~ Arkisto -> Nöhtän Palstat -> Päivää että pätkähti!

(Karvakorva 1/2002)

PÄIVÄÄ ETTÄ PÄTKÄHTI!

Jussit on vietetty ja mulla kulu aika hyvin tossa rillin äärellä. Aina sieltä jotain roiskahti kun maltto varttua. Välillä sitä vähän niinku vaivihkaa horjahti ( jussinahan aina horjutaan…! ) kohti kyljyksiä ja samaan aikaan sattu oleen kieli ulkona ja hipaseen nam! Tätä hyväksi havaittua systeemiä käytän myös usein aamiasella voimariiniin.

Eipä paljon hotsittannu juhannuksena lähtee reissun päälle, kun pöydät notku evästä ja oli monta höveliä namipalan antajaa. Tarjouduinpa jopa aattoyönä naapurin popi-koiralle juhannusheilaksi. Popi sano tylysti nou tänks että jos mummu käy kaheksaakymmentä ja poika on parikymmppinen ni ei paljon iske. Vaikka olenkin vähän niinku koiramaailman Aira Samuliini.

Karkaamiskiintiö tuli tosin täytettyä edellisviikolla jolloin portti heilahti kolme kertaa (neljä itseasiassa mut mami sai just hännästä kiinni..) Eniten pahennusta herätti se kerta, kun kävin syömässä partiolaisten savet partiomajan ulkohuussin alta…Sen jälkeen pukkaskin suihkukeikkaa ja hamppien pesua. Ripa suihkutti suoraan suuhun niin pirusti että.

Mä muuten muutin olympialaisten aikaan alakertaan asumaan mamin ja ripan kanssa oikeen samaan huoneeseen. Sängyt ja kaikki rahdattiin sinne oikeen pysyvästi. Sinne me sulloudutaan aina illantullen koko bändi kun sardiinit purkkiin talon pienimpään huoneeseen. Ennnenhän mä asuin yläkerrassa, jonne on ihan sairaan jyrkät rappuset. Mut siihen tuli muutos.

Ekan kerran mä rysäytin rappuset alas silloin talvella kun oli se karsee myrsky ja pitkä sähkökatkos. Kuulu vaan kauhee rytinä ja kun ripa kerkes kattoon rappujen alapäähän että olinko jääny henkiin mä olin jo juomassa keittiössä.

Tokan kerran sai mun vanhat luut kyytiä kun oltiin katottu edellisenä yönä olympialaisia ja Lahtela voittannu kumpareissa kultaa. Mä päätin kanssa vähän koklata ja aamulla kun mami huus mua pissille tulin kun Lahtela ikään ja rymisin alas polvet joustaen. Mami huus kauhusta ja mä hämmästyin kyllä sen reaktioo. Olis ny ylpee...

Seuraavana yönä taas katottiin ku Hautamäki hyppäs mäessä ronssille. Mami sano että Nöhtä muuttaa alakertaan. Se ei haluu olla näkemässä kun mä leiskautan telemarkit vintin rappusissa.

Sitte Ripa meni ostaan city-babysta lasten turvaportit rappujen ylä- ja alapäähän. Mamin systeri Henna oli nähny Ripan vauvantarvikeliikkeessä ja meinannu hettä hellanduudelis nytkö on haikara käyny siikaniemessä, kunnes karu totuus oli selvinny että meikälle vaan portteja.

Hei mä oon ruvennu kuulkaa käymään seurakunnan tilaisuuksissa. Ykskin ilta olin tuolla kurssarilla varhaisnuorten makkaranpaistoillassa. Mami tosin soitettiin siinä vaiheessa mua hakeen kun olin syöny yheltä tenavalta makkaran kädestä ja kun sen äiti oli tullu siihen sohimaan olin syöny senki makkaran. Mami kun tuli mä törötin nätisti rillikatoksessa ja toivoin et joku olis kuumentannu mulle vielä yhen. Ei kuumentanu.

Että tällästä tänne meille...

Nöhtä

:: Takaisin Arkistoon :: Sivun alkuun ::

 

:: Copyright © 1995-2006 Hanna Siikaniemi :: Webdesign Riikka Kivioja ::