|
|
LORUJA UPPIKSEN YSTÄVÄKIRJASTA
Pyllymäen pitkän ja luistavan
aina toivon sinun sen muistavan.
Ja täytyy huomata tärkeitä seikkoja:
mäessä saadaan kupperiskeikkoja.
Taivaan tähdet vielä tuikkii
nalle kun luoksesi puikkii,
kulkee kinoksien yli,
levällään on nallen syli.
Katsohan ilmettä nalle-kuoman!
Se valmisti meille simajuoman.
On ihan mukava asia,
kun nalle kilistää lasia.
Kevät kultainen nyt tullut on.
Sisällä istuvaiset hullut on.
Kun on puihin tullut lehtiä,
kiire on ja täytyy ulos ehtiä.
Niinkuin poimit mansikoita,
poimi onnen pipanoita!
Niitä kun nuoleksi kielellä,
pysyt onnellisella mielellä.
Litsislotsis, litsislotsis
jalat astuvat.
Kosteassa sadesäässä
kengät kastuvat.
Paljain jatkoin, eläköön,
minä hyppään lätäkköön!
Ilma muuttui sateiseksi,
Uppo-Nalle leikin keksi:
sateenvarjon alla on
meillä maja verraton.
Kun ruusu kuihtuu,
niin hoida linjaa!
Jos joku suuttuu
niin ole hiljaa!
Kevätpuro lorisee,
Uppo-Nalle horisee.
Kevätmietteissä hassuissa,
kumpparit väärissä tassuissa.
Voi vessan oven kahva,
mä olen karhu vahva.
Ja tassuvarsiin kasvaa noita
kelpo voimapahkuroita.
Pieni peippo pyöreä,
sulle tahdon hyräillä:
tämä olkoon onni mun:
sinä mun ja minä sun.
Elokuut ovat sellaisia aikoja,
että silloin kuutamo tekee taikoja.
Se taikoo pehmoiset, pimetä illat
ja rakentaa vesiin kultaiset sillat.
Pipo päässä talvisäässä
parasta on olla.
Pää jos pahoin palentuu
on aivot hunningolla.
TAMMIKUU
Jos olet syntynyt tammikuussa,
niin vilkuta minulle tassulla.
Minäpä silloin sinulle vastaan
synttärilorulla hassulla:
Karhun pyöreä, pullea pää
onnenrunoja räpättää.
HELMIKUU
Jos olet syntynyt helmikuussa,
on sinulla varmaan lunta suussa.
Laulava koira näin visersi
ja tuostapa tulikin mieleeni:
Lumesta -kautta karhunkallon-
pyöritän sinulle onnenpallon.
MAALISKUU
Jos olet syntynyt maaliskuussa
olet jo lapsonen kevään.
Minäpä sinulle leiponut olen
maistuvan synttärievään.
Tämä on aivan höppänä juttu:
kakkua kantaa karvainen tuttu.
HUHTIKUU
Jos olet syntynyt huhtikuussa,
saat nurkkaan heittää rukkaset.
Syntymäpäiväsi kunniaksi
tuon kevään ensi kukkaset.
Lumen alta reunasta pellon
poimin sinulle lumikellon.
TOUKOKUU
Jos olet syntynyt toukokuussa,
saat varmaan lahjaksi pajupillin.
Sillä kun soitat veisun villin,
niin Uppis nauraa kihertää.
Jo niityt, kunnaat vihertää.
On hurjan, hurjan muhkeaa
kun lehdet puihin puhkeaa.
KESÄKUU
Jos olet syntynyt kesäkuussa
on kesän ihanuus edessä.
Syntymäpäivääsi viettää saatat
polskien rannan vedessä.
On uimisen ilo ehjä ja aito
sen päälle maistuu mansikkamaito.
HEINÄKUU
Jos olet syntynyt heinäkuussa
tule kanssani keinumaan.
Pihakeinussa koivun alla
hurjan hurjasti keinutaan.
Masunpohja kutisee
ja tassut vauhdissa tutisee.
ELOKUU
Jos olet syntynyt elokuussa,
niin käymme sieniretkellä.
Iltapäivällä, sadesäällä,
sopivalla hetkellä.
Sienisäkkiin saalis voita:
rouskuja ja haperoita.
SYYSKUU
Jos olet syntynyt syksyn kuussa,
niin killut ja keikut omenapuussa.
Poskillasi on ompun puna,
tuotapa katselen lumottuna.
Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan
ja punaista poskea haukkaan?
LOKAKUU
Jos olet syntynyt lokakuussa,
saat lahjaksi taivaan tähdet.
Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään
ja järven pintaa peittävän jään.
Kun aamulla ulos lähdet,
muistathan: On uusi jää
hirmu, hirmu pettävää!
MARRASKUU
Jos olet syntynyt marraskuussa,
olet skorpioni tai jousimies.
Näin nyt tarinoi Uppo-Nalle,
joka kaiken taivaan merkeistä ties.
Eivätkä menneet sen puuhat pommiin,
kun ryhtyi se horoskooppihommiin.
JOULUKUU
Jos olet syntynyt joulukuussa,
niin elämä sinulle onnea tuhlaa,
kun syntymäpäiväsi lisäksi
voit viettää joulun juhlaa,
ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun
myös luonto pukeutuu juhlapukuun.
Nirskuen ja narskuen,
puhuu herra Pakkanen.
Luonto nukkuu uneksuu,
metsässä on tammikuu.
Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?
Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu?
Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu
.
Västäräkki matkoiltansa
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?
Lammen luona majavan
lapsikatras villi.
Heiluu viikset, hännän lapa,
uiminen on hauska tapa.
Kukkii nurmi, kukki puu;
metsässä on kesäkuu.
Tuoksuu villit mansikat,
vadelmat ja lillukat.
Eipä maistu mikään muu,
on jo metsän heinäkuu.
Sirkka viulun virittää,
soittojansa sirittää.
Ilta hämyyn kietoutuu,
onkohan jo elokuu?
Rouskut, tatit, vahakkaat,
vanhat sekä nuorekkaat.
Maasta ylös kurkottuu,
nyt on metsän syyskuu.
Katsokaa lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa: Huuuuuu,
metsässä on lokakuu.
Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.
Tähtitaivas kirkastuu,
nyt on metsän joulukuu.
1. Pii paa puu, terve tammikuu!
Nyt on syöty joulupossu,
jalkaan pannaan huopatossu.
Ilma pakastuu, onhan tammikuu.
2. Pii paa puu, terve helmikuu!
Nyt on parhain hiihtokeli,
kaikki lapset lasketteli.
Päivä kirkastuu, onhan helmikuu.
3. Pii paa puu, terve maaliskuu!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kissat innostuu, onhan maaliskuu.
4. Pii paa puu, terve huhtikuu!
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Nauraa täysikuu, onhan huhtikuu.
5. Pii paa puu, terve toukokuu!
Heittäkäämme kengät, sukat,
linnut laulaa, kukkii kukat.
Aalto vapautuu, onhan toukokuu.
6. Pii paa puu, terve kesäkuu!
Rannalla on hyttysiä,
kokkoon tehdään syttysiä.
Laulut kantautuu, onhan kesäkuu.
7. Pii paa puu, terve heinäkuu!
Keskikesän lämpimässä
mansikat on kypsymässä.
Marjat punertuu, onhan heinäkuu.
8. Pii paa puu, terve elokuu!
Maamies korjaa pellon viljaa,
kuuhut nousee hiljaa, hiljaa.
Ukko hymysuu, onhan elokuu.
9. Pii paa puu, terve syyskuu!
Omenat on vielä puussa,
Pian ne maistuu lasten suussa.
Makeaksi suu, onhan syyskuu.
10. Pii paa puu, terve lokakuu!
Myrsky riipii lehdet puiston,
viimeisenkin kesämuiston.
Lämmin unohtuu, onhan lokakuu.
11. Pii paa puu, terve marraskuu!
Kohta menee järvet jäähän,
Saappaat jalkaan, pyssy päähän.
Nenä punehtuu, onhan marraskuu.
12. Pii paa puu, terve joulukuu!
Päättyy vuoden odotukset,
joulupukki avaa ukset.
Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa,
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Pakkanen punaa posket ja nenän,
auton akku voi tehdä tenän.
Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä,
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Mäestä kotiin on mukava tulla,
pöydällä odottaa laskiaispulla.
Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.
Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.
Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun.
Vihdoin on kesäkuu, loma ja aikaa,
keksiä yhdeksän juhannustaikaa.
Suomen lippu saa liehua salossa,
juhannusyönä kuulaassa valossa.
Heinäkuun puuhaa on heinän teko, kukas on sankari? -No, unikeko!
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
uimisen iloja on enää hiven.
Elokuun päivinä korjataan viljaa,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
hiiviskelee pian kaikkialla.
Kesästä jäljellä on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia.
Syksyinen myrsky metsässä ryskää,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa.
Marraskuun iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain - se on kadoksissa.
Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.
Laati
Mikko Repolin
-kirjoitetaan ilmaan
hah hah haa
-taputukset polviin
kirjeen Rooman kaupunkiin
-kirjoitetaan ilmaan
hah hah haa.
-taputukset
Siinä viimeisestä kiitti
-kumarrus
kuoreen postimerkin liitti
-kämmenet vastakkain läiskäys
liimasi ja lakkasi
-toinen käsi siveltimenä pyyhkii rennosti toista
postiluukkuun nakkasi
-kämmenet työnnetään voimakkaasti eteenpäin
hah hah haa
-taputukset
Irtoaa nappi, ratkeaa tikki,
(vetäistään nappi irti)
aina on housun polvet rikki,
(vedetään kädellä alas olkapäältä)
räätäli leikkaa suurin saksin,
(pyöritetään käsiä polvien päällä)
niksin naksin, niksin naksin,
(heilutetaan käsiä saksien terinä)
räätäli ompelee ja rallattaa,
(liikutetaan käsiä ompeluliikkein)
räätäli suuren palkan saa.
(taputetaan käsiä)
Sahhaan sahhaan poikki puun
(istutaan vastakkain lattialla ja
suuriks haloiks, pieniks paloiks.
(tehdään käsikkäin sahausliikettä)
Nitte nitte nuu
(kohotetaan kädet ylös ja kellahdetaan nitte nitte nuu
puu kaatuu.
kumoon)
Lipsis lapsis lap lap laa
(kävellään ja taputetaan käsiä)
kaksi kättä taputtaa.
Nipsis napsis nap nap naa
(paikallaan kumarrutaan naputtamaan sormilla lattiaan)
sormenpäät ne naputtaa.
Läpsis läpsis läp läp lää
(paikalla ollen tehdään kuten sanotaan)
jalkapohjat läpyttää.
Myky myky mykkyrään
(kutitetaan varpaita)
löysitkös jo varpaanpään?
Menin Saksaan,
(peukalolla näytetään)
sain saappaat,
(vedetään saappaat jalkaan)
tulin Ruotsiin,
(peukalolla näytetään)
sain rukkaset,
(vedetään rukkaset käteen)
tulin Suomeen,
(peukalolla näytetään)
sain sukat,
(vedetään sukat jalkaan)
pesin,
(pesuliikkeitä)
parsin ja
(parsimisliikkeitä)
paikkasin,
(kaksi taputusta)
panin aidalle kuivumaan,
(ripustetaan kuivumaan)
varas vei.
(käsillä huiskastaan poispäin)
Parempi kuin karamelli,
lapsista on savivelli.
Niinkös, niinkös, niinkös,
että missä vain on kuravettä,
siellä hurjat huudot soivat,
siellä lapset ilakoivat.
Märkä hame, märkä takki.
Ihan märkä koko sakki.
Melkein meidän pihasta
alkaa suuri maailma:
Metsä pilven korkuinen,
lampi meren laajuinen.
Pihapolku koivikossa
pian häipyy kadoksiin.
Kaarnavene lammikossa
kelluu näkymättömiin.
Outo suuri maailma
on heti portin takana.
Maanantaina makkarat tehtiin.
Tiistaina tikut vuoltiin.
Keskiviikkona keitto keitettiin.
Torstaina tupaan kannettiin.
Perjantaina perheelle annettiin.
Lauantaina liemi latkittiin.
Sunnuntaina suu pyyhittiin
Myssykkä, tyssykkä, hyssykkä,
puolukkaposki ja mansikkasuu.
Mössykkä, tössykkä, hössykkä,
vauvan naama kuin täysikuu.
Jos liian pitkä on otsatukka,
joku luulee, että oon Jörö-Jukka.
Ja takkupeikolta silloin näytän,
jos kampaa vain ihan harvoin käytän.
Keväällä mitataan aikaa
kissankellon mukaan,
kiirettä ei ole kellään
pahalla päällä ei kukaan.
Kyllä keväällä kelpaa
ihmisenlapsi olla,
kun saa paljain jaloin
juosta vainiolla
ja varpaillakin on lomaa.
Sepä vasta somaa!
Aurinko, aurinko lättyjä paistaa,
hauska on auringon lättyjä maistaa.
Kiipeän puuhun, pistelen suuhun,
loput voin heittää ukolle kuuhun.
Sitten käynkin nukkumaan
pikku vatsani pullollaan.
Keisari kiertää kartanoa, -::-
kuulostelee, -:-
katsoo ikkunasta, katsoo akkunasta.
Soittaa ovikelloa, pyyhkii jalat
ja astuu sisälle suihkuun.
Olipa kerran itikka,
jolla oli rättisitikka.
Ja sen sitikan takapenkillä
kävi itikka iltalenkillä.
Kun sanon puu, puu, puu
suu suipistuu.
Kun sanon pää, pää, pää
se leviää.
Kun sanon pöö, pöö, pöö
on töttöröö.
Kun sanon pee, pee, pee
suu hymyilee.
Harakka huttua keittää
hännällänsä hämmentää
nokallansa maistaa
onko suolaa, onko suurusta.
Antaa tälle pojalle
(4sormea)
Tälle ei riitäkään. (Pikkurilli)
Sitten lähtee etsimään...
Täällä on kaivo! (Kainalo)
Pikku peikko takkutukka,
pitkä häntä, risa sukka.
Istuu itkee kannon päässä,
pienet varpaat aivan jäässä.
Tuli tonttu, parsi sukan,
selvitteli takkutukan.
Antoi vielä villatakin
sekä päähän tonttulakin.
Pikku peikko tupsutukka,
pitkä häntä, ehjä sukka.
Istuu nauraa kannon päässä,
eipä ole varpaat jäässä.
Hikkori tikkori toikki,
hiiri kelloon loikki.
Kello meni poikki
ja hiiri pois loikki.
Hikkori tikkori toikki!
Tänään on se oikea aika
muurahaisen lentää kuuhun.
Ja tehdä siellä sellainen taika,
että namusia sataa suuhun.
Näin kerran unta,
että maistoin lunta.
Lumi oli makeaa
lämpöistä ja sakeaa.
Ei se ollut lunta
sehän oli unta.
Heräsin ja hyppäsin
kello oli viis’. 1-2-3-4-5. !
Anni tanni talleroinen
punaposki palleroinen.
Oven avasi
oven sulki
pihanurmen poikki kulki
alas kellariin.
Anni tanni talleroinen
punaposki palleroinen
haki sieltä voita
maitoa perunoita
pieniin kipposiin.
Liisa nukkui, näki unta
yöllä satoi paljon lunta.
Kinos kasvoi, kasvoi pilviin asti
Liisa juoksi nopeasti.
Palloin pyörein, pehmein, suurin
rakensi hän lumimuurin.
Liisa heräs unestaan
muisti lumilinnojaan.
Juoksi ulos nopeasti
lunta oli polviin asti.
Hiirulaisen hieno maja,
oli vanha kenkäraja.
Siellä hiirulainen eli,
pienoisiaan paimenteli.
Antoi maitoa ja pullaa,
lauloi illoin tuutilullaa.
Kaikki nämä pikkupossut,
saivat upouudet tossut.
Innoissaan kun possut on,
rullaavat ne saparon.
Kiikeri kiikeri kissanpoikaa,
koikeri koikeri koiranpoikaa,
luuputin luuputin luppakorvaa,
tepytin tepytin teppylijalkaa.
Hiiri keittää hilloa,
hännällänsä hämmentää.
Antaa tuolle (jokaiselle sormelle)
maistaa jotain itsekin
ja vie loput kellariin.
Kerran pieni muurahainen,
kävelemään läksi,
korkealla taivahalla,
tuikki iltatähti.
Metsäs’ oli paljon uutta,
mitä siellä näki?
Ison kuusen oksalla,
kukkui kevät käki (kukkuu).
Tikka hääri halkotöissä (tik tak),
oravainen puussa leikki
poikastensa kanssa,
suuri käpy suussa.
Peltohiiri hieno turkki,
juoksi polun poikki.
Tuleeko
-Tuleeko Joulupukki?
-Tulee, totta kai!
-Saiko hän toivekirjeen?
-Ihan varmasti sai!
-Entä - jos lahjat loppuu?
-Epäilet - vielä vai!
-Mahtaako mulle riittää?
-Sinulle - - - totta kai!
Nallen joulu
Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle,
pystyyn nosti pörröpäänsä
kummasteli näkemäänsä.
Metsän halki piippalakit
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät, huiskuttivat...
Jäseniään venytteli
nalle, tuhmaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!
Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.
Lelukaupan ikkuna
Lelukaupan ikkunassa
sataa valkolunta.
Lelukaupan ikkunassa
soittaa soittokunta.
Lelukaupan ikkunassa
leikkijuna kiitää.
Lelukaupan ikkunassa
lentokone liitää.
Lelukaupan ikkunassa
nukkepiiri pyörii.
Lelukaupan ikkunassa
tonttujoukko hyörii.
Lelujen jouluparaati
Yksi, kaksi, yksi, kaksi,
joulujuhlan kunniaksi
lelukaupan tavarat
paraatissa astuvat,
tähän onkin hyvä aihe:
tää on myynnin ensi vaihe.
Yksi, kaksi, yksi, kaksi
torvet tekee juhlavaksi
marssin tämän soinnuillaan.
Autot eteen ajetaan,
nuket kulkee vaunuissansa,
jalan liikkuu muu vain kansa.
Yksi, kaksi, yksi, kaksi
rivin hiukan sekavaksi
tekee possut, apinat,
kukot, kanat, kalkkunat,
hohtaa sotilaiden tina,
marssivat he mahtavina.
Yksi, kaksi, yksi, kaksi
paraatin jo loppuvaksi
tonttu Tipi komentaa.
Nyt saa lelut odottaa,
koska Joulu-ukko joutaa,
heidät lasten luokse noutaa.
Kotitontun askareita
Kotitonttu joulun aikaan
miten paljon tehdä saikaan!
Pitkin päivää riitti työtä,
tonttu hääri toistan myötä.
Lumet loi se riihitieltä.
Sitten jyvät nouti sieltä.
Lehmäin eteen heinät kantoi.
Kanoille myös vettä antoi.
Hevosille kaurat heitti,
loimin lämpimin ne peitti.
Vilkkui soma piippalakki
tonttuhousut - harmaa takki...
Vasta ehtiessä illan
palas loukkoon tallin sillan.
Tonttu Tilleri
Tonttu Tilleri
pieni kuin pilleri
savupiippuun kurkki
uteli ja urkki.
Selville jo saikin
puuhat Matin, Maikin,
mutta liian syvään
pyrki ylettymään.
Hupsis, polvet nousi,
jalat ylös sousi,
putos uunin loukkoon,
joutui ihmisjoukkoon!
Pelästyi jo tuota,
kiirein uunin luota
oven suuhun ehti,
ulos puikkelehti.
Noki pöllähteli,
tassut tömähteli,
metsään kun hän juoksi
toisten tonttuin luokse.
Joulun satu
Kulkee päivän saatto
saapuu jouluaatto.
Lumi kattaa pihan
valkoisena ihan.
Äidillä on työtä
lapset hyörii myötä-
(Oisko apu noista
pikkuveitikoista?)
Isä kuusen noutaa.
Kuka muukaan joutaa?
Veli sitoo lyhteen
varpusille yhteen.
Säkkiin joulupukin
lahjansa vie kukin.
Lahjat antaa pukki
valkoparta-ukki.
Isän äidin piltti
onhan ollut kiltti?
Matti sukset saapi
iloon puhkeaapi.
Leena kelkan soman,
aivan ikioman.
Pikkusisko Irja
-hälle kuvakirja.
Kuusen ympärillä
ollaan leikkisillä.
Sitten ilta koittaa
uni silmät voittaa.
Kynttiläiset palaa.
Pikkutonttu salaa
katsoo oven takaa,
joko lapset makaa.
Sammuu viime valo.
Uneen vaipuu talo.
Joulun satu säilyy,
unelmissa päilyy...
Talvi-iltana
Huurre puita huokuilee
talvitaivaan alla.
Suksen latu suhisee
hiljaa kuutamolla.
Ikkunasta katselee
pieni piltti rukka.
Ikkunahan ilmaantuu
jäinen kultakukka.
Lapsi katsoo kaihoten
katsoo ikkunalla.
Hiihtää jouluenkeli
hiljaa kuutamolla.
Kuules pikku Teppana,
sä tonttupoika reppana.
Löysit joulun salaisuuden,
ymmärsit sen tarkoituksen,
kauniin ajatuksen.
Rakkaus tuo joulun.
Pieni salaisuus
Älä sulje oveasi joulutontulta.
Tontulla on tuomisina, paljon iloa.
Anna tontun sytyttää se pieni kynttilä!
Silloin siitä joka soppeen hehkuu lämpöä.
Kuuntele kun joulutonttu korvaan kuiskuttaa!
Sitä pientä salaisuutta kertoa ei saa.
Olkoon joulun tunnelma
lämmin, aito, juhlava!
Uusi vuosi puolestaan
tuokoon onnen tullessaan!
Tonttu vallaton
hiipiköön kotisi viereen,
jättäköön lahjoista parhaan
JOULUILON, ovesi pieleen!
Pienet nenät ikkunassa,
silmät ulos tapittaa.
Koskahan se joulupukki,
oveen oikein kolkuttaa?
Taivahalta sataa lunta,
on kaunis joulun valtakunta.
Piparin tuoksut suloiset,
lasten riemu, posket punaiset.
Tähtinen taivas,
talvinen tie,
jouluun meidät
jälleen vie.
On valkea lumi
peittänyt maan.
Jo käymme joulua
juhlimaan.
Lumihiutaleet ovat
talven kukkasia,
tähdet joulun
sädehtiviä silmiä.
Adventti
On alkanut aika adventin nyt,
ja kynttilä yksi on syttynyt.
On syttynyt kaksi kynttilää nyt,
ja valo on meille lisääntynyt.
On valoa aina vaan enemmän,
jo sytytän kolmannen kynttilän.
Nyt sytyttää neljännen kynttilän saa,
on joulu jo tullut, riemuitsee maa.
Joulurauhaa nyt kaikkialla soi.
Joulurauhaa, siit kaikki unelmoi.
Joulurauhaa saamme julistaa,
lapsi syntynyt on maailmaan.
Olkoon joulun aika
kuin jännittävä taika,
täynnä yllätyksiä,
hyvän mielen hymyjä.
Nyt avaa ovet sydänten,
ne siitä rauhan saa.
Kas, loiste joulutähtösen,
tuo rauhan sanomaa.
Joulu porolla ajaa
tähtiä kämmenellään.
Viluiset ihmiset käärii
lumiturkkiinsa hellään.
On alkanut aika adventin nyt,
ja kynttilä yksi on syttynyt.
On syttynyt kaksi kynttilää nyt,
ja valo on meille lisääntynyt.
On valoa aina vain enemmän,
jo sytytän kolmannen kynttilän.
Nyt sytyttää neljä kynttilää saa,
on joulu jo tullut, riemuitsee maa.
Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.
Pii paa puu, terve joulukuu!
Päättyy vuoden odotukset,
joulupukki avaa ukset.
Pukki partasuu,
onhan joulukuu.
Adventtina sytytän pienen kynttilän;
ensin yhden, sitten toisen,
kolmannen ja neljännen.
Silloin on jo ovella
juhla Jeesuksen.
Ensimmäinen vakuuttaa:
"Jos maltatte vain odottaa
vielä neljän viikon verran,
toki joulu saapuu kerran.
Ei pidä olla toivoton,
kohta viikko mennyt on."
Toinen liekki supattaa:
"Mielenne vain malttakaa.
Nyt ei sovi nahistella,
pipareita pihistellä.
Pian toinen viikko hujahtaa,
muut kaksi oottaa vuoroaan."
Kolmas liekki puhuu näin:
"Jo joulu hiipii tänne päin.
Kun valoani katselette,
sen tulosta jo iloitsette.
Pian viikko ohi vilistää,
jäljelle vain yksi jää."
Neljäs liekki lausuu:
"Nyt odotus on päättynyt.
Siis kerallani riemuitkaa.
Jo joulun juhla tulla saa."