(Karvakorva 1/98)

HEIPPARALLALALLALLEI!

Ihanaa kun tulee kevät! Tän vanha nenäkin haistaa taas kaikki ihanat kevään smellit ja lumen alta paljastuu kauniita nakkaripapereita ja kakkakikkareet puhkeevat täyteen loistoonsa. Meiksistä on tosi kiva keväällä lenkkeillessä muistella, että tääkin torttu murjastiin tapaninpäivänä jouluaterioinnin jälkeen. Täällä maalla kakkerit saa olla rauhassa ojanpenkoilla, mut kaupungissa ne kuulemma pussitetaan.

Mä itseasiassa olenkin menossa melkeen kaupunkiin viikonloppuhoitoon. Ja nää hoitoonottajat sano, että ne laittaa sunnuntaina äitylille kartan käteen, johon on merkitty mun kakkapaikat. Ja äiskä sitten joutuu pussittaan ne takautuvasti.

Muuten kun tää kevätkarvakorva on ilmestynny, meiksi on liittynny melkeen mummokerhoon eli täyttäny kuus vee. Yleensä vihit rupee kuus vuotiaana oleen jo vanhuksia, mut meikä vaan nuortuu. Mä olen vasta nyt innostunnu leikkiin ja tuleen syliin. Mun lempparilelut on semmoset leppistossut, mitkä äiskä oli ostannu yhelle pikkutytölle, mut mä revin paketin ja tein niille leppiksille pienii kirurgisia toimenpiteitä ja niistä tuli sokeita. Ni mä sain ne sitte omaks. Mä oon niille niinku opaskoira. Noi kun otti mut kuus vuotta sitten, ni ne luki koirakirjasta et -vihikoirat rauhottuvat yleensä varsin myöhään ja lopettavat sikailun noin kolmivuotiaana. No meiksi ei oo lopettannu vieläkään, että sikälikin noita on onni potkassu.

Koirahoroskoopissa mulle muuten sanottiin että - oinaskoira sopii parhaiten ihmiselle, jolla on paljon maata ja laaja sydän. Ja että oinaskoira on hyvä vakuuttaa.... mitähän ne sillä oikeen tarkottaa?

Vakuutuksista puheenollen nää mun hullunrohkeat kaiffarit, jotka majottaa mut viikonlopuks, ne on kuulemma tarkistannu talon vakuutukset ja vieny kissat evakkoon. Mä luulen ,että meillä on siellä tosi mukavaa. Me paistetaan makkarata ja jäljestetään iskä-räsästä rosson paarista. Ja niillä on kuulemma semmonen mukava domino-mummo, jolta irtoo helposti dominokeksejä. Tän huushollin plikat Noora ja Siiri, ni niitten kanssa me leikitään spaisgöölejä, mä saan olla se Emma.

Meillä on kotona tällä hetkellä aika karhee ilmapiiri. Petra ja Riina on nimittäin kumpikin juoksussa ja niillä on porukoitten kanssa välit poikki, kun ne ei saa nukkua sängyssä. Ja ne on nälkälakossa ja kulke pikku kyltit tassuissaan et "JUOKSUKOIRAT SÄNKYYN PLIIS" ja " JUOKSUHOUSUT SUKUPUUTTOON" Arvaattekin varmaan, ettei kotioloissa o tällä hetkellä kehumista.

Voi musta on sitten ihana vetää kerhon pentureenejä. Ne ykkösryhmäläiset on niin lutusia. Siellä alkurivissä niitä selvästi aika paljon välillä jännittää. Mä yritin viimeks vähän näyttää, että täällä voi hyvin relata ja mä piehtaroin siellä ringin keskellä. Eikä niitä enää jännittänykkään niin kauheesti.

Hei tota nyt meiksi lähtee vetäseen kauneustirsat. Muistakaa muuten käydä maailmannäyttelyssä tsekkaamassa vihiyhdistyksen piste. Siellä on myytävänä kalenteri, jossa meiksi on pääsy yhen kuukauden kalenteritytöks. Se on moro ny!

Nöhtä

:: Takaisin Arkistoon :: Sivun alkuun ::