Mä olen Plättä, Pläde vaa kavereitten kesken. Jatkan lätinöitä täällä sivuilla Nöhtän siirryttyä ilmavoimiin. Tää meijän bändi on melkomoista sillisalaattia.

Ihmisiä siihen kuuluu neljä. Mami eli Hanna, joka on kova kiroomaan ja ärjymään, mut sil on kummiski sydän kultainen. Ja sitä me etupäässä niiku uskotaan.

Sit on Ripa, et olisko se niinku tän perheen iskä. Se on kauheen lepposa ja rauhallinen heebo. Sen viekkussa sitä yleensä tulee nukuttua. Ripa ei muuten suutu koskaan (on yritetty).

Täällä asuu myös Ninni ja jouni. Ninniä kutsutaan temperamenttinsa puolesta Justiinaks ja se on aina kauheen ilonen. Jouni taas on semmonen lepposa ja rauhallinen ja nenä aina kiinni tietsikassa.

Ninnillä ja Jounilla on kaks hamsteria. Juuso on vanhempi herrasmies ja nuorempi tapaus taas on Salakuljetus-Petteri. Nimi juontaa juurens tapahtumaketjuun, jossa Petteri salakuljetettiin eläinkaupasta tänne.

Sit esitellään meijän pääosan esittäjät eli koirat.

Petra-mummu jota Pertiksi melkeen enämpi kutsutaan on meistä vanhin ja ihan sikavanha onkin. Ihan hyvässä kunnosahan toi tuntuu olevan, ei vaan oikeen jaksa meitä nuorisoa. Olen joskus tuntenu Pertti-mummun hampaat ahterissani eikä välttämättä niin mukavalta tuntunu. Mami sanoo Perttiä herttaseks mummeliks, mut se herttasuus ei oo mulle ihan auennu.

Pertin tytär Riina, vanha känkkärä sekin. Se on meijän toimitusjohtaja, peri sen tehtävän Nöhtältä. Riina on pirun tulinen ja tykkää simputtaa viemällä meiltä ressukoilta just hyväks pehmennetyt luut suusta ja ärisemällä valtaistuimeltaan. Jos Riina olis ihminen, se varmaan olis melko tympee kapiainen.

Mä tulen seuraavana katraassa ja olen aina just parhaassa iässä. Mä olin kuulemma villein mopsikakara kautta aikojen ja mami sano et Nöhtän sielu on muuttanu puol metriä alemmaks eli muhun. Mä en kyllä tota allekirjota. Oonpahan vaa joka tapauksessa ihan täydellinen pikku paketti.

Seuraava ikäjhärjestykseesä on Pluumu, mein tsekkivahvistus. "Tsekkiläinen kynämiekka" sanoo Ripa mitä se ikinä sit tarkottaaki. Plude on kyl ihan jäärjettömän huvittava tyyppi. Nauratamaan rupee kun sitä pelkästään vaa kattoo.

Elsa - jöötti asuu naapurissa, mut kuuluu ihan olennaisena osana meijän laumaan. Elsaa kuvaa parhaiten sanalla "pyryharakka". Harvinaisen sympattinen pötkylä muuten.

Sit tulee mun oma tekeleeni Käpy, joka jäi kotiin tästä ekasta mopopentueesta. Kävylle mun sydämmeni sulaa ja se vie kyllä tätä aipsää, kun pässiä narussa.

Kissoja meijän perheeseen kuuluu kaks , Kossu ja Miina. Kossu oikeen kunnon maatiaiskolli ja Miina , autisti persialainen, juttuun tullaan oikein hyvin.

Meijän aikasmmista seikkailuista voit lukea arkistosta Nöhtän palstoilta ja nää uudemmat sitten täältä Plätän palstoilta. Ei muuta ku viihtykää ja nauttikaa!

:: Sivun alkuun ::