|
On
Nöhtän maine vakaa
Sen kepposet sille takaa.
Ei iän myötä vauhti hyydy,
Eikä yhtään vähempään se tyydy.
Mutta voi naapuriparkaa,
Kun pitkin peltosarkaa,
Vauhti-Nöhtä painaa,
On hirvi pian vainaa.
Mamma pitelee sydänalaa,
Kun Nöhtä siankorvat salaa,
Hiljaa piilostansa kaivelee,
Ja poskeensa nopsaan pistelee.
Mä luulen että Nöhtä pitkään jatkaa
Tätä elon huoletonta matkaa.
Karvakorvaan kirjoittelee,
Ja touhuiluitaan pohdiskelee.
Paljon onnea ikiviehkolle Nöhtälle!!
Toivottavat ihailijasi Oili, Pete, Wilma, Leevi ja Topi.
::
Takaisin Arkistoon
:: |