät huoneeseen missä Jeesus ja
äiti olivat. He kumarsivat Jeesusta ja antoivat Hänelle lahjoja; kultaa ja
suitsuketta ja mirhaa. Itämaan tietäjien tarkoituksena oli antaa
kuninkaalle kuninkaallinen lahja, mutta tuskin he itsekään tiesivät
tarkasti kaikkia niitä merkityksiä mitä näillä lahjoilla oli mitä he
toivat Jeesukselle. Kulta oli kuninkaan merkki ja Jeesus on kuningasten
Kuningas. Suitsuketta juutalaiset käyttivät uhraamismenoissa, joita papit
suorittivat. Herra Jeesus uhrasi itsensä Golgatalla kuolemalla meidän
syntiemme tähden ja Hän on Ylimmäinen Pappi Melkisedekin järjestyksen
mukaan. Mirha oli hyvänhajuinen hajuste sekä juutalaisilla oli tapana
antaa kuolemaantuomituille viiniä sekoitettuna mirhalla, jotka tuomittiin
kuolemaan ristiinnaulitsemalla. Herra Jeesus on suloinen tuoksu Jumalalle
sekä Hän myös kuoli Golgatan ristinpuussa meidän syntiemme tähden. Viini
on vertauskuvallisesti Messiaan veri Raamatun opetuksen mukaan. Mirha oli
myös merkkinä Messiaan sovituskuolemasta ja kärsimyksistä. Viini ja mirha,
eli Jeesuksen sovintoveri ja kärsimys tuottaa sovituksen synneistä
jokaiselle, joka uskoo Herraan Jeesukseen, tämä on suurta Jumalan armoa ja
todellinen Betlehemin tähden sanoma.
Tähti
vanhan testamentin kirjoituksissa. Kun itämaan tietäjät tulivat
Jerusalemiin ja kertoivat tähdestä, niin koko Jerusalem oli hyvin
hämmentynyt. Näyttää siltä, että juutalaiset eivät ymmärtäneet lukea
taivaan merkkejä Betlehemin tähden kohdalla, eivätkä nähneet Betlehemin
tähteä, koska olivat hämmentyneitä.
Herodes
kokosi kaikki ylipapit ja kirjanoppineet ja kysyi heiltä missä Messias oli
syntyvä. Itämaan tietäjät sanoivat Herodekselle, että tähti kertoi
juutalaisen kuninkaan syntymän, mutta Herodes kysyi papeilta ja
kirjanoppineilta, missä Messias oli syntyvä. Tämä tapahtuma ja ilmiö oli
niin epätavallinen, että se sai Herodeksen ajattelemaan, että sen täytyi
merkitä Messiaan syntymää, jota Israelin kansa odotti. papit ja
kirjanoppineet sanoivat, että kirjoitusten mukaan Messias oli syntyvä
Betlehemissä ja Hän on hallitsija joka tulee hallitsemaan Israelia Jumalan
kansaa.
4 Moos
24:17 Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt, minä katselen häntä, en
kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa
Israelista. Se ruhjoo Mooabilta ohimot, päälaen kaikilta Seetin pojilta.
Miika
5:2 (5:1) Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan
Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva
hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista
ajoista.
Raamattu
kertoo, että tähti nousee Jaakobista ja valtikka kohoaa Israelista ja
Juudan suvusta nousee hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on
muinaisuudessa, iankaikkista ajoista. Raamattu viittaa Betlehemiin ja
papit ja kirjanoppineet tiesivät sen, että Messias tulisi syntymään
Betlehemissä ja Hän tulee hallitsemaan Israelissa ja Hän on Juudaan
suvusta. Uskon, että he sekä Herodes myös tiesivät tähdestä kirjoitusten perusteella,
mutta he eivät kuitenkaan nähneet tähteä, miksi?
Ei
Messiaalle. Herodes Suuri oli Juudean kuninkaana Jeesuksen syntymän
aikoihin. Herodes ei ollut juutalainen. Herodeksen isä oli Antipater, joka
oli idumealainen. Vuonna 37 ekr. Herodeksesta tuli Juudean kuningas.
Juudea oli Rooman vallan alla ja Rooma asetti Herodeksen kuninkaaksi
Juudeaan. Herodes oli keisari Octavianuksen suosiossa. Herodes oli taitava
sodankäynnissä, korkeasti koulutettu ja terävä-älyinen, mutta myös
erittäin epäluuloinen ja julma. Herodes tuhosi ja tappoi koko
hasmonilaisen kuninkaallisen perheen. Herodes tappoi myös monia
juutalaisia, jotka vastustivat hänen valtaansa. Herodes tappoi myös
vaimonsa Mariamnen sekä hänen kaksi poikaansa. Herodes oli julma tappaja
ja verenvuodattaja, joka oli myös mielistynyt jäljittelemään roomalaisia
tapoja. Herodes teki myös kansalle raskaat verot. Herodes oli juutalaisten
epäsuosiossa, koska hän oli julma sekä omaisilleen, että juutalaiselle
kansalle. Herodes Suuri koitti saada juutalaisten suosion ja kunnioituksen
rakennuttamalla loisteliaan temppelin Jerusalemiin sekä samalla hänestä
tuli antelias. Herodes ei kuitenkaan onnistunut saavuttamaan juutalaisten
luottamusta. Herodes Suuri kuoli 70-vuotiaana, kun hän oli hallinnut
kuninkaana 37 vuotta.
Herodes
hämmentyi kuulleessaan tähdestä ja juutalaisten kuninkaan syntymästä.
Herodes oli varmasti kuullut profeetallisen sanoman Israelin hallitsijasta
ja tähdestä, joka nousee Jaakobista, sillä tämä profetia oli kirjoitettu
Raamattuun. Herodes pelästyi ja halusi surmata syntyneen Messiaan, koska
Herodes halusi yksin hallita Israelissa, eikä kahdelle kuninkaalle ole
tilaa, eikä varsinkaan uudelle kuninkaalle, näin Herodes ajatteli, koska
hän päätti surmauttaa Jeesuksen. Herodeksen syy Jeesuksen surmauttamiselle
oli selkeä, eli hän ei halunnut omalle "reviirillensä" kilpailijoita.
Rooman
vallan aikana roomalaiset valitsivat ylipapin sekä he muutenkin
hallitsivat Juudeassa asettaen roomalaismielisiä juutalaisia erilaisiin
virkoihin. Herodes Suuren aikaiset ylipapit sekä kirjanoppineet olivat
roomalaisessa talutusnuorassa, eikä heille ollut tärkeätä se mitä Raamattu
sanoin, vaikka he kyllä tiesivät mitä Raamattu sanoi; heille oli
tärkeämpää säilyttää oma asema sekä pysyä roomalaisten suosiossa. Tästä
syystä ylipapit ja kirjanoppineet eivät olleet kiinnostuneita Messiaasta,
vaikka he tunsivat kirjoitukset ja tiesivät Messiaan tähdestä sekä sen,
että Messias syntyy Betlehemissä. He eivät lähteneet katsomaan Messiasta,
he eivät olleet kiinnostuneita Messiaasta, vaan omasta asemastaan.
Herodes
Suuri halusi surmauttaa Jeesuksen, eikä roomalaisten talutusnuorassa
olevat ylipapit ja kirjanoppineet olleet kiinnostuneita Messiaasta. Siksi
he eivät nähneet tähteä, eivätkä tunnistaneet Messiaan syntymähetkeä.
Mielenkiintoista on se, että pakanalliset astrologit tiesivät sen koska
suuri juutalaisten kuningas syntyy. He halusivat myös osoittaa
kunnioitusta hänelle ja siksi Jumala johdatti heidät yliluonnollisesti
Jeesuksen luokse. Itämaan tietäjät eivät saapuneet siihen hetkeen kun
Jeesus oli syntynyt ja asetettu kapaloihin eläinten syöttökaukaloon, vaan
he saapuivat paikalle myöhemmin. Herodes kyseli tarkoin milloin lapsi oli
syntynyt ja sen perusteella hän määräsi Betlehemin ympäristössä olevat
kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat tapettaviksi. Itämaan tietäjien saapuminen
Jeesuksen luokse saattoi olla useita kuukausia sen jälkeen kun Jeesus oli
syntynyt, sillä Herodes päätteli, että Jeesus oli syntynyt noin kaksi
vuotta sitten tai aikaisemmin. Herodes saattoi myös varmistaa ja asettaa
aikarajan varmuuden vuoksi kahden vuoden päähän. Oli niin tai näin, niin
Raamatun kertomuksen perusteella on kuitenkin selvää, että itämaan
tietäjät eivät olleet paikalla Jeesuksen syntymähetkessä, vaan he tulivat
sinne paljon myöhemmin.
Ketkä
tunnistivat Messiaan. Maria ja Joosef tiesivät sen kuka Jeesus oli
sekä paimenet kedolla ylistivät ja kiittivät Jumalaa sen jälkeen kun he
näkivät Jeesuksen, jonka enkeli sanoi olevan Pelastaja, Messias ja Herra.
Vaikka
ylipapit ja kirjanoppineet tunsivat kirjoitukset, niin silti Messias ei
kiinnostanut heitä. Kedolla olevia paimenia Messias kiinnosti ja he
ylistivät ja kiittivät Jumalaa Messiaan syntymästä. Tämä on osoitus siitä,
että kun on kyse Herra Jeesus Messiaasta ja pelastuksesta, niin korkea
teologinen koulutus eikä Raamatun tuntemus ole tärkeää, vaan se on tärkeää
että uskoo Herraan Jeesukseen ja sen jälkeen myös alkaa ymmärtämään
Raamattua, Jumalan sanaa siten kuin se on kirjoitettu. Ilman uskoa Herraan
Jeesukseen, ei hyvä Raamatun tuntemus tai korkea teologinen koulutus
hyödytä yhtään mitään, sillä on kysymys uskosta Herraan Jeesukseen, jonka
jälkeen vasta voi todella ymmärtää mitä Raamattu opettaa.
On erittäin
tärkeätä ymmärtää ja nähdä, että tärkein merkki Jeesuksen syntymässä oli
se kuka Hän oli. Enkeli sanoi, että Jeesus on Pelastaja, Messias ja Herra.
Koko Jeesuksen syntymän ydinsanoma on siinä, että Jeesus pelastaa ihmisen
synnin ja saatanan vallasta, jos ihminen uskoo Häneen; Jeesus on Messias,
joka antaa Häneen uskovalle synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän; Jeesus
on Herra, joka antaa Häneen uskovalle voiman Pyhässä Hengessä olla ja
pysyä Jumalan lapsena. Tätä on evankeliumi, joka on suurta Jumalan armoa
ja rakkautta ihmisiä kohtaan.
Joulu ei ole
Raamatullinen juhla. Vuonna 354
Rooman piispa Julius I määräsi, että
Kristuksen virallinen syntymäpäivä oli joulukuun 25. päivä. Babyloniassa
oli Tammuksen (kuollut jumala) syntymäpäiväjuhla joulukuun 25 päivä.
Joulukuun 25 päivä oli myös Mithran (persialaisten jumala) ja Rooman
keisarin syntymäpäivä. Roomalaiset olivat tottuneet näihin pakanajuhliin
eivätkä halunneet luopua niistä, siksi Rooman katolinen kirkko määräsi
Jeesuksen syntymän ajankohdan väärään ajankohtaan, että se sai viettää
tuttua pakanallista juhlaa, jonka nimen he korvasivat Kristuksen
syntymäjuhlaksi, mutta itse asiassa he jättivät paljon pakanallisia
perinteitä joulujuhlaansa.
Vuonna 394 alkoi
jokapäiväinen messu Rooman katolisessa kirkossa.
394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä
vietettiin Rooman katolisessa kirkossa messua Kristukselle, jossa pappi
siunasi leivän ja viinin, jolloin ne katolisen kirkon väärän opetuksen
mukaan "muuttuivat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi". Tästä
Kristuksen messusta Mass of Christ (Christmas), joka ensimmäisen kerran
suoritettiin vuonna 394 jKr. ja siitä alettiin käyttää nimitystä Kristus
messu (Mass of Christ). Christmas (joulu) sai nimensä
katolisen kirkon harhaoppisesta messusta, joka ensimmäisen kerran
suoritettiin vuonna 394 jKr. joulukuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä.
Joulu
on Rooman katolisen kirkon luomus, jossa se yhdisti kaksi juhlaa toisiinsa
babylonialaisen Tammuksen syntymäjuhlan ja roomalaisen Saturnaalia juhlan.
Rooman katolinen kirkko antoi tälle uudelle juhlalle nimen Kristuksen
syntymäjuhla (Christmas/joulu), ja toi siihen mukaan Raamatun
elementtejä Kristuksen syntymisen tapahtumista, mutta samalla aikaa jätti
siihen pakanallista perintöä sekä salli Rooman kansalaisten jatkaa
Saturnaalia juhlan viettämistä uuden juhlan (joulun) nimissä.
Betlehemin
tähden sanoma oli ja on, että maailmaan syntyi Pelastaja, Messias ja
Herra, joka tuo iankaikkisen pelastuksen niille, jotka uskovat Herraan
Jeesukseen. Raamatun painopiste, ei ole "seimen lapsessa", vaan siinä,
että maailmaan syntyi Pelastaja, Messias ja Herra. Miten sinä suhtaudut
Herraan Jeesukseen, onko Hän sinulle pieni joulun lapsi "seimessä" vai
syntiesi sovittaja ja sinun Pelastajasi? Jos sinä tunnustat syntisi
Jumalalle ja uskot sydämessäsi, että Jeesus on Herra, niin Hän antaa
sinulle syntisi anteeksi sekä iankaikkisen elämän.