PALJON ONNEA VAAN!!

Ystävättäreni Nöhtä saavutti 7.4.2002 kunniakkaan 10 vuoden iän ja meidät oli kutsuttu Rysänperän ulkoilualueelle tätä tapahtumaa juhlistamaan. Mehän pakkauduimme Nisun kyytiin: mami, Oona, Suvi, siskolikka Hymy, äitylini Inka sekä minä ja ajaa hurautimme juhlapaikalle.

Väkeä oli kuin Vilkkilässä koiria... Sirkka (tiedättehän kaikki toki Sirkan) luki Nöhtälle "onnittelujulistuksen" ja porukalla annoimme lahjaksi MIELETTÖMÄN herkkupussin, jossa ollut siankorvakin oli isompi kuin Nöhtän pää (oikeesti!).

Ohjelmassa oli luontopolku visaisine kysymyksineen, mutta onneksi meidän mami ei ole sieltä välkyimmästä päästä, sillä voittaja sai kunnian ryhtyä Nöhtän hoitotädiksi, huh huh! (Taidan muuten käyttää samaa ideaa itsekin.) Metsänuotiolla paistoimme makkaraa ja lauloimme virsiä (tiedättehän Sirkan) ja maalissa odotti isot täytekakut, erikseen tietysti kaksi- ja nelijalkaisille.

Lahjapöytä notkui paketeista, joista suurin osa taisi sisältää syötävää. Niin se on Nöhtän maine kiirinyt...

Olisiko sitä voinut aurinkoista sunnuntaipäivää enää paremmin käyttää, sillä meillä ainakin oli tosi mukavaa. Kiitos Nöhtä!

Hyvä on koiran vanhana olla,
kun nuorena täyttää yksi ja nolla.

Pitkää ikää toivotellen Hemelius H. Moilanen
(Silimen Sadetanssi)

:: Takaisin Arkistoon ::