(Etelä-Suomen Sanomat -99)

LUKIJAN SANA

Käyn ahon laitaa
minä ilman pantaa...

Mä oon onnellinen koira. Onnellinen siks, kun Lahden kaupunki rakens meille hännänheiluttajille koirapuiston. Ja komeen puiston rakensikin. Siellä me ollaan kaiffareiden kanssa kirmailtu harva se ilta. Ja kaikkihan on ollu ihan haltioissaan. Mussa on nimittäin vähän tommosta karkailijan vikaa, olenhan rodultani vihikoira, jäljestäjistä parhain.

Nenä se vaan väkisin vetää tonne mettän puolelle, pois pihasta. ja siitä taas tulee mun mamman kanssa riitaa. Ni ekan kerran tän seitsenvuotisen koirataipaleeni aikana saan kirmailla vapaana ja luvan kanssa. Mamma sanoo, että tulee tippa silmään kun kattelee mun iloa ja riemua. Suuret kiitokset vaan kaupungin päättäjille, tosi koiramaisesti tehty!

Sitte haluun vielä sanoa näille tällä palstalla nipottajille, et ottakaa iisisti. Meitä koiria on moneen junaan ja niin on teitä ihmisiäkin, koirallisia ja koirattomia. Jos teistä ei oo kivaa kattella nenänjälkiä hisin peilissä, voin kertoa , ettei oo mukavaa sekään, kun makaa eläinlääkärin pöydällä tassu auki, kun on astunut rikkinäiseen pulloon. Ja mä en oo ainakaan ikinä nähny kaupungilla kaljapullon kanssa heiluvaa hauvaa.

Menkää kuulkaa ulos, nautiskelkaa kesästä ja antakaa vihan laantua. Pian huomaatte, että maailmassa on mukavampiakin harrastuksia, kun naapurin koirien kyttääminen.

Vihikoira Nöhtä ja omistaja Hanna Siikaniemi

:: Takaisin Arkistoon :: Sivun alkuun ::