(Karvakorva 2/99)

Haloo, täällä Nessu!

Taannoin tuli mainittua karvakorvassa Nöhtän ja meikän yhteisistä vetskusynttäreistä. Nöhtän kanssa tuumattiin , että niistä synttäreistä passaa mainita muillekkin.

Juu. Vaikka vetreitä epeleitä ollaankin tuli 7v. molemmilla täyteen. Ja sitähän piti juhlia oikeen suurella uholla. Nää hihnanjatkeet, meijän mammat siis päätti järjestää meille grand old leideille hohdokkaan vastaanoton. Ja koramaiseen tyyliin ulkotiloissa, Launeen pellolla. Kutsut lähti postisa parillekymmenelle karvaturrille perheineen. mammat väänsi ohjelmaa, leipo ja höösäs. Ikiomat servetitkin nimikkopainatuksin tilattiin Vorssasta asti.

Valkeni juhlapäivän aamu, tunnelma katossa, Nöhtä ja meikä tällingissä juhlan kunnniaks. Sifonkihuivia kaulassa ja muutenkin nättinä. Mammoilla piknikreleet lähtövalmiina... Ja aamu ei valjennukkaan!!

Ulkona riehu huhtikuinen kevätmyrsky. Mä luulen, että siellä mellasti tää kovasti muodikas trombi ja sen kaikki rajuilmakaverit yhtä aikaa. Ja Nöhtä kruunasi painajaisen pöllimällä synttärikakun. Ei muuta kun Hanna loihtimaan kakkua nro. kaksi, roinat pellolle paraatiasentoon ja vieraita vastaanottamaan.

Tää koiraporukkahan on aivan ylivoimaista, se ei pientä myrskyä pelästy! Väki saapu urheasti sadetamineisaan piknikille. Erityistä luonteenlujuutta osotti Hulda-Westien kotiväki, joka ei itse ehtinyt juhlimaan, mutta ajoi Huldaa eestaas Espoosta synttäreille. Tai Alma-koiran isäntä, joka kyyditsi karvaturrin Imatralta lahteen rankkasateessa autolla, jonka tuulilasinpyyhkijät ei toiminu... Joku juhlijoista totesi osuvasti, että - tätyyhän koirajuhlissa olla KOIRANILMA! Että tavallaan ihan napakymppisää.

Launeen pelto muistutti enempi suota tai lutakkoa ja vaikutelmaa täydensi paikalle laskeutunu sorsaparvi. Eikä ne olleet kutsuttujen listalla! Ohjelmenumerot jätettiin tän vedenpaisumuksen johdosta seuraavaan kertaan. Ainoostaan spurttikisa juostiin lämpimikseen. Paitsi Nöhtä, jota ei ähkyssänsä päästetty edes lähtölaskentaan. Tuloslistan kärkisijat ja palkintorusinat vallotti ikimotivoituneet Wilma ja Leevi, Tosca ja Whisky, Bruno ja Aatu, Riku ja Tinke...Mä yritin säilyttää arvokkuuteni rippeet ja kiersin pahimmat lätäköt. Ja Nöhtä sulatteli katsomossa. No, jokaisessa koirassa asuu pieni hotko, mutta eritoten tossa em. huithapelissa!

Sitten keskityttiin itse asiaan eli syömiseen.( Mitä sateenpieksämistä eväiostä oli jäljellä.) Ja seurusteluun. Ja hypotermian välttämiseen.

Me karvakuonotkin päästiin kakun kimppuun oikeen luvan kanssa. Tosin leevi oli käynyt kuorrutuksia jo lipomassa ihan omatoimisesti.

Lahjapöytä notkui runsaana. Onnitteluja saapui postitse ja tekstiviestein. oili lausui hienon runonsa, joka sai meikänkin herkistymään. Ja säästä huolimatta, meillä kaikilla oli niin mukavaa. Ainakin nöhtällä ja meikällä! Suurkiitokset kaverit ikimuistoisesta synttärijuhlasta! Nöhtän ja mammojen puolestakin kiitän.

Laiskanpulkein kesäterkuin Nessu

:: Takaisin Arkistoon :: Sivun alkuun ::