Mäkirieha katkaisi HeRU-talven selän 

HeRUn vuosittaista laskiaisriehaa vietettiin helmikuun 2. päivänä nollakelissä Marjoniemessä. Iltapäivän ohjelmaan kuului tietysti pulkkamäki Patakalliossa, jonne saatiin koottua ihan kunnon iskuryhmä. Mäki oli luistavassa kunnossa vaikkei tänä vuonna nähtykään viime vuoden mallisia lentoja a la Klasu. Pari tuntia mäenlaskua riitti ja sitten suunnaksi Seuratalo. Billyn valmistama maukas hernekeitto teki terää ulkoilun jälkeen. Jälkiruuaksi Tiinan ja Titan työstämiä laskiaispullia. Mikäpä oli lauantai-iltapäivää vietellessä ja siinä samalla jännittäessä illan omaa esiintymistä.

Niin, kuten riehan perinteisiin kuuluu oli tänäkin vuonna tiedossa elävää musiikkia suoraan Seuratalon lavalta.

Illanvieton käynnisti klo 19:sta jälkeen allekironneen Lahtarit 80-luvun enkkupunkillaan. Partisans, Anti-Nowhere League, Blitz... Mitäpä tuosta nyt osaisi sanoa? Kai se huonomminkin olisi voinut mennä siihen nähden, että takana oli neljät treenit. Hauskaa kuitenkin oli ja ehkä vielä joskus jossain Lahtarit lahtaa. Niin ja hei: me saatiin encorekin! Karanteenin Haluan toimintaa päätti vajaan 15 minuutin show:n. Vokalisti-Lörssonilla oli päällä upea T-kaupan lätkäpaita, mistä hitosta se noita paitoja oikein löytää?!

ARF:n progressiivinen äärimetalli laittoi talon seinät koetukselle. Pystyssä kuitenkin pysyivät koko reilun puolituntisen. Huikeaa toimintaa, muuta ei voi sanoa. Vaikken alan mies olekaan, niin hattu nousee korkealle. Noin viisikymmenpäiseksi kasvanut juhlakansa seurasi monttu auki kun teinipojat ja bassotyttö laskettelivat menemään. Toiset on Luotoja soittamaan, toiset eivät.

Jo perinteikäs laskiaisbändi Porn Cannons ei ollut matkassa tänä vuonna pelkillä Sex Pistols -biiseillä. Pretty Vacantin ja Bodiesin välissä soi Pelle Miljoona. Samaan pakettiin oli siis ahdettu mukaan Tiilitehtaankatu Miljoona. Setissä oli mukana tutut Moottoritie on kuuma, Väkivalta ja päihdeongelma, Olen kaunis ja ne muutamat muut hitit. Keikan jälkeen olin kuulevinani, että tämä oli viimeinen kerta kun Pistolsia ja Pelleä soitetaan sekaisin. No jos asia on näin, niin olipa tilaisuus todistaa viimeistä ”kimppakeikkaa”. Vaan koska kuulemme Porn Cannonsia lisää levyllä?

Hannukan Samin kipparoima How Many Fingers veivasi Foo Fightersia antaumuksella. Sivuprojekti-luonteiseksi bändiksi hommat oli suorastaan kadehdittavan hyvin hanskassa. Noh, HMF-havainnot tuli tehtyä lähinnä makkaranpaiston yhteydessä, mutta hyvä näkö- ja kuuloyhteys sieltä salin perältäkin oli. En ole Foo Fighters -uskovainen, mutta Monkey Wrenchin olin setistä bongaavinani.

Salmisen Jukka tarjoili vielä illan lopuksi levymusiikkia niille, joille pelkkä livemusiikki ei riittänyt. Hauskaa oli koko rahan (kaksi euroa) edestä. Kiitos kaikille niille, jotka olivat osallisina riehan järjestelyissä. Unohtamatta runsaslukuista yleisöä; te teitte tapahtumasta TAPAHTUMAN. Marjoniemi vaipuu uneen taas vuodeksi. Mutta tulihan katkaistua talvelta taas selkä.  

Jokke Lehtinen